Olisiko Tauon Paikka Yliopistojen Yhteisenä Tavoitteena Liikkuvampi

Leo Migdal

-Dec 8, 2025, 1:00 AM

olisiko tauon paikka yliopistojen yhteisenä tavoitteena liikkuvampi

Tiedetään, että liike tekee hyvää niin mielelle kuin keholle ja että opiskelu- ja työpäivinä istutaan liikaa. Liikkeen lisääminen työpäiviin saattaa kuitenkin tuntua haastavalta. Miten arkeen saisi helposti lisättyä liikettä ja toisaalta vähennettyä istumista ja paikallaan olemista? Näitä asioita parhaillaan pohtii Liikkuva yliopistolainen -hanke, joka on UniSportin vetämä neljän yliopiston yhteinen hanke. Tavoitteena on edistää niin henkilöstön kuin opiskelijoiden liikkumista sekä liikunnallisen päivän ja toimintakulttuurin muodostumista osaksi arkea. Liikkeen lisäämisen tukeminen opiskelu- ja työpäivissä on tärkeää.

Liikunnanohjaaja ja yliopisto-opettaja Hanna Kosonen pohtii liikkuvaa työarkea sekä oppituntien liikunnallistamista artikkelissaan ”Lupa liikkua – yliopisto-opettajan vinkit liikehtivään arkeen” ja hyödyntää kaksoisrooliaan opetustyön ja liikunnan ammattilaisena. Hän haluaa kiinnittää huomion yliopistolaisten nykyiseen liikkumisen huolestuttavaan tilanteeseen: – Siihen nähden, miten kiistatonta tutkimusnäyttö liikkumisen eduista on, on erikoista, miten satunnaisesti liikunta näkyy yliopistolaisten arjessa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen on toki kirjattu korkeakoulujen strategisiin tavoitteisiin ja useimpiin opetussuunnitelmiin. Opiskelijoille saattaa silti kertyä päivittäin noin 10 tuntia istumisaikaa. Myös työikäisten kunto heikkenee sitä mukaa, kun työurat pitenevät, hän toteaa.

Liikkeen lisäämisen tukeminen opiskelu- ja työpäivissä on tärkeää myös opetustilanteiden ulkopuolella. Esimerkiksi kokouskäytäntöjä voitaisiin kehittää liikkuvampaan suuntaan. Korkeakouluopiskelijoilla istumista kertyy keskimäärin 11 tuntia päivässä. Pitkäkestoinen istuminen ja muu paikallaanolo on itsenäinen terveysriski, vaikka liikkumisen suositukset täyttyisivät. Paikallaanolon tauottaminen on tärkeää paitsi terveyden, myös oppimisen näkökulmasta. Opiskelupäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta edistämällä voidaan parantaa myös oppimisen kannalta keskeisiä kognitiivisia taitoja, kuten tarkkaavaisuutta, muistia ja toiminnanohjausta.

Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun Liikkuva opiskelu –toiminnalla pyritään lisäämään opiskelupäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta ja edistämään opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä. Alkuvuodesta toteutetussa kyselyssä opiskelijat pääsivät arvioimaan omaa liikkumista opiskelupäivän aikana sekä liikkumiseen liittyviä käytäntöjä omassa korkeakoulussa. Opetushenkilöstölle suunnatussa kyselyssä puolestaan selvitettiin, sisältävätkö oppituntien / luentojen opetustavat mahdollisuuksia liikuskeluun, taukoliikuntaan tai muuhun fyysiseen aktivointiin ja millaisia näkemyksiä opettavalla henkilöstöllä on fyysisen aktiivisuuden edistämisestä kampuksella. Syyslukukauden aikana julkaisemme juttusarjan, jossa esittelemme kyselyistä saatuja tuloksia ja jaamme vinkkejä ja materiaaleja fyysisen aktiivisuuden lisäämisen tueksi. Sarjan ensimmäinen juttu käsittelee taukoliikuntaa. Ohjattu taukoliikunta motivoi

Ohjattu taukoliikunta oppitunneilla oli opiskelijoiden vastauksien (n=412) mukaan yksi motivoivimmista tavoista liikkua oppilaitoksessa opiskelupäivän aikana. Avoimien vastausten mukaan opiskelijat ovat epätietoisia siitä, onko oppitunneilla ylipäätään sallittua nousta välillä seisomaan tai verryttelemään istumisesta puutunutta kehoa. Opiskelijat kokevat, että henkilökunnan keskuudessa liikkuminen nähdään usein merkkinä keskittymiskyvyn puutteesta, vaikka todellisuudessa pienikin liike voisi auttaa oppimisessa. Henkilöstön kyselystä käy osittain ilmi näkemys, että oppiminen tapahtuu keskittyen ja kuunnellen paikallaan ja liikkumisen ajatellaan heikentävän keskittymistä ja vievän huomion pois oppimisesta. Vastaukset Liikkuvan opiskelun nykytilan arviointi -kyselyyn tarjoavat kattavan kuvan opiskelijoiden liikuntatottumuksista, toiveista ja esteistä opiskelupäivien aikana. Opiskelijat toivovat mm.

lisää taukoliikuntaa opetustilanteisiin. Kyselystä selviää myös, että opiskelumatkat kotoa kampuksille kuljetaan liian harvoin aktiivisesti esim. pyörällä tai kävellen. Vuoden 2024 kyselyyn vastasi yhteensä 486 opiskelijaa, joista 317 oli TAU:sta ja 169 TAMKista. Opiskelijat viettävät opiskelupäivät kampuksilla pitkälti paikallaan. Vain puolet kyselyyn vastanneista opiskelijoista liikkuu pakollisten siirtymien lisäksi kampuksilla viikoittain ja kolmannes kertoo käyvänsä ulkoilemassa luentojen välillä edes kerran viikossa.

Tässä olisi selvästi parannettavaa, sillä liikunta opiskelupäivän keskellä vahvistaa tutkitusti oppimista ja parantaa keskittymiskykyä (Tutkimukset osoittavat, että opiskeluun liitetty liike parantaa oppimista, Acatiimi 1/2024). Suurimmiksi syiksi omaan paikallaanoloon opiskelijat nimeävät: 62% opiskelijoista kertoo tauottavansa omaa paikallaanoloa omaehtoisesti luentojen aikana ainakin kerran viikossa (33% lähes päivittäin). Kuitenkin isompi osa opiskelijoista, jopa 75% toivoo, että tunneilla olisi välillä ohjattua taukoliikuntaa (ei 12%, eos 13%). ”Tässä ehkä näkyy se, että opiskelijat tiedostavat pitkän paikallaanolon vaikutukset omaan olotilaan. Kaikki eivät ehkä kuitenkaan uskalla tai kehtaa tauottaa omaa paikallaanoloaan ilman lupaa opettajalta ja siksi ohjattua taukoliikuntaa toivotaan enemmän.”

Opiskelijoiden aktiivisuuden lisääminen, istumisen vähentäminen ja taukojen pitäminen opiskelupäivien aikana on puhututtanut viime aikoina. Tämä on ensimmäinen osa neliosaisesta blogisarjasta, joka toteutetaan osana teemakuukautta: hyvinvointia huhtikuuhun. Kuukauden tavoitteena on saada opiskelijoille ja opetushenkilöstölle enemmän konkreettisia keinoja ja työkaluja lisätä aktiivisuutta päivän aikana ja sitä kautta tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista. Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -kysely toteutettiin keväällä 2022. Kyselystä nousi esiin tarve muokata opiskelu- ja oppimisympäristöjä enemmän liikkumista ja aktiivisuutta tukeviksi. Vastauksien perusteella opettajan rooli istumisen tauottamisessa koettiin tärkeäksi, jota voisi selittää opettajan auktoriteetti ja asema opetustilanteessa.

Opiskelijat toivoivatkin opettajien ottavan enemmän vastuuta liikuskelun mahdollistamisesta. Kuitenkin vastuu on toki myös opiskelijoilla itsellään. Toisaalta vastauksista käy ilmi, että korkeakoulujen sisä- ja ulkotilat eivät tue riittävästi aktiivisuutta, mikä voi osaltaan heijastua opiskelijoiden vähäiseen aktiivisuuteen opiskelupäivien aikana. Tähän on nyt puututtu, jotta aktiivisten taukojen pitäminen ja liikuskelun lisääminen onnistuisi matalammalla kynnyksellä kuin aikaisemmin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Rajakadun ja Dynamon kampuksilla lanseerataan tällä viikolla aktiivisuuspolku. Yliopiston kampuksilla ja Humakissa aktiivisuuspolku toteutetaan myöhemmin.

Aktiivisuuspolun idea on saanut alkunsa Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoilta Innoflash-viikolla, jossa ajatus aktiivisuutta lisäävistä poluista voitti ideakilpailun. Aktiivisuuspolun tarkoituksena on lisätä liikkumis- ja aktiivisuuspisteitä kampuksille, joita opiskelijat voivat esimerkiksi luentojen tai oppituntien välissä hyödyntää puhelimen selaamisen tai istumisen sijaan. Aktiivisuuspolku innostaa opiskelijoita pitämään aktiivisen tauon esimerkiksi lautapelien tai pingiksen peluun merkeissä. Olennaista on, että tauon aikana aivot saavat erilaisia virikkeitä ja opiskelijat saavat liikettä keholle ja mielelle. Opettajan rooli on ensiarvoisen tärkeä, joten opettajana voit ohjeistaa ja muistuttaa opiskelijoita aktiivisen tauon pitämisestä. Tauko voi olla myös lyhyt ja niitä voi olla useampi oppitunnin aikana.

Opiskelijan näkökulmasta tauolla on merkittävä vaikutus vireystilan ylläpitämisen ja jaksamisen kannalta. Myös aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan vireystilan laskiessa keskittymiskykymme laskee, jolloin keksimme lähes automaattisesti ja tiedostomatta joitain sijaistoimintoja kuten sähköpostien avaamista tai nettisivujen selailua. Tämä on valitettavan yleistä pitkillä luennoilla tai oppitunneilla, jos taukoja ei pidetä. Inga Forsman Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hankkeen harjoittelija Istumisen tauottamisella ja opiskelupäivien aktivoimisilla voidaan edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä – ja tulevaa työkykyä. Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu (AHK) -hankkeen tavoitteena on tehdä opiskelupäivistä liikkuvampia ja yhteisöllisempiä.

Osana AHK-hanketta Keski-Suomen korkeakoulujen opiskelijoille sekä opetushenkilöstölle toteutettiin kysely näihin teemoihin liittyen. Opiskelijoiden kyselyyn vastasi yhteensä 307 opiskelijaa ja opetushenkilöstön kyselyyn 64 henkilöä. Tulosten perusteella Keski-Suomen korkeakouluissa tulisi istumisen tauottamisen ja liikuskelun edistämiseksi kiinnittää huomiota erityisesti alla esitettyihin seikkoihin. Olit sitten opiskelija-aktiivi, korkeakoulusi liikuntasuunnittelija tai muu henkilökunnan jäsen, löydät Liikkuva korkeakoulu -tietopankista hyväksi todettuja ideoita arkiaktiivisuuden lisäämiseen koko korkeakouluympäristössä! Tietopankin sisällöt ovat tällä hetkellä pääosin suomenkielisiä. Liikkuvan opiskelun ideapankissa on lisää ideoita opiskelupäivän liikunnallistamiseen ja korkeakoululiikunnan kehittämiseen.

Kategoriat: Korkeakoululiikunnan valtakunnalliset suositukset Opetuksen aktivoiminen Liikuntatoimien verkosto Liikunta- ja urheilutapahtumat Liikuntatuutorointi Liikuntatoimien valiokunta Liikuntaneuvonta FISU Healthy Campus Programme Liikunta- ja hyvinvointivideot Tutkimuksia ja opinnäytetöitä Korkeakouluympäristön liikunnallistaminen Opiskelijan aktiivinen arki Yhdenvertainen liikunta ja urheilu... Nikita Bogodin opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimivia keinoja korkeakouluopiskelijoiden istumisen tauottamiseen ja liikkumisen edistämiseen etäluentojen aikana. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa tehdyn työn tilaajana toimi Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry (OLL). On FISU Forum 2024, Tia Saharinen and Niko Peltokangas gave a presentation on the safer space guidelines for university sports, which OLL’s networks were working on winter 2023–2024. Tässä julkaisussa on esiteltynä Metropolia on the Move -hankkeen keskeisimpiä toimenpiteitä. Hankkeen kautta pyrittiin edistämään Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden mahdollisuuksia arjen aktiivisuudelle sekä liikunnalliselle elämäntavalle ja edelleen edistämään opiskelijoiden työkykyä eli opiskelukykyä.

Home » Terveystieto » Liikkuminen ja ergonomia » Pidä tauko kerran tunnissa! Vaikka opiskelu tai työnteko imisi mukaansa, muista pitää joka tunti lyhyt tauko. Tauottaminen on hyväksi esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistölle, ajattelulle, keskittymiskyvylle, muistille ja oppimiselle.Keskeytä siis työskentely kerran tunnissa ja liikuskele kevyesti omalla tavallasi hetken ajan. Saat uutta virtaa keholle ja mielelle. Olemme laatineet Kerran tunnissa -taukovinkkimme erityisesti opiskelijoiden arkeen sopiviksi. Jo 1–2 minuutin tauko antaa energiaa ja on hyväksi kokonaisterveydelle, etenkin jos työskentelet istuen.

Tärkeintä on, että poistut työsi äärestä, liikuskelet itsellesi luontevaan tapaan, ja suuntaat huomiosi hetkeksi toisaalle. Vireytesi ja hyvinvointisi pysyy näin hyvänä. Päivitämme tuoreimmat aikaansaamisvinkkimme somekanaviimme ja tälle verkkosivulle. Muista myös YTHS 70 terveysvinkkiä -listamme.

Olisiko Tauon Paikka Yliopistojen Yhteisenä Tavoitteena Liikkuvampi

People Also Search

Tiedetään, Että Liike Tekee Hyvää Niin Mielelle Kuin Keholle Ja

Liikunnanohjaaja Ja Yliopisto-opettaja Hanna Kosonen Pohtii Liikkuvaa Työarkea Sekä Oppituntien

Liikkeen Lisäämisen Tukeminen Opiskelu- Ja Työpäivissä On Tärkeää Myös Opetustilanteiden

Oulun Yliopiston Ja Oulun Ammattikorkeakoulun Liikkuva Opiskelu –toiminnalla Pyritään Lisäämään

Ohjattu Taukoliikunta Oppitunneilla Oli Opiskelijoiden Vastauksien (n=412) Mukaan Yksi Motivoivimmista