Hallituksen Esitys Kehittäisi Sovittelujärjestelmää Ja Tehostaisi

Hallitus esittää työriitoihin uutta vapaaehtoista sovittelua sekä täsmennyksiä osapuolten velvollisuuteen valmistautua sovitteluun. Tavoitteena on tukea työrauhaa sekä ehkäistä ja ratkoa erityisesti työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja. Hallitus antoi esityksensä työriitojen sovittelun muutoksista eduskunnalle 13.10.2022. Työministeri Tuula Haatainen pyysi helmikuussa 2021 selvityksen työehtosopimusten rajariitojen syistä ja ratkaisuista. Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa. Kolmikantainen työryhmä valmisteli selvityksen perusteella yksimielisen mietinnön, johon tämä hallituksen esitys perustuu.

Nykyään sovittelu alkaa yleensä työriidan osapuolen tekemän työtaisteluilmoituksen perusteella. Jatkossa valtakunnansovittelija voisi osapuolen tai osapuolten pyynnöstä ottaa soviteltavaksi työriidan myös silloin, kun siihen ei liity työtaistelua tai työrauhan vaarantumisen uhkaa. ”Vapaaehtoinen sovittelu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa voisi estää työriidan kärjistymisen työtaisteluksi. Tavoitteenamme on tehdä sovittelujärjestelmästä yhä tehokkaampi sekä tarjota entistä paremmat keinot rajariitojen ja muiden työriitojen ratkaisemiseen”, ministeri Haatainen sanoo. Hallituksen esitys sovittelujärjestelmän kehittämisestä on annettu eduskuntaan. Hallituksen uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kansantalouden kantokykyyn ja Suomen kilpailukykyyn vaikuttavien tekijöiden huomiointia sovittelutoiminnassa.

– Sovittelutoiminnassa syntyneet ratkaisut heijastuvat työmarkkinoiden toimivuuteen ja palkanmuodostuksen kestävyyteen. Toimiva palkanmuodostus on yksi keskeisistä Suomen kilpailukykyä ja kansantalouden kokonaisetua tukevista osatekijöistä, työministeri Arto Satonen (kok.) sanoo tiedotteessa. Lakimuutokset vaikuttaisivat valtakunnansovittelijan, sovittelijoiden ja sovittelulautakunnan toimintaan. Hallitus esittää, että laki tulisi voimaan 1.12.2024. Tiedotteen mukaan ”Sovittelijan olisi kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta”. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on linjattu tavoitteeksi vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistaminen.

Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti ”laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella”. Tässäkin uudistuksessa tarkoituksena on ennen kaikkea kasvattaa Suomen pitkän tähtäimen kilpailukykyä. Esityksestä käydään lähetekeskustelu tänään eduskunnassa. Itse en valitettavasti pääse paikalle sairastumiseni vuoksi, mutta tässä blogikirjoituksessa avaan keskeisiä muutosehdotuksia ja näkemyksiäni. Kokonaisuutta on työstetty kolmikantaisessa työryhmässä koko alkuvuoden ajan. Työmarkkinajärjestöillä on ollut mahdollisuuksia tuoda esille omia vaihtoehtojaan.

Hallituksen suunnasta on useasti vedottu työmarkkinajärjestöihin, jotta vientivetoisesta palkkamallista neuvoteltaisiin kaksikantaisesti. Neuvottelut eivät ole kuitenkaan toteutuneet SAK:n vetäydyttyä neuvottelupöydästä. Olisikin toivottavaa, että asiasta löytyisi Suomen kannalta kestävä ratkaisu sopimalla. Tällöin lakimuutoksia ei tarvittaisi. Kestävänä vaihtoehtona ei kuitenkaan ole se, että jättäisimme työmarkkinat uudistamatta. Hallitus on sitoutunut siihen, että saamme 100 000 uutta työllistä Suomeen ja siihen, että joustavoitamme työmarkkinoita tukemaan kilpailukykyä ja talouden kasvua.

Siitä syystä vahvistammekin vientivetoista työmarkkinamallia nyt lainsäädäntöteitse. Tavoitteena on nimenomaan turvata kansantalouden kokonaisetu. Suomi on pieni maa, jonka hyvinvointi riippuu pitkälti vientialojemme menestyksestä. Vientivetoisissa maissa julkisen talouden vahvistuminen riippuu pitkälti siitä, miten vientiyritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa. Suomen on oltava kilpailukykyinen keskeisiin kilpailijamaihin nähden. Mitä paremmin vientiyrityksemme pärjäävät, sitä enemmän julkisen sektorin palkanmaksukyky vahvistuu.

Vain tällä tavalla julkisten naisvaltaisten alojen palkkataso voi kestävällä tavalla nousta. Huomionarvoista onkin, että Suomen työmarkkinamallin uudistaminen on myös julkisten ja naisvaltaisten alojen etu. Väitteet siitä, että hallitus ajaisi naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan, eivät pidä paikkaansa. Päinvastoin: nimenomaan nykyisillä rakenteilla palkkakuopasta on vaikea nousta. Esimerkiksi hoitajat tai varhaiskasvatuksen opettajat eivät voi päästä pois palkkakuopasta, jos julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Palkkakuopasta on mahdollista nousta silloin, kun Suomessa on työmarkkinamalli, joka vahvistaa julkista taloutta.

Juuri siitä syystä tarvitsemme tätä uudistusta. Meidän kannattaisi ottaa naapuristamme ja kilpailijastamme Ruotsista mallia vientivetoisen palkkamallin osalta. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa talous on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Ruotsin sovittelutoimiston pääjohtaja, sosialidemokraattitaustainen Irene Wennemo kertoi viime syksynä Suomen työmarkkinamallia koskevassa seminaarissa, että sukupuolten välisiä palkkaeroja on pystytty Ruotsissa kaventamaan vientivetoisen työmarkkinamallin estämättä. Mallia on sovellettu siellä jo vuosia, ja tulokset puhuvat puolestaan. Ruotsissa vientivetoisen työmarkkinamallin sisällä naisvaltaisille työvoimapula-aloille on kohdennettu korkeampia palkankorotuksia.

Uudistuksella vahvistettaisiin kansantalouden kokonaisedun ja palkanmuodostuksen toimivuuden huomioimista sovittelutoiminnassa. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 3.10.2024. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kansantalouden kantokykyyn ja Suomen kilpailukykyyn vaikuttavien tekijöiden huomiointia sovittelutoiminnassa. ”Sovittelutoiminnassa syntyneet ratkaisut heijastuvat työmarkkinoiden toimivuuteen ja palkanmuodostuksen kestävyyteen. Toimiva palkanmuodostus on yksi keskeisistä Suomen kilpailukykyä ja kansantalouden kokonaisetua tukevista osatekijöistä”, työministeri Arto Satonen sanoo. Ehdotetut lakimuutokset vaikuttaisivat valtakunnansovittelijan, sovittelijoiden ja sovittelulautakunnan toimintaan.

Työmarkkinaosapuolten mahdollisuus tehdä sopimuksia keskenään säilyisi muuttumattomana. Hallitus esittää, että laki tulisi voimaan 1.12.2024.

People Also Search

• Hallituksen esitys kehittäisi sovittelujärjestelmää ja tehostaisi ...
• Sovittelujärjestelmän kehittäminen - Työ- ja elinkeinoministeriö
• Nyt tuli hallituksen odotettu ja kiistelty esitys
• Hallituksen esitys sovittelujärjestelmän kehittämisestä eduskuntaan
• Hallituksen esitys sovittelujärjestelmän kehittämisestä eduskuntaan ...
• Hallitus kehittää sovittelujärjestelmää kansantalouden kokonaisedun ...
• Valtioneuvoston oikeuskanslerin kommentti hallituksen esityksestä ...
• Lakiluonnos sovittelujärjestelmän kehittämisestä arviointineuvostoon ...