Motivaatio Oppimisessa Ja Työelämässä Peda Net

Mikä sinua motivoi omassa oppimisessasi? -ihmiset on ohjelmoitu etsimään merkitystä Merkitys -merkityksellisyyttä kokevat selviävät hengissä pitempään (pitkäikäisyys) -sitoutuminen ja aikaansaaminen kasvaa (hyvinvointi paranee kokonaisvaltaisesti) Suomalaisessa kulttuurissa on perinteisesti painotettu pakkoa motivoinnin sijaan. Tämä on näkynyt sekä työelämässä että koulutuksessa. Työelämässä henkilöstöltä on odotettu usein ahkeraa ja omistautunutta työskentelyä ilman sen kummempaa motivaatiota, ja koulussa oppijoita on pyritty motivoimaan kokeilla, tehtävien suorittamisella ja arvosanoilla. Viime vuosina motivaation yhteys organisaation tuloksellisuuteen, työntekijöiden sitoumiseen ja työhyvinvointiin on ymmärretty, mutta koulutuksessa keskustustelu motivaatiosta ja sen tukemisesta on vielä melko vähäistä.

Kouluviihtyvyys onkin Suomessa EU:n heikoimpien joukossa ja kiinnostus opettajan ammattia kohtaan on heikentynyt. "Keppi ja porkkana" -motivointi ja oppivelvollisuuden laajentaminen ei riitä, jos halutaan päästä Oppimiskompassi 2030 tavoitteeseen: "Oppijoiden tulee löytää merkitys omalle oppimiselle ja ottaa siitä vastuu, sen sijaan että he vain noudattavat opettajiensa kiinteitä ohjeita... Ihminen haluaa luontaisesti oppia, mutta peruskoulussa halu tuntuu katoavan ja "moti" hukkuvan. Gemini AI esitti oppilaiden heikon motivaation syyksi suomalaisessa peruskoulussa seuraavia seikkoja: Meillä painotetaan liikaa testituloksia ja suorituksia, jolloin oppiminen on ulkoaopettelua ja testeistä selviytymistä. Opetusmenetelmät ovat yksipuolisia ja keskittyvät luennointiin ja oppikirjojen lukemiseen.

2. Katsaus oppimisen tutkimukseen 1900-luvun alusta 1970-luvulle Motivaatio on noussut oppimisesta puhuttaessa keskeiseksi teemaksi paitsi oppimistutkijoiden, my�s koulutuksen eri asteilla k�yt�nn�ss� ty�skentelevien parissa. Motivaatioon liittyy runsaasti erilaisia k�sitteit�, joista useimmin k�ytettyihin seuraava k�sittely keskittyy. Viimeaikainen motivaatiotutkimus on osoittanut, ett� motivaatiolla on merkityst� oppimisen kannalta ja ett� motivaatioon vaikuttavat sek� oppijan itsens� sis�iset tekij�t, kuten k�sitys itsest� oppijana ja oppimiseen liittyv�t arvolataukset, ett� oppimistilanteeseen liittyv�t seikat. Oppijan sis�iset ja oppimistilanteeseen liittyv�t ulkoisetkin tekij�t ovat vuorovaikutuksessa niin kesken��n kuin muiden oppimiseen liittyvien tekij�iden kanssa.

Oppijan sis�iset sek� oppimistilanteen ulkoiset tekij�t muodostavatkin siten hyvin monimutkaisen systeemisen kokonaisuuden. Motivaation roolia oppimisprosessin kokonaisuudessa on pyritty hahmottamaan itses��telyteorioiden avulla. Motivaatio jaetaan usein sis�iseen ja ulkoiseen motivaatioon. Oppija, joka opiskelee ainoastaan saadakseen palkinnon oppimisestaan (arvosanan, p��st�kseen jatko-opintoihin tai saavuttaakseen sosiaalista hyv�ksynt��) on ulkoisesti motivoitunut. Oppija, joka innostuu teht�v�st� ilman ulkoisen palkkion tavoittelua, esimerkiksi oman mielenkiinnon ohjaamana, on sis�isesti motivoitunut. Koska toive ulkoisesta palkinnosta ei ole sis�isesti motivoituneen oppijan ty�skentelyn taustalla, h�n on my�s yleens� v�hemm�n luovutusherkk� ja sinnikk��mpi kuin ulkoisesti motivoitunut oppija.

Sis�inen motivaatio on siis oppimisen kannalta suotuisampaa kuin ulkoinen motivaatio. Viimeaikaisessa motivaatiotutkimuksessa on laajalti keskusteltu motivationaalisten tavoitteiden merkityksest� oppimisessa. On osoitettu, ett� tavoitteet, joita oppijat toiminnalleen asettavat, ennustavat merkitt�v�ll� tavalla oppimisprosessin luonnetta sek� lopputuloksia. P��piirteitt�in motivationaaliset tavoitteet voidaan jakaa oppimistavoitteisiin sek� suoritustavoitteisiin. Oppimistavoitteet viittaavat oppijan pyrkimyksiin lis�t� kompetenssiaan oppimisen kautta tai/ja ymm�rt�� opiskeltava asia. Suoritustavoitteet taas viittaavat oppijan pyrkimyksiin saada palkkio (esim.

hyv� arvosana) oppimisen kautta tai osoittaa paremmuuttaa suhteessa toisiin opiskelijoihin. N�iden lis�ksi on esitetty my�s v�ltt�misorientaatio, jossa opiskelija tekee oppimisteht�vi�, koska haluaa v�ltt�� itseens� kohdistuvaa negatiivista huomiota tai v�ltell� oppimistilanteita. Oppimisorientaation on todettu olevan yhteydess� oppimisen kannalta hyvien, syv�tason strategioiden k�ytt��n sek� hyviin oppimistuloksiin. Oletko koskaan miettinyt, miksi jotkut ihmiset saavuttavat tavoitteensa - haasteistakin huolimatta - kun taas toiset kamppailevat jatkuvasti tai jopa luovuttavat? Yksi avaintekijä on motivaatio. Motivaatio on se voima, joka saa meidät pyrkimään tavoitteisiin, ylläpitämään keskittymistä ja ponnistelemaan haasteiden edessä.

Se auttaa meitä kaikissa niissä ponnistuksissa, joita tarvitaan oppimiseen. Mutta mitä motivaatio oikeastaan on ja mistä sitä voi saada? Tässä blogitekstissä kerron mitä motivaatio on, mikä synnyttää ja vahvistaa motivaatiota sekä millä tavoilla voi tukea motivaatiota omassa tai lapsen opiskelussa. Motivaatio voidaan määritellä yksilön tilaksi, joka vaikuttaa siihen, kuinka aktiivisesti hän toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa kohdistuu. Motivaation perustana ovat motiivit, eli esim. tarpeet, halut ja vietit, jotka suuntautuvat päämääriin ja voivat olla joko tiedostettuja tai tiedostamattomia.

Motivaatio voidaan jakaa eri tyyppeihin: Ajatuksia motivaatiosta erilaisissa oppimistilanteissa Motivaatio lienee yksi opettamisen keskeisimpiä kysymyksiä. Omassa opetuksessa ja suunnittelutyössäni näen keskeisenä sen, että saan oppilaat innostettua tai “huijattua” heidän huomaamattaan oppimisen polulle kiinnostavien tehtävien ja oppimista tukevien työtapojen kautta. Ensimmäisenä tartuin sekä Mikä meitä liikuttaa? -johdantotekstin että videohaastattelun kohdalla ihmisen psyykkisiin perustarpeisiin, jotka ovat oppimisen ja motivaation taustalla.

Oppija oppii uutta, kun hän kokee voivansa vaikuttaa oppimistilanteeseen, kun hänellä on tarvittavat kyvyt toiminnan suorittamiseen ja kun hän tuntee yhteenkuuluvuuden tunnetta. Johdanto tiivistää kyseisen teorian ydinviestin niin, että ihmistä motivoivat omasta sisäisestä ajattelusta nousevat toiminnan vaikuttimmet. Ulkoiset toiminnan vaikuttimet eivät toisin sanoen ole motivoinnin herättäjinä yhtä tehokkaita. Tästä tämän hetken ehkä suosituimmasta motivaatioteoriasta mieleeni jäi erityisesti se huomio, että oppimisympäristö voi tukea edellä mainittuja oppijan perustarpeita ja motivoida oppijaa oppimaan. Oppimisen kannalta keskeisten perustarpeiden tukeminen kytkeytyy mielestäni hyvin voimakkaasti tehtävän johdantotekstissäkin mainittuihin opetuksen alueisiin: eriyttämiseen, kokemuksellisuuteen ja kannustavaan arviointiin. Nämä ovat opettajalle kenties ne tärkeimmät välineet, joilla oppilaan viihtyvyyttä, onnistumisen elämyksiä, motivaatiota ja niistä syntyvää oppimista voi tukea.

Pyykkisiin perustarpeisiin nojaavan motivaatioteorian rinnalla opetusmateriaali tuo esille muitakin motivaatioteorioita. Odotusarvoteorian mukaa ihmisen odotukset ja heidän arvostamansa asiat luovat pohjan oppimiselle. Jos oppilas esimerkiksi arvostaa ja pitää tärkeänä matematiikan tehtävässä onnistumista, hän panostaa siihen ja onnistuu siinä. Tavoiteorientaatioteorian mukaan oppija voi olla kiinnostunut itse tehtävän suorittamisesta tai suorittaa tehtävän vain siksi, että hän haluaa osoittaa olevansa muita parempi. Tavoiteteoria puolestaan rakentaa motivaatiota synnyttävät osa-alueet kehitysvaiheittain: nuorelle keskeiset tavoitteet liittyvät koulutukseen, kaverisuhteisiin ja oman työuran löytämiseen. Motivaatio on kaiken toimintamme liikkeelle laittava voima.

Se saa myös oppijat työskentelemään sinnikkäästi haastavissakin tehtävissä. Lapset ja nuoret rakentavat motivaatiotaan vuorovaikutuksessa oman lähiympäristönsä eli kavereidensa, perheensä ja koulun aikuisten kanssa. Ulkoinen motivaatio lähtee luonnollisesti sisäistymään sopivassa ympäristössä.Motivaation sisäistymisen kannalta on olennaista, miten psykologiset perustarpeet — autonomian tarve, tarve pystyvyyden eli kyvykkyyden kokemukseen ja tarve yhteenkuuluvuuden kokemukseen — tyydyttyvät elinympäristössä.Oppimisympäristö, joka tukee psykologisia perustarpeita, ei... Millainen rooli on esimerkiksi oppijan hyvinvoinnilla, sopivankokoisilla oppimishaasteilla, toiminnan selkeällä organisoinnilla tai ilmapiirillä? Entä millaista on motivaatiota tukeva vuorovaikutus, kun joudutaan antamaan kielteistä palautetta?Teos tarjoaa tutkittua tietoa oppimismotivaatiosta ja sen tukemisesta. Kirja sopii peruskoulussa ja toisella asteella opetus- ja ohjaustyötä tekeville.PsT, dosentti Kati Vasalampi työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella.

Hän on tutkinut motivaatiota reilun 15 vuoden ajan ja on innostunut tutkimustiedon soveltamisesta arkielämään oppijoiden ja opettajien hyödyksi.Motivaatiotutkimuksen alalla on pystytty osoittamaan, millainen motivaatio tukee oppijan sinnikkyyttä parhaiten, millainen oppimisympäristö edistää oppimista ja oppimismotivaatiota... Ongelmana motivaatiotutkimuksessa on sen moniäänisyys. Oppimistutkimuksen ympärille on kehittynyt useita erilaisia motivaatioteorioita, joilla on erilaisia näkökulmia tai jotka keskittyvät oppimisprosessin eri vaiheisiin. Osa teorioista on hyvinkin laajoja, osa taas tiettyyn kontekstiin painottuvia. Näitä teorioita ja niiden parissa esitettyjä tutkimustuloksia on haastavaa vertailla keskenään, sillä teorioissa käytetyt käsitteet ja mittarit eroavat toisistaan. Väliin puhutaan jopa motivaatiotutkimuksen viidakosta, josta on vaikea saada otetta.

Tämä hajanaisuus oli kimmokkeenani kirjani kirjoittamisessa. Tässä kirjassa lähestyn oppimismotivaatiota tutkimustuloksiin nojautuen mutta käytännönläheisesti pohtien, miksi ja miten oppijat eroavat toisistaan yksittäisissä oppimistilanteissa ja mitkä tutkimuksen mukaan ovat keskeisiä asioita oppimismotivaation tukemisessa.Kati VasalampiMiksi lukea tämä kirja?Opettajalla on oppijoiden psykologisten perustarpeiden... On havaittu, että oppijat raportoivat keskimäärin enemmän sisäistä motivaatiota ja pystyvyyttä sekä vahvempaa itseluottamusta luokissa, joissa opettaja on psykologisia perustarpeita tukeva kuin luokissa, joissa opettaja jättää oppijoiden psykologiset perustarpeet huomiotta. Psykologisia perustarpeita tukevilla luokilla oppijoiden arvosanat ovat keskimäärin parempia ja oppijat sisäistävät oppimistehtävät paremmin. Lisäksi näillä luokilla koulutuksen keskeyttäminen on vähäisempää. Selaimesi ei tue PDF-tiedostoja, voit ladata tiedoston alta:

Postikulut alkaen 4,90 €. Yli 80 euron pikkupaketti- ja toimipistetilaukset postikuluitta. Ulkomaille ja Ahvenanmaalle postikulut hinnoitellaan erikseen.

People Also Search

• Motivaatio oppimisessa ja työelämässä - Peda.net
• Opiskelijan motivaation vahvistaminen | Mielenterveystalo.fi
• Jaanan pedakompassi - Motivaatio ja oppiminen - Google Sites
• Motivaatio oppimisessa - Oulu
• PDF Motivaatio ja oppiminen kulkevat käsi kädes - Santalahti
• Motivaatio ja sen tukeminen oppimisessa
• Opinvoimala.fi - Motivaatiota opiskeluun -materiaalipaketti
• B1 Motivaatio ja oppiminen - Peda.net
• Näin motivoit oppimaan - Kati Vasalampi | Opettajan Tietopalvelu
• Motivaatiotekijät vaikuttavat oppimiseen myös työelämässä