Liike Ja Liikkuminen Mielenterveyden Ja Opiskeluhyvinvoinnin Tukena

Liikuntalaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Pääministeri Petteri Orpon Suomi Liikkeelle- hallitusohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Keskeisten toimenpiteiden joukossa on kaikkien korkeakoulujen Liikkuva opiskelu -toiminnan edistäminen. Liikunnallista toimintakulttuuria on tarkoitus kehittää yhdessä korkeakoulun opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Liikkuminen integroituna osaksi opiskelupäivää voi edistää opiskelijan opiskelukykyä ja hyvinvointia monipuolisesti. (OKM 2025.)

Tutkimukset ovat osoittaneet (esim. Rechia ym. 2022, Thuy ym. 2023), että säännöllinen liikunta ei ainoastaan paranna fyysistä kuntoa, vaan sillä saattaa olla myös merkittävä vaikutus mielenterveyteen. Vähäinenkin määrä liikuntaa voi vähentää ahdistusta, lievittää masennuksen oireita ja parantaa keskittymiskykyä – kaikki nämä ovat tekijöitä, joilla on suora vaikutus opiskelumenestykseen ja elämänlaatuun. (Rechia ym.

2022; Thuy ym.2023; Kandola., Ashdown-Franks., Hendrikse., Sabiston, & Stubbs, 2019.) Tässä artikkelissa tarkastellaan liikunnan ja mielenterveyden välistä yhteyttä sekä tuodaan esiin, miten liikkumattomuuden vähentäminen voi edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, kuinka arjen paikallaanolon tauottaminen ei vaikuta ainoastaan fyysiseen terveyteen vaan myös psyykkiseen jaksamiseen, mielialaan ja stressinsäätelyyn ja sitä kautta opiskeluhyvinvointiin. Liikunnalla ja aktiivisella elämäntavalla voi olla yllättävänkin suuria vaikutuksia mielenterveyden tukemisessa, ja siksi aihe ansaitsee erityistä huomiota nykypäivän yhä passiivisemmassa opiskeluarjessa. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat vahvasti yhteydessä mielenterveyteen. Liikkumisen on todettu sekä ehkäisevän että hoitavan masennusoireita.

(Puhakka & Seppänen 2024.) Masennusoireiden taustalla on usein vähentynyt aivoperäisen hermokasvutekijän määrä, heikentynyt kyky uusien hermosolujen muodostumiseen sekä pienentynyt hippokampuksen (aivojen osa, jolla on keskeinen merkitys muistissa ja oppimisessa) koko. Liikuntaharjoittelu ja kaikenlainen liikuskelu edistää uusien hermosolujen ja verisuonten muodostumissa aivoissa ja siten tehostaa aivoperäisen hermokasvutekijöiden tuotantoa, jolla on suora yhteys kognitiivisten toimintojen parantumiseen, stressin lieventymiseen ja masennusoireisiin. Liikunta-aktiivisuuden lisäksi myös sydän – ja hengityselimistön hyvä kunto on positiivisesti yhteydessä hippokampuksen kokoon. (Potilaan lääkärilehti 2024; De Sousa 2017.) Endorfiinit ovat aivojen välittäjäaineita (ns. hyvänolon hormoneita), jotka vastaavat erityisesti kivun ja stressin lievityksestä.

Liikuntaharjoittelu ja fyysinen aktiivisuus tehostavat endorfiinien tuotantoa. Endorfiinit auttavat vähentämään kipua ja tuottavat euforisen tunteen, joka voi parantaa mielialaa merkittävästi. Liikunnan tuottama kehon lämpötilan kohoaminen on myös osittain liikunnan jälkeisten positiivisten mielialamuutosten taustalla. (Potilaan lääkärilehti 2024; De Sousa 2017.) Liikunta on myös hyvä keino ottaa etäisyyttä arjen ajoittaiseen kuormitukseen (Laukkala 2019). Hanke edistää psykososiaalisia oireita tai -ongelmia kokevien nuorten ja aikuisten liikkumista sekä täydentää olemassa olevia liikkumissuosituksia terveydelle ja soveltavan liikkumisen suosituksia. Päätoteuttaja: Likes, Jyväskylän ammattikorkeakouluOsatoteuttaja: UKK-instituutti

Rahoitaja ja rahoitusohjelma: opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomi liikkeelle -ohjelman kehittämisavustus: Soveltavan liikunnan kehittäminen, kokeilut ja innovaatiot Erilaiset psykososiaaliset toimintarajoitteet ovat yleistyneet eri ikäryhmissä viime vuosina. Psykososiaalisilla toimintarajoitteilla tarkoitetaan rajoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi oman käytöksen kontrolloimiseen, sosiaalisten tilanteiden pelkoon, ystävien saamiseen tai ahdistuneisuuden tai ärtyneisyyden kokemiseen lähes päivittäin. Psyykkinen kuormittuneisuus on tytöillä ja naisilla yleisempää kuin pojilla ja miehillä, joilla puolestaan on enemmän vaikeuksia oman käyttäytymisen säätelyssä. Jopa 30 % yläkoulussa, toisella asteella ja korkeakouluissa opiskelevista tytöistä kokee ahdistuneisuutta ja psyykkistä kuormittuneisuutta, vastaava osuus työikäisillä naisilla on reilut 25 %. Kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.

Tilaisuutta voi seurata myös verkossa. Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? ”Kaikki liike lasketaan” on suomalaisten ja monien kansainvälisten liikuntasuositusten ydinviesti. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä monelle tuttu iskulause pitää pääosin paikkansa kardiometabolisen terveyden näkökulmasta. Liikunnan kontekstilla – eli sillä, tapahtuuko liikkuminen vapaa-ajalla, kulkumatkoilla, työn aikana vai kotiaskareiden yhteydessä – saattaa kuitenkin olla merkitystä aivoterveydelle.

Väitöstutkimuksessani tarkastelen koulumatkaliikunnan, työmatkaliikunnan ja vapaa-ajan liikunnan yhteyksiä mielenterveyteen ja itsearvioituun kognitiiviseen toimintakykyyn suomalaisilla nuorilla ja työssäkäyvillä aikuisilla. Aiheen tutkimus on tärkeää, koska mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi, erityisesti nuorilla, ja samalla oppimistuloksissa on havaittu heikentymistä. Nämä ilmiöt vaikuttavat myöhemmin myös työssä suoriutumiseen ja yleiseen työkykyyn. Väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen oikeanlaisessa muodossa voi osaltaan auttaa vastaamaan näihin haasteisiin.Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? Havaitsimme, että säännöllinen vapaa-ajan liikunta oli johdonmukaisesti yhteydessä parempaan mielenterveyteen ja opiskeluhyvinvointiin sekä itsearvioituun koulumenestykseen ja koulutaidoissa suoriutumiseen yläasteikäisillä nuorilla. Myönteisiä yhteyksiä havaittiin jo 30–60 minuutin viikoittaisella liikuntamäärällä.

Aikuisten osalta sekä vapaa-ajan elämysliikunta että tavoitteellisempi liikuntaharjoittelu tai urheilu olivat yhteydessä pienempään masennusoireiden ja psyykkisen kuormittuneisuuden todennäköisyyteen sekä parempaan itsearvioituun muistiin, oppimiskykyyn, keskittymiseen ja työkykyyn. Mielenterveys on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Siihen kuuluu, että yksilö tunnistaa omat vahvuutensa ja kykynsä, selviytyy arjen normaaleista haasteista, pystyy toimimaan tuottavasti ja joustavasti sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on tunne- ja tietoisuustaitoja, elämänhallintataitoja sekä vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. Mielenterveys koostuu muun muassa ahdistuksen ja menetysten sietämisestä sekä sopeutumisesta muuttuviin elämäntilanteisiin. Se on voimavara, jota jatkuvasti sekä vahvistetaan että kulutetaan.

Mielen hyvinvointi on osa mielenterveyttä. Se kuvaa mielenterveyden positiivista ulottuvuutta ja rakentuu useiden tekijöiden, mm. yksilön psyykkisten voimavarojen, toimivien ihmissuhteiden, arkisten valintojen, vaikutusmahdollisuuksien, itselle merkityksellisten harrastusten ja mielekkyyden kokemusten ympärille. Mielen hyvinvointi kuvaa yksilön omaa kokemusta hyvinvoinnistaan ja mielen tasapainosta. Jokainen voi omilla valinnoillaan vahvistaa ja edistää paitsi omaa, myös läheistensä mielen hyvinvointia. Liikkumisella on kokonaisvaltaisia vaikutuksia sekä kehoon että mieleen.

Liikkuminen kohottaa elimistön lämpötilaa ja vilkastuttaa verenkiertoa. Hermoimpulssit lisääntyvät, otsalohko aktivoituu ja välittäjäaineiden sekä hermosolujen kasvutekijöiden (mm. BDNF) eritys lisääntyy. Nämä vaikutukset heijastuvat esimerkiksi vireystilan kohoamiseen, tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn terävöitymiseen sekä usein mielialan parantumiseen. Jatkuessaan säännöllisenä liikkuminen saa aikaan myös rakenteellisia muutoksia, mm. aivoissa ja hermostossa.

Aivoalueiden väliset hermostolliset yhteydet ja aivokuori vahvistuvat ja esimerkiksi muistitoiminnoille tärkeiden aivoalueiden toiminta tehostuu. Liikkumisen vaikutukset mielen hyvinvointiin ilmenevät usein yksilöllisinä koettuina muutoksina, esimerkiksi virkistymisenä, jaksamisen parantumisena, kognitiivisten toimintojen parantumisena, sekä myönteisinä elämyksinä ja tuntemuksina. Näin erityisesti silloin, kun liikkuminen on itselle mieluisaa ja tuottaa myönteisiä tunteita. Ellei liikkuminen itsessään tuota myönteisiä tunteita, voi se kytkeytyä johonkin itselle merkitykselliseen ja mieluisaan, joka näitä tunteita tuottaa. Home » Palvelut » Opiskeluyhteisötyö » Opiskelukyky » Liikkuen opiskelukykyä Liikkuminen ja paikallaanolon tauottaminen ovat keinoja tukea opiskelijoiden opiskelukykyä ja opiskeluyhteisön hyvinvointia.

Jo pienillä henkilökohtaisilla valinnoilla ja oppilaitoksen ratkaisuilla voidaan lisätä liikettä ja tukea arjen aktiivisuutta. Liikkuen opiskelukykyä -malli pohjautuu Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) vuonna 2022 päivittämään opiskelukykymalliin (Kunttu 2006) ja tarkastelee opiskelukykyä sekä sen eri osa-alueita liikkumisen näkökulmasta: Alla kuvattu malli tekee näkyväksi ja perustelee liikkumista tukevien toimenpiteiden merkitystä oppilaitoksissa. Malli antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla eri toimijat ja opiskelijat itse voivat edistää opiskelukykyä liikkumisen keinoin. Lisäksi se voi toimia liikkumisen puheeksi ottamisen tukena ja auttaa opiskelijaa hahmottamaan, mikä merkitys liikkumisella ja paikallaanolon tauottamisella on omalle opiskelukyvylle sekä hyvinvoinnille. Liikkuminen yhdessä riittävän unen ja terveellisen ravinnon kanssa tukee kokonaisvaltaisesti yksilön hyvinvointia ja voimavaroja.

Liikkumisella ja liikunnan harrastamisella voidaan edistää ja hoitaa fyysistä terveyttä, kuntoa ja mielenterveyttä. Liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä myös myönteisiin tunteisiin, kuten onnellisuuteen, itsearvostukseen ja elämään tyytyväisyyteen. Myönteiset tunteet tukevat hyvinvointia, oppimista ja motivaatiota liikkumiseen. Tutkimukset osoittavat, että opiskelijat istuvat keskimäärin lähes 70 % valveillaolostaan. Liikuntaharrastuksen urheiluseurassa lopettaneista nuorista 75 % haluaisi aloittaa harrastuksen uudestaan, ja 75 % toisen asteen opiskelijoista haluaisi liikkua enemmän. Samalla tiedämme, että liikkuminen ja sen lisääminen arjessa tukevat opiskelijan koko hyvinvointia ja opiskelukykyä – ja sitä kautta oppimista.

Siksi me Helsingin kaupungissa haluamme liikuttaa toisen asteen opiskelijoita enemmän osana opiskelupäivää ja vapaa-ajalla. Tuemme oppilaitoksen ja kodin välisellä yhteistyöllä nuoriamme liikkumaan ja voimaan paremmin valtakunnallisten liikkumisen suositusten mukaisesti (UKK-instituutti): Tutustu UKK-instituutin liikuntasuositukseen tarkemmin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Vapaa-ajalla liikkuessaan nuori voi toteuttaa ja ilmaista itseään mielekkään harrastuksen kautta. Silloin hänelle voi myös aueta tie sosiaaliseen kanssakäymiseen. Parhaimmillaan liikkuminen vapaa-ajalla luo ja ylläpitää ystävyyssuhteita.

Mielekäs liikkuminen tukee palautumista arjen haasteista ja on hyvä vastapaino opinnoille. Kun nuoren yleiskunto kohenee vapaa-ajalla, hänen valmiutensa opiskeluun ja opiskeluarjessa jaksamiseen paranevat. Liikkuminen voi olla herkkä puheenaihe, mutta siitä puhumista ei tarvitse vältellä. Oppilaitoksissa otetaan liikkuminen puheeksi matalalla kynnyksellä Helsingin kaupungin mallin avulla. Siinä opiskeluhuollon työntekijä selvittää opiskelijan kanssa hänen suhdettaan liikkumiseen lyhyellä kysymyssarjalla. Tarkoituksena on ohjata opiskelijat liikkumisen asiantuntijan puheille.

Yhdessä he voivat löytää opiskelijalle mielekkään ja motivoivan tavan liikkua. Oppaan tavoitteena on tukea toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämistä. Opas tarjoaa keinoja opiskeluhuollon ja -yhteisön hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämistyöhön sekä edistää liikkumisen tavoitteiden ja toimien kirjaamista suunnitelmiin ja strategioihin. Päämääränä on liikkumisen integroituminen osaksi toisen asteen oppilaitoksien opiskeluhuoltoa ja korkeakoulujen hyvinvointityötä monitoimijaisen yhteistyön tuloksena. Opas kokoaa yhteen Liikkuva opiskelu -toiminnassa kehitettyjä tukimateriaaleja ja työkaluja sekä tarjoaa tietoa hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämisestä alue- ja kuntayhteistyössä. Keskiössä on liikkuva, opiskelukykyinen ja hyvinvoiva opiskelija.

People Also Search

• Liike ja liikkuminen mielenterveyden ja opiskeluhyvinvoinnin tukena ...
• Mielenterveyttä tukeva liikkuminen | Jamk
• MSc Juuso Jussila, väitös 6.6.2025: Liikunnalla on monia yhteyksiä ...
• Tutkimus: Jo pienikin määrä liikuntaa vähentää ... - THL
• Liikunta ja mielen hyvinvointi - UKK-instituutti
• Liikkuen opiskelukykyä - YTHS
• Liikunta mielenterveyden tukena - Theseus
• Liikkuminen oppimisen, opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin edistäjänä
• Yhdessä liikkeelle: Hyvinvointia ja liikettä toisen asteen ...
• Opiskeluhyvinvoinnin tukeminen | Mielenterveystalo.fi