Ammatillisen Koulutuksen Jatkuvaa Oppimista Ja Työikäisten

Jatkuva oppiminen on aikuisten osaamisen uudistamista ja kehittämistä työelämän ja työuran eri vaiheissa. Jatkuvaa oppimista ovat esimerkiksi opinnot koulutusorganisaatioissa, osaamisen kehittyminen työpaikoilla ja yrityksissä sekä harrastus- ja järjestötoiminnan ja vapaan sivistystyön parissa. Jatkuvaa oppimista tarvitaan, koska työ- ja toimintaympäristömme muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman EAKR- ja ESR+- rahoituksesta osa käytetään valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Yksi näistä on jatkuvan oppimisen teema. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja ja strategisesti tärkeitä kehittämiskokonaisuuksia (Rakennerahastot.fi).

Valtakunnallisesta jatkuvan oppimisen teemasta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Jatkuvan oppimisen teeman kehittämishankkeiden kautta Suomeen syntyy jatkuvan oppimisen toimintamalleja, jotka vastaavat sekä työelämän että yksilöiden tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamistaan. JOPPI – Jatkuvan oppimisen Suomi ESR+ -koordinaatiohanke on jatkuvan oppimisen valtakunnallisen teeman koordinaatiohanke. AMKE osallistuu opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Opetushallituksen työryhmiin, joissa valmistellaan ammatillisen koulutukseen liittyviä asioita mukaan lukien lainsäädäntö ja kehittämishankkeet. Ammatillisen koulutuksen jatkuvaa oppimista ja työikäisten koulutustarjontaa valmisteleva työryhmä (OKM 1.1.2025-31.1.2026) johtava asiantuntija Satu Ågren, AMKE ry

Ammatillisen koulutuksen seurantaryhmä (OKM 15.10.2023-30.6.2026) toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu, AMKE ry Ammatillisen koulutuksen vaativan erityisen tuen selvityksen ohjausryhmä (1.10.2025 – 31.8.2026) johtava asiantuntija Satu Ågren, AMKE ry Ammatillisen koulutuksen vihreä siirtymä - valtionavustushankkeen ohjausryhmä johtava asiantuntija Satu Ågren, AMKE ry Reagoimme ripeästi ja rohkeasti yhteiskunnassa havaittuihin jatkuvan oppimisen ja työllisyyden tarpeisiin Osaaminen on paras turva työn, teknologian ja maailman muutoksissa. Tarvitsemme uudenlaista osaamista, yksilöllisiä koulutuspolkuja ja osaamisen päivittämistä.

Tähän tarpeeseen vastataan jatkuvalla oppimisella. Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren jatkuvaa osaamisen kehittymistä ja kehittämistä. Osa jatkuvasta oppimisesta on tavoitteellista, eri tavoin organisoitua tietojen ja taitojen kasvattamista ja osa arkipäivässä tapahtuvaa kehittymistä. Toimintamme keskittyy työuran aikaiseen jatkuvaan oppimiseen. Parhaimmillaan jatkuva oppiminen on luonteva osa työuraa. Samalla sillä voidaan vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Jatkuvan oppimisen tärkeimmät hyödyt yhteiskunnalle: Tänä päivänä nopeasti muuttuva maailma ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset tuovat yrityksille mukanaan vaateen uudistua ja mukautua tuleviin muutoksiin. Muutokset tuovat mukanaan uusia osaamistarpeita yrityksen kilpailukyvyn ja kasvun varmistamiseksi. Enää ei riitä, että henkilöstön uuden oppiminen päättyy suoritettuihin opintoihin vaan osaamista tulee kehittää läpi työuran vastaamaan näihin syntyviin uusiin osaamistarpeisiin. Jokaisen työikäisen tulisikin pitää omaa ammatillista osaamistaan ajan tasalla hankkimalla uusia taitoja ja kykyjä, joiden avulla työn tekeminen onnistuu myös tulevaisuudessa, kun työelämä ja työ muuttuvat ja kehittyvät. Työikäisten osaamisen kehittäminen on kuuma trendi tällä hetkellä, sillä on arvioitu, että seuraavan 10–20 vuoden aikana noin neljäsosa työtehtävistä muuttuu merkittävästi nykyisestä.

Nykyisten työtehtävien hoitamiseen tarvitaan tulevaisuudessa uudenlaista osaamista ja tämän vuoksi uuden oppiminen on tärkeä osa työelämää. (Ekonomit 2024.) Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee lähivuosina uudelleen- tai täydennyskoulutusta. Luku on suuri, ja tämä edellyttää sitä, että ihmisillä on mahdollisuus kouluttautua työn ohessa ja työn aikana. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024.) Työssä oppiminen on yleistynyt ja työpaikoista on tullut merkittäviä oppimisympäristöjä. Tämä antaa mahdollisuuden hankkia uutta tarvittavaa osaamista työtä tehden. Yli 80 % työuran aikaisesta oppimisesta tapahtuukin nykyään jo omalla työpaikalla työtä tehdessä.

(Seppä-Kortelainen & Kuhmonen 2023.) Työssä oppimisella (workplace learning) tarkoitetaan työn lomassa tai työn vuoksi tapahtuvaa oppimista, jossa oppiminen kohdistuu erilaisiin työtilanteisiin, työprosesseihin tai työkäytäntöihin, joiden aikana tapahtuu oppimista. Työssä oppimisella tarkoitetaan yksilöiden tai ryhmien oppimista ja organisaation oppimisesta voidaan puhua silloin, kun uuden opitun myötä yrityksen kyvyssä tehdä jotain uutta tapahtuu muutosta. (Lemmetty, Jaakkola, Collin & Pihlajamaa 2022.) Suomalaisista 15–64 vuotiaista yli 70 % käy töissä. Työssä oppiminen koskettaa näin ollen erittäin suurta osaa suomalaisista työikäisistä ihmisistä. Työpaikat ja työ antavatkin oivan oppimisympäristön hankkia uutta osaamista eikä jatkuvaa oppimista tule lähestyä vain muodollisen koulutuksen kautta.

Oleellista on ymmärtää ja löytää uuden oppimisen paikat ja tavat omassa työssä sekä hyödyntää niitä aina tarvittaessa. (Lemmetty & Collin 2022). Työssä oppiminen on tärkeää, koska siitä on sekä yksilöllistä että yhteiskunnallistakin hyötyä. Se tuo yksilölle työhyvinvointia, sillä osaamisen kehittäminen tuo yksilölle tunnetta työn hallinnasta. Se myös tukee työllisyyskehitystä sekä yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Työssä oppimisella sujuvoitetaan työikäisten työssä käyvien osaamisen kehittämistä ja päivittämistä sekä helpotetaan monella alalla vallitsevaa osaajapulaa.

(Helsingin yliopisto 2024.) Työntekijän oman motivaation lisäksi yrityksen arvot, tavoitteet ja strategia ohjaavat työssä oppimista. Työssä oppiminen ei näin ollen ole yksin yksilön omista lähtökohdista kiinni vaan siihen vaikuttavat useat eri organisaationlähtöiset tekijät. (Collin, Lemmetty, Jaakkola & Keronen, 2023.) Näin ollen sitä voidaan yrityksessä edistää ja tukea. On tärkeää, että yrityksen henkilökunta ymmärtää uuden oppimista työssä ilmiönä ja yrityksessä voidaan yhdessä myös kehittää erilaisia keinoja päivittäisen oppimisen tueksi. (Lemmetty ym.

2022.) Johtajilla ja esihenkilöillä on keskeinen rooli, sillä heillä on mahdollisuus osaltaan luoda ja mahdollistaa erilaiset työssä oppimisen tilanteet ja mahdollisuudet. Jatkuva työssä oppiminen edellyttää yrityksessä oppimista tukevaa suunnittelua, kehittämistä ja rakenteita. (Lyly-Yrjänäinen, Selander & Alasoini 2023.)

People Also Search

• Ammatillisen koulutuksen jatkuvaa oppimista ja työikäisten ...
• Jatkuva oppiminen - Työ- ja elinkeinoministeriö
• Mitä on jatkuva oppiminen? - Opetushallitus
• Jatkuvalla oppimisella työelämäosaaminen kuntoon
• PDF Jatkuvan oppimisen ja työikäisten osaamisen päivittämisen merkitys ...
• Työuran aikaista jatkuvaa oppimista selvittävän työryhmän loppuraportti ...
• Edustukset - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
• Jatkuva oppiminen ja työllisyys | Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden ...
• Jatkuva työssä oppiminen - osaamisen kehittäminen modernissa ...
• PDF Julkinen rahoitus työikäisten koulutukseen ammatillisessa koulutuksessa ...