Eu N Rahoitus Tienhaarassa Suomi Pärjää Jos Parhaita Hankkeita

12.6.2025 11:30:00 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote Neuvottelut ovat pian käynnistymässä EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF 2028–2034). EK peräänkuuluttaa EU-rahoituksen ohjaamista Euroopan kilpailukykyä ja uudistumista tukeviin strategisiin investointeihin, kriisiaikojen vaatimukset huomioiden. On panostettava uusiin teknologioihin, kaupallisiin innovaatioihin, vihreään siirtymään sekä Ukrainan tukemiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Komission odotetaan julkistavan 16.7. esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034.

Uutta rahoituskehystä valmistellaan ennennäkemättömien investointitarpeiden ja kriisien ristipaineissa, ja syksyllä alkavista neuvotteluista on tulossa erittäin vaikeat. EU-komissio suunnittelee tällä kertaa tavanomaista suurempaa remonttia rahoituskehyksen rakenteeseen. EK kannattaa sitä, että MFF-rahoituksen ohjelmarakennetta yksinkertaistetaan ja rahoitusta kohdennetaan aiempaa vaikuttavammin palvelemaan EU:n yhteisiä tavoitteita - kilpailukykyä ja turvallisuutta. Myös rahoituksen tulosperusteisuutta ja varojen käytön tehokkuutta tulee vahvistaa. EK:n mukaan on varauduttava siihen, että rahoituskehyksen kokoa voidaan joutua jossain määrin kasvattamaan. Lisärahoitus tulisi kattaa ensisijaisesti olemassa olevia resursseja uudelleenkohdentamalla, EU:n omia varoja kehittämällä tai jäsenmaiden maksuosuuksia lisäämällä.

Yhteisvelkaa tulisi käyttää vain viimesijaisena keinona. LIFE-IP BIODIVERSEA on Suomen suurin Itämeren suojeluun keskittyvä yhteistyöhanke. Vuonna 2021 käynnistynyt hanke kestää kahdeksan vuotta, ja sen kokonaisbudjetti on lähes 20 miljoonaa euroa. 60 prosenttia rahoituksesta tulee EU:n LIFE-ohjelmasta. EU:n LIFE-ohjelmasta tukea saavan LIFE Revives -hankkeen yleisenä tavoitteena on elvyttää Suomen, Ruotsin ja Viron raakkukannat kohti suotuisaa suojelutasoa. Hankkeen aikana kunnostetaan yhteensä noin 117 kilometriä jokielinympäristöjä lohikaloille ja raakuille sopivaksi.

Asta ja Pekka Heikkilä pyörittävät Kajabaca-viinitilaa Urjalankylässä Pirkanmaalla nyt kolmatta kesää. Tilan omista marjoista valmistuu niin karviais-, punaherukka- kuin mustaherukkaviiniä, ja toiminta kehittyy koko ajan. Alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on tasata alueiden välisiä kehitys- ja hyvinvointieroja ja varmistaa EU:n ja sen jäsenmaiden kestävä kasvu ja kilpailukyky. Rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Horisontti Eurooppa -ohjelma on EU:n kaikkien aikojen suurin panostus tutkimukseen ja innovointiin Euroopassa. Ohjelman kautta EU rahoittaa yritysten tuotekehitystä, innovaatioiden skaalausta ja kansainvälistä kasvua sekä tutkijoiden huippututkimusta, koulutusta ja kansainvälistä liikkuvuutta.

Enterprise Europe Networkin EU-rahoitusneuvonta tarjoaa maksutonta tietoa ja neuvontaa EU:n rahoitusohjelmista ja -tuotteista. EU-rahoitusneuvonta kokoaa yhteen tietoa Euroopan unionin avustuksista, lainoista, takauksista, pääomasijoituksista ja julkisista hankinnoista, sekä ohjaa ja neuvoo niiden käytössä. Palvelun tavoitteena on tarjota keskitettyä tietoa EU-rahoituksesta sekä edesauttaa sen kansallista hyödyntämistä.Palvelu on tarkoitettu EU-rahoituksesta kiinnostuneille tahoille, ensisijaisesti yrityksille. Palvelu tarjoaa ajankohtaista tietoa ja hankekohtaista ohjausta, sekä järjestää EU-rahoitukseen liittyviä tapahtumia. Enterprise Europe Networkin EU-rahoitusneuvonta tarjoaa ajantasaista tietoa EU-rahoituksesta suomalaisille organisaatioille ja yrityksille. Suomesta projekteissa on mukana yksittäisiä organisaatioita kaikkiaan 580, ja näistä pk-yrityksiä 232.

Suomalaiset ovat mukana 1281 TKI-projektissa, mutta näistä suomalaisen koordinaattorin vetovastuulla on vain 179 projektia (13,9 %). Suomalaisten hakemusten onnistumisprosentti on yhä reippaasti yli EU-keskiarvon: Suomella se on 19,6 %, kun EU:n keskiarvo on 16,4 %. Yksittäisille yrityksille ja tutkijoille suunnatut haut ja rahoitusmuodot ovat hyvin suosittuja ja siten myös kovin kilpailtuja, ja niissä menestyminen voi joskus muistuttaa erinomaisillakin hakemuksilla melkeinpä arpapeliä. Hakijoiden kannattaakin huomata, että iso osa Horisontin rahoituksesta myönnetään yhteistyöprojekteille: Suomen saamasta rahoituksesta jopa 69 % eli 723 M€ on myönnetty isoille kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaville tutkimus- ja innovaatioprojekteille. Suomen koko potista Horisontti Euroopan isoimpien temaattisten klustereiden osalta huomattavimmat rahoitusosuudet ovat menneet aihealueille: digitaalisuus, teollisuus ja avaruus (klusteri 4); ilmasto, energia ja liikkuvuus (klusteri 5); ja elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö (klusteri... Horisontti Euroopassa huippututkimusta rahoittavasta ERC-kokonaisuudesta eli Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksesta tutkijat ovat saaneet Suomeen 136 M€ (2,0 % kaikesta ERC:stä myönnetystä rahoituksesta), mikä on erinomainen saavutus erityisen kilpaillussa instrumentissa.

Suhteellista saantoa tarkastellessa yllä mainituissa kolmessa isossa klusterissa Suomen suhteelliset saannot ovat kuitenkin olleet suurempia: 3,8 % klusteri 4:stä; 3,6 % klusteri 6:sta; 2,7 % klusteri 5:stä. Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat yhä aktiivisimpia ja kokeneimpia hakijoita, ja ne myös kotiuttavat eniten Horisontti-rahoitusta. Näistä VTT:llä on suurin EU-rahoituksen potti, kaikkiaan lähes 155 M€ eli lähes 15 % koko Suomen saannosta. Ammattikorkeakoulut ovat myös aktivoituneet entisestään rahoituksen hakemisessa ja hyödyntämisessä. EU-komissio on myöntänyt Suomelle rahoitusta yhdeksään liikennehankkeeseen yhteensä 91 miljoonan euron edestä, kertoo liikenne- ja viestintäministeriö. Eniten EU-rahoitusta sai uuden jäänmurtajan hankinta, jota komissio rahoittaa reilulla 42 miljoonalla eurolla.

Suomen uuden jäänmurtajan hankinnan on määrä käynnistyä ensi syksynä. Murtajan rakentamisen arvioidaan alkavan ensi vuoden alussa. Uusi Aino-murtaja on tarkoitus saada käyttöön syksyllä 2029. Jäänmurtajan rakennuttaa Väylävirasto. Valtatie 21:n parantaminen Käsivarren Lapissa välillä Palojoensuu–Kilpisjärvi sai EU-rahoitusta vajaat 12 miljoonaa euroa. Helsingin Satama oy sai komissiolta noin 12 miljoonaa euroa Helsingin ja Lyypekin satamien välisen meriliikenneyhteyden kehittämiseen.

Hangon Satama oy puolestaan sai vajaat kahdeksan miljoonaa euroa Hangon ja Rostockin välisen meriyhteyden kehittämiseen. Euroopan unionin komissio on myöntänyt noin 91 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdeksälle hankkeelle Suomessa. Valtion osuus myönnetystä rahoituksesta on noin 59,60 miljoonaa euroa. Verkkojen Eurooppa –välineen komitea puolsi hankkeiden rahoitusta 2. heinäkuuta 2025. EU:n komissio myönsi yhteensä 2,7 miljardia euroa, josta noin 970 miljoonaa euroa sellaista rahoitusta, jota Suomen oli mahdollista hakea.

Yhteensä hakemuksia tuli yli 9 miljardin euron edestä. EU:n komissio pyrkii rahoittamaan hankkeita, joiden suunnittelu- ja toteutusvalmius on korkea. – Tämä on erinomainen lopputulos. EU-rahaa haettiin ja saatiin kriittisten kohteiden rahoitukseen. Erityisesti uudelle jäänmurtajalle ja valtatielle 21 myönnetty rahoitus vahvistaa huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta ja sujuvaa ulkomaankauppaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps). Rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T, Trans-European Transport Network) investointeja.

People Also Search

• EU:n rahoitus tienhaarassa - Suomi pärjää, jos parhaita hankkeita ...
• EU-rahoitteisia hankkeita Suomessa
• Suomesta haetaan yli 73 miljoonaa euroa EU-rahaa liikennehankkeille
• Etusivu - Eurahoitusneuvonta.fi
• Suomen liikennehankkeille yli 90 miljoonaa euroa EU-rahaa - rahoitusta ...
• PDF Sisälly - ek.fi
• Suomi kotiuttaa yhä hyvin Horisontti Eurooppa -rahoitusta - mutta ...
• Suomi sai EU:lta rahaa jäänmurtajahankintaan ja Käsivarren ...
• Kansainvälistymisrahoitus ja kansainväliset hankinnat
• Nämä liikennehankkeet saavat EU-rahaa - Iltalehti