Näin Tampereella Suhtaudutaan Etäopetukseen Yliopisto On Tiukentanut

Leo Migdal

-Dec 6, 2025, 11:41 AM

näin tampereella suhtaudutaan etäopetukseen yliopisto on tiukentanut

Selvitimme, ovatko Tampereen oppilaitokset muuttaneet etäopetuskäytäntöjään. Yliopistossa opiskeleva Kimi Viinikkainen löytää lähiopiskelusta monta hyvää puolta. Monen muun suomalaisyliopiston tavoin Tampereen yliopisto lisää lähiopetuksen määrää. Yliopisto teki viime helmikuussa linjauksen, jonka mukaan opiskelijoiden oppimista ohjataan tapahtuvaksi pääsääntöisesti kampuksilla koko kandidaattivaiheen ajan. Opintojen myöhemmässä vaiheessa joustoja on enemmän. Tampereen yliopiston koulutusvararehtori Marja Sutelan mukaan lähiopetusta on haluttu lisätä, koska silloin opintoihin kiinnittyminen ja opinnoissa eteneminen tapahtuu parhaiten.

– Vasta-aloittaneille kandeille ja ensimmäisen vuoden opiskelijoille varsinkin kampuksilla oleminen, ihmisten kohtaaminen ja ohjaus ovat todella tärkeitä, Sutela kertoo. Uusien opiskelijoiden kandivaiheen opetus annetaan lähes täysin lähiopetuksena, käy ilmi Tampereen yliopiston tiedekuntien varadekaanien vastauksista. Tampereen yliopistolla opetus annetaan jo lähes täysin niin kuin ennen pandemiaa. Kuvassa käynnissä johtamisen ja talouden tiedekunnan dosenttiluentosarja, jossa syyskuussa luennoi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehden arkisto Tampereen yliopiston opetus on palannut suurimmalta osaltaan lähiopetukseksi pitkän pandemiavaiheen jälkeen.

Etenkin syksyllä aloittaneet uudet opiskelijat pyritään pitämään lähiopetuksessa. Pidemmälle ehtineille maisterivaiheen opiskelijoille tarjolla on jonkin verran myös etäopetusta. Tampereen yliopiston koronalinjauksia on päivitetty Suomen hallituksen linjausten mukaisesti. Tavoitteena on toiminnan jatkaminen ja opintojen valmistumisen turvaaminen. Jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen vastuullinen toiminta on hyvin tärkeää. Tampereen yliopisto on antanut seuraavat lisäohjeet:

Tampereen yliopiston sisätiloissa edellytetään kasvomaskien käyttöä. Tampereen yliopisto aloittaa kasvomaskijakelun rakennusten pääovilla 10.1.2022 alkaen. Jako tapahtuu rakennusten pääovilla, jonne sijoitetaan helposti tavoitettavaan paikkaan käsidesillä, ottimilla ja maskeilla varustettu pöytä. Tampereen yliopisto siirtyy pääsääntöisesti etäopetukseen 16.1.2022 saakka. Välttämätön lähiopetus voidaan kuitenkin toteuttaa tänäkin aikana. Välttämätöntä ovat esimerkiksi laboratorio- ja simulaatio-opetus, opetusharjoittelu ja pienryhmäopetus.

Tarkemmat ohjeistukset annetaan tiedekunnissa. Kaikessa lähiopetuksessa edellytetään kasvomaskin käyttöä, ja maskeja on tarjolla opiskelijoille opetuksen yhteydessä. Korkeakoulujen tiloissa ei ole mahdollista järjestää yleisötilaisuuksia. Yleisötilaisuuksiksi luokiteltavat väitöstilaisuudet tulee järjestää etänä. Tilaisuuksien järjestämistä koskevat rajoitukset ovat voimassa 16.1.2022 asti. Suositus korkeakoulujen etäopetukseen päättyi tammikuun lopussa.

Päätöksiä lähiopetukseen siirtymisestä tehdään Tampereen yliopistossa myöhemmin tällä viikolla. Etäopetukseen liittyvät käytännöt ovat vaihdelleet tiedekunnittain koko lukuvuoden ajan. Tampereen korkeakoulut pohtivat lähiopetukseen siirtymistä asteittain. Näin tyhjää oli Tamkin luentosalissa luentojen välissä elokuussa 2021. Kuva: Eeva Valtokari / Aamulehden arkisto Hallitus ei jatka korkeakoulujen etäopetussuositusta 1.

helmikuuta alkaen. Tampereen korkeakouluissa lähiopetukseen valmistaudutaan siirtymään asteittain ja etäopetusta järjestetään vielä toistaiseksi. Tampereen yliopiston viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu kertoo, että nopeampi siirtyminen takaisin lähiopetuksen pariin olisi ollut haastavaa, sillä esimerkiksi osa opiskelijoista on jo varautunut opiskelemaan periodin etänä ja tehnyt suunnitelmat sen pohjalta. Yliopisto-opiskelijat ovat parissa vuodessa oppineet etäopetukseen. Osalle se toimii, mutta paljon on menetettykin. Tampereen yliopisto jatkaa etäopetusta maaliskuun alkupuolelle asti.

Noin 21 000 opiskelijaa voisi päästä Tampereen yliopistolle taas luennolle, jos hallituksen linjaus päätyisi käytäntöön. Ei pääse, sillä etäopetussuosituksen päättymisestä huolimatta, yliopistolla jatketaan etäopetusta 6. maaliskuuta asti. Ensimmäistä vuotta kauppatieteitä opiskeleva Aida Väisänen uskoo lähiopetuksen alkuun, kun näkee sen. – Yllätyn, jos maaliskuussa päästään lähiopetukseen. Se olisikin Väisäselle uusi kokemus, sillä lähiluentoja hänellä ei ole ollut yhtään.

Hänellä tosin on jo oma suunnitelma kavereidensa kanssa, sillä yliopistolla saa olla, kunhan muistaa esimerkiksi turvavälit. Kun pandemia siirsi opetuksen verkkoon sekä opiskelijat kampukselta kotiin, huolet yliopisto-opiskelijoiden kokemista paineista ja hyvinvoinnista korostuivat entisestään. Juuri ilmestyneessä tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat kokivat siirtymät etäopetukseen ja etäopiskelun monin eri tavoin. Myönteisen motivaation ja erityisesti odotusten, kiinnostuksen ja henkilökohtaisen tärkeyden vahvistaminen ja kustannusten vähentäminen, voivat olla tärkeässä asemassa, kun pyritään tukemaan opiskelijoita selviytymään poikkeuksellisissa tilanteissa. – Tärkeää on myös tunnistaa ja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilölliset erot suunniteltaessa tulevaa opetusta ja opiskelijoiden tukitoimia, summaa professori Markku Niemivirta tutkimustuloksia. Tutkimus on osa Niemivirran johtamaa opiskelijoiden motivaatiota ja hyvinvointia pandemian aikana käsittelevää hanketta, ja siitä julkaistu artikkeli aiheesta väitöskirjaa tekevän Henriikka Juntusen ensimmäinen osatutkimus.

Etäopiskeluun siirryttäessä muutokset koskivat jokaista opiskelijaa. Kuitenkaan kaikki eivät kokeneet siirtymää samalla tavalla. Tutkijat ovat pitäneet yhtenä selittävänä tekijänä opiskelijoiden motivaatiota. – Tutkimuksessamme selvitimme, minkälaisia motivaatioprofiileja voitiin tunnistaa yliopisto-opiskelijoilla 9–10 kuukautta etäopetukseen siirtymisen jälkeen, ja miten nämä profiilien mukaiset opiskelijaryhmät erosivat etäopetuskokemusten ja hyvinvoinnin suhteen. Lisäksi tutkimme, kuinka etäopetuskokemukset olivat yhteydessä hyvinvointiin ja olivatko kokemukset yhteydessä hyvinvoinnin tekijöihin samalla tavoin eri opiskelijaryhmissä. Motivaatiota tutkittiin tarkastelemalla erilaisia painotuksia opiskelijoiden odotuksissa, arvostuksissa ja koetuissa kustannuksissa.

Tulosten perusteella yliopisto-opiskelijoilla tunnistettiin kuusi erilaista profiilia: kohtalaisen motivoituneet (25 prosenttia), hyötyorientoituneet (22 prosenttia), kuormittuneet (16 prosenttia), sitoutumattomat (15 prosenttia), myönteisen kunnianhimoiset (13 prosenttia) ja kuormittuneet kunnianhimoiset (9 prosenttia). Hyötyorientoituneilla korostui ulkoinen motivaatio, kun taas sitoutumattomat ja kuormittuneet opiskelijat näyttivät kamppailevan kiinnostuksen ja merkityksen löytämisessä opinnoissaan. Etenkin kuormittuneet kokivat opintojen vaativan vaivannäköä ja vievän aikaa muilta tärkeiltä aktiviteeteilta. Myönteisen kunnianhimoiset ja kuormittuneet kunnianhimoiset odottivat menestyvänsä opinnoissaan hyvin ja pitivät niitä mielenkiintoisina ja merkityksellisinä, mutta erosivat toisistaan merkittävästi opintoihin panostamisen koetuissa kustannuksissa; myönteisistä odotuksistaan ja arvostuksistaan huolimatta kuormittuneet kunnianhimoiset opiskelijat kokivat opiskelunsa vaativan... Etäopetuskokemuksiin lukeutuivat arviot etäopetukseen siirtymisestä ja etäopetuksen kuormittavuudesta sekä kokemus vieraantuneisuudesta. Myönteisimmin etäopetukseen siirtymiseen suhtautuivat myönteisen kunnianhimoiset ja kohtalaisen motivoituneet, kielteisimmin kuormittuneet opiskelijat.

– Etäopetuksen kuormittavimmaksi arvioivat hyötyorientoituneet ja kuormittuneet opiskelijat, vähiten rasittavaksi myönteisen kunnianhimoiset. Vieraantuneisuutta ja ulkopuolisuutta kokivat eniten hyötyorientoituneet, kuormittuneet ja kuormittuneet kunnianhimoiset, vähiten kohtalaisen motivoituneet ja myönteisen kunnianhimoiset. Hyvinvointia tarkasteltiin opiskeluinnon, emotionaalisen väsymyksen ja masentuneisuuden oireiden näkökulmista. 1. Järjestä vakituinen työpiste kotona työskentelylle: Kerää tarvittavat välineet ympärillesi ja ylläpidä järjestystä. Koeta tehdä työpisteestäsi mahdollisimman mukava ja ergonominen, ettei kehosi kipeydy.

Selkeä työpiste auttaa tekemään eron työn ja vapaa-ajan välille. 2. Erottele päivittäinen työskentely- ja vapaa-aika: Pitkälti kotioloissa tehtävään etäopiskeluun siirryttäessä päivittäisen opiskeluajan ja palauttavan vapaa-ajan toisistaan erottaminen vaikeutuu huomattavasti. Aika kuluu helposti epämääräiseen tekemiseen, jossa työskentely on tehotonta, mutta toisaalta opinnoista irrottautuminenkaan ei toteudu palautumista tukevalla tavalla. Luo itselle selkeä aikataulullinen suunnitelma, joka jäsentää päivittäistä ajankäyttöä ja tehostaa opiskelua sekä toisaalta auttaa jaksamisen ylläpitämisessä, kun vapaa-aikana mieli pääsee vapautumaan opintoihin liittyvistä ajatuksista. Jokaisella meistä vireystila vaihtelee yksilöllisesti.

Kohdenna siis työskentelyaika hetkiin, jolloin jaksamisesi ja keskittymiskykysi ovat parhaimmillaan. Työskentelylle kannattaa varata tietty osa päivästä. Normaalissa arkirytmissä pitäytyminen on monelle toimiva tapa. Keskity työskentelyn vastapainona vapaa-ajallasi tekemään itselle mielekkäitä ja nautinnollisia asioita. Näin jaksat seuraavana päivänäkin työskennellä jälleen tehokkaasti. 3.

Rakenna ja säilytä toimivia rutiineja: Rutiinit kannattelevat ja luovat selkeyttä ja turvaa arkeen. Rutiinit auttavat myös aivoja keskittymään olennaiseen säästämällä työmuistin resursseja monimutkaisimmille toiminnoille, kuten opiskelulle. Suunnittele toimintaasi etukäteen ja pyri ylläpitämään muutostilanteessa samoja rutiineja, joita sinulla on ollut arjessa aiemmin. Pidä taukoja ja kunnon lounasaika. Ajattelevat aivot kuluttavat myös paljon energiaa! Sovi virtuaalisia kahvi- tai muita pausseja.

Vältä liian pitkää paikallaan istumista ja huomioi taukoliikunnan tarpeellisuus sekä pienet verryttelyt myös kotioloissa. Seuraa taukoliikuntavinkkejä esimerkiksi Sportunin Facebook- ja Instagram-kavavilta. Koronarajoitukset teettävät Tampereen yliopistolla lisätyötä. Esimerkiksi väitökset muuttuvat jälleen etätilaisuuksiksi. Tampereen yliopisto järjestää tammikuun alussa vain välttämättömän lähiopetuksen, kuten laboratorio- ja simulaatio-opetuksen, opetusharjoittelun ja pienryhmäopetuksen. Yliopiston vararehtori Marja Sutela toivoo, että tiukat linjaukset helpottavat koronatilannetta, ja yliopisto voi palata lähiopetukseen.

Kuva: Timo Marttila / Aamulehden arkisto Tampereen yliopisto siirtyy hallituksen suosituksen mukaisesti etäopetukseen 16. tammikuuta saakka. Yliopisto järjestää tammikuun alussa vain välttämättömän lähiopetuksen, kuten laboratorio- ja simulaatio-opetuksen, opetusharjoittelun ja pienryhmäopetuksen.

Näin Tampereella Suhtaudutaan Etäopetukseen Yliopisto On Tiukentanut

People Also Search

Selvitimme, Ovatko Tampereen Oppilaitokset Muuttaneet Etäopetuskäytäntöjään. Yliopistossa Opiskeleva Kimi Viinikkainen

– Vasta-aloittaneille Kandeille Ja Ensimmäisen Vuoden Opiskelijoille Varsinkin Kampuksilla Oleminen,

Etenkin Syksyllä Aloittaneet Uudet Opiskelijat Pyritään Pitämään Lähiopetuksessa. Pidemmälle Ehtineille

Tampereen Yliopiston Sisätiloissa Edellytetään Kasvomaskien Käyttöä. Tampereen Yliopisto Aloittaa Kasvomaskijakelun

Tarkemmat Ohjeistukset Annetaan Tiedekunnissa. Kaikessa Lähiopetuksessa Edellytetään Kasvomaskin Käyttöä, Ja