Opiskelijoiden Mielenterveyspäivää Liikkuva Opiskelu

Aktiivisuutta ja opiskelukykyä – lisää liikkumista toiselle asteelle ja korkeakouluihin Liikkuva ja oppiva -podcastissa sukelletaan aktiivisempien ja viihtyisämpien opiskelupäivien maailmaan. Podcastia voit kuunnella kaikista suosituimmista podcast-palveluista. Alla oleva linkki vie Spotifyyn! Nykytilan arviointi on työkalu ohjelmassa mukana oleville oppilaitoksille toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Liikkuvan opiskelun Nykytilan arviointi opiskelijoille on opiskelijoiden osallisuutta tukeva työkalu.

Tukimateriaaleista löytyy hyödyllisiä selvityksiä ohjelmasta, liikkumisesta ja liikkumisen edistämisestä. Home » Palvelut » Opiskeluyhteisötyö » Opiskelukyky » Liikkuen opiskelukykyä Liikkuminen ja paikallaanolon tauottaminen ovat keinoja tukea opiskelijoiden opiskelukykyä ja opiskeluyhteisön hyvinvointia. Jo pienillä henkilökohtaisilla valinnoilla ja oppilaitoksen ratkaisuilla voidaan lisätä liikettä ja tukea arjen aktiivisuutta. Liikkuen opiskelukykyä -malli pohjautuu Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) vuonna 2022 päivittämään opiskelukykymalliin (Kunttu 2006) ja tarkastelee opiskelukykyä sekä sen eri osa-alueita liikkumisen näkökulmasta: Alla kuvattu malli tekee näkyväksi ja perustelee liikkumista tukevien toimenpiteiden merkitystä oppilaitoksissa.

Malli antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla eri toimijat ja opiskelijat itse voivat edistää opiskelukykyä liikkumisen keinoin. Lisäksi se voi toimia liikkumisen puheeksi ottamisen tukena ja auttaa opiskelijaa hahmottamaan, mikä merkitys liikkumisella ja paikallaanolon tauottamisella on omalle opiskelukyvylle sekä hyvinvoinnille. Liikkuminen yhdessä riittävän unen ja terveellisen ravinnon kanssa tukee kokonaisvaltaisesti yksilön hyvinvointia ja voimavaroja. Liikkumisella ja liikunnan harrastamisella voidaan edistää ja hoitaa fyysistä terveyttä, kuntoa ja mielenterveyttä. Liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä myös myönteisiin tunteisiin, kuten onnellisuuteen, itsearvostukseen ja elämään tyytyväisyyteen. Myönteiset tunteet tukevat hyvinvointia, oppimista ja motivaatiota liikkumiseen.

Liikkuva opiskelu -toiminta pyrkii lisäämään opiskelijoiden liikkumista vahvistamalla aktiivisuutta tukevaa toimintakulttuuria toisella asteella ja korkeakouluissa. Liikkumisen lisäämiselle opiskelupäivään on monia perusteita, sillä liikkuminen tukee opiskelukykyä monin tavoin (Syväoja ym., 2024; YTHS, 2024). Liikkuva opiskelu -toiminnassa syksyllä 2024 toteutetussa henkilöstökyselyssä (Kämppi & Rajala, 2024) selvisi, että valtaosa toisen asteen henkilöstöstä kokee opiskelupäivän aikaisen liikkumisen edistävän opiskelijoiden oppimista sekä viihtyvyyttä oppilaitoksessa. Lähes 90 prosenttia henkilöstöstä piti tärkeänä, että opiskelupäivän aikana lisätään aktiivisuutta ja vähennetään istumista opetuksessa. Yhtä moni koki, että liikkuminen on hyvä keino edistää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä. Noin puolet henkilöstöstä arvioi, että oppilaitos antaa opiskelijoille valmiuksia huolehtia työkyvystään opintojen päättyessä.

Vaikka henkilöstön suhtautuminen liikkumisen edistämiseen oppilaitoksissa on myönteistä, ei Liikkuva opiskelu -toiminta ole läheskään kaikille tuttua (Kämppi & Rajala, 2024). Kolme viidestä kyselyyn vastanneesta oli kuullut oman oppilaitoksensa Liikkuva opiskelu -toiminnasta ja kaksi viidestä vastaajasta oli osallistunut toimintaan. Noin 40 prosenttia koki, että toiminta tukee omaa työtä. Suurimmiksi esteiksi Liikkuva opiskelu -toiminnalle henkilöstö koki opiskelijoiden asenteet, olosuhteet sekä aika- ja henkilöresurssien puutteen sekä henkilöstön asenteet. Toiminnan toteuttaminen koetaan usein haastavaksi, sillä sille on vaikea löytää aikaa muiden työtehtävien lomassa, ellei aikaa ole erikseen osoitettu. Liikkuva opiskelu -toiminnasta vastaavat henkilöt kokevat usein, että muita henkilöstön jäseniä on vaikea saada mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan uudenlaisia toimintatapoja.

Ongelmaksi on koettu myös opiskelijoiden osallistumattomuus heitä varten suunniteltuun toimintaan. Liikkuvan opiskelun toimijaverkoston tapaamisessa keskusteltiin syyskuussa 2024 siitä, millä tavalla on mahdollista luoda positiivista tunnelmaa Liikkuva opiskelu -toiminnan ympärille ja vaikuttaa toimintaa estäviin asenteisiin. Miten pitäisi huomioida henkilöstö ja miten opiskelijat? Keskustelussa nousi esille useita näkökulmia, jotka innostavat sekä opiskelijoita että henkilöstöä osallistumaan toimintaan. Liikkuva opiskelu -toiminnan vetovoima syntyy siitä, että sitä ei koeta irrallisena lisänä, vaan merkityksellisenä osana oppilaitoksen arkea. Tärkeää on kirkastaa toiminnan tavoite: mitä hyötyä tästä on juuri minulle?

Kun opiskelijat ja henkilöstö ymmärtävät, miten liike tukee hyvinvointia, jaksamista ja yhteisöllisyyttä, syntyy aito motivaatio osallistua. Liikkuva opiskelu -ohjelman tavoitteena on lisätä liikkumista ja opiskelukykyä toisella asteella ja korkeakouluissa. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on yhteydessä opintojen sujumiseen, hyvinvointiin ja tulevaan työkykyyn. Liikkumista lisäämällä voidaan edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä, mutta myös oppimisen edellytyksiä, kuten tarkkaavaisuutta ja muistia. Lisäksi yhdessä tekeminen lisää opintoihin kiinnittymistä ja yhteisöllisyyttä. Aktiivista opiskelupäivää voi jokainen oppilaitos ja opiskeluyhteisö kehittää omalla tavallaan - pienestäkin voi aloittaa.

Liikkuva opiskelu -toimintaa tukevat esimerkiksi Maksuton Liikkuva opiskelu -ohjelma on avoin lukiolle, ammatillisille oppilaitoksille ja korkeakouluille. Liikkuva opiskelu -ohjelma on yksi valtakunnallisista liikunnan edistämisohjelmista eli Liikkuvat-ohjelmista. Ohjelmien avulla edistetään liikunnallista elämäntapaa eri ikä- ja väestöryhmissä. Ohjelman strategisesta johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus. Ohjelmaa koordinoi Likes Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Liikuntalaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Pääministeri Petteri Orpon Suomi Liikkeelle- hallitusohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Keskeisten toimenpiteiden joukossa on kaikkien korkeakoulujen Liikkuva opiskelu -toiminnan edistäminen. Liikunnallista toimintakulttuuria on tarkoitus kehittää yhdessä korkeakoulun opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Liikkuminen integroituna osaksi opiskelupäivää voi edistää opiskelijan opiskelukykyä ja hyvinvointia monipuolisesti. (OKM 2025.)

Tutkimukset ovat osoittaneet (esim. Rechia ym. 2022, Thuy ym. 2023), että säännöllinen liikunta ei ainoastaan paranna fyysistä kuntoa, vaan sillä saattaa olla myös merkittävä vaikutus mielenterveyteen. Vähäinenkin määrä liikuntaa voi vähentää ahdistusta, lievittää masennuksen oireita ja parantaa keskittymiskykyä – kaikki nämä ovat tekijöitä, joilla on suora vaikutus opiskelumenestykseen ja elämänlaatuun. (Rechia ym.

2022; Thuy ym.2023; Kandola., Ashdown-Franks., Hendrikse., Sabiston, & Stubbs, 2019.) Tässä artikkelissa tarkastellaan liikunnan ja mielenterveyden välistä yhteyttä sekä tuodaan esiin, miten liikkumattomuuden vähentäminen voi edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, kuinka arjen paikallaanolon tauottaminen ei vaikuta ainoastaan fyysiseen terveyteen vaan myös psyykkiseen jaksamiseen, mielialaan ja stressinsäätelyyn ja sitä kautta opiskeluhyvinvointiin. Liikunnalla ja aktiivisella elämäntavalla voi olla yllättävänkin suuria vaikutuksia mielenterveyden tukemisessa, ja siksi aihe ansaitsee erityistä huomiota nykypäivän yhä passiivisemmassa opiskeluarjessa. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat vahvasti yhteydessä mielenterveyteen. Liikkumisen on todettu sekä ehkäisevän että hoitavan masennusoireita.

(Puhakka & Seppänen 2024.) Masennusoireiden taustalla on usein vähentynyt aivoperäisen hermokasvutekijän määrä, heikentynyt kyky uusien hermosolujen muodostumiseen sekä pienentynyt hippokampuksen (aivojen osa, jolla on keskeinen merkitys muistissa ja oppimisessa) koko. Liikuntaharjoittelu ja kaikenlainen liikuskelu edistää uusien hermosolujen ja verisuonten muodostumissa aivoissa ja siten tehostaa aivoperäisen hermokasvutekijöiden tuotantoa, jolla on suora yhteys kognitiivisten toimintojen parantumiseen, stressin lieventymiseen ja masennusoireisiin. Liikunta-aktiivisuuden lisäksi myös sydän – ja hengityselimistön hyvä kunto on positiivisesti yhteydessä hippokampuksen kokoon. (Potilaan lääkärilehti 2024; De Sousa 2017.) Endorfiinit ovat aivojen välittäjäaineita (ns. hyvänolon hormoneita), jotka vastaavat erityisesti kivun ja stressin lievityksestä.

Liikuntaharjoittelu ja fyysinen aktiivisuus tehostavat endorfiinien tuotantoa. Endorfiinit auttavat vähentämään kipua ja tuottavat euforisen tunteen, joka voi parantaa mielialaa merkittävästi. Liikunnan tuottama kehon lämpötilan kohoaminen on myös osittain liikunnan jälkeisten positiivisten mielialamuutosten taustalla. (Potilaan lääkärilehti 2024; De Sousa 2017.) Liikunta on myös hyvä keino ottaa etäisyyttä arjen ajoittaiseen kuormitukseen (Laukkala 2019). Oppilaitosten ja opiskeluhuollon henkilöstöllä on keskeinen rooli opiskelijoiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn edistämisessä. Liikkumisen lisääminen ja paikallaanolon tauottaminen ovat tähän yksi keino.

Tapoja opiskelupäivien aikaisen liikkeen lisäämiseen on monia ja tärkeintä on toteuttaa sitä itselle ja opiskelijoille luontaisella tavalla. Toimintamalliopas tuo erilaisia vaihtoehtoja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämiseen kaikkien saataville. Opas sisältää 29 erilaista opiskelijoiden hyvinvointia ja liikkumista edistävää toimintamallia. Oppaan ensimmäisessä osiossa kuvataan toimintamalleja, jotka tukevat liikkumisen ja hyvinvointiteemojen sisällyttämistä osaksi opetusta ja ryhmänohjausta. Näitä ovat esimerkiksi toiminnallinen opetus, aktiiviset tauot oppitunneilla sekä hyvinvointitaitojen harjoittelu osana opintoja. Toisessa osiossa kuvataan toimintamalleja, joilla oppilaitoksen kaikille opiskelijoille pyritään turvaamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkumiseen ja oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Osiossa käsitellään esimerkiksi opiskelijoiden tarpeiden selvittämistä ja niihin reagoimista sekä erilaisten kohderyhmien huomioimista ja tavoittamista. Kolmannessa osiossa toimintamallit keskittyvät moniammatilliseen ja eri sektorien toimijoiden väliseen yhteistyöhön opiskelijoiden liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Nämä toimintamallit tukevat esimerkiksi terveyden kannalta liian vähän liikkuvien tai muuten hyvinvointiinsa tukea tarvitsevien opiskelijoiden tunnistamisessa, liikkumisen ja hyvinvointiteemojen puheeksi ottamisessa sekä sopivien tukimuotojen löytämisessä. Hyvinvoinnin ja liikkumisen edistäminen oppilaitoksissa – Toimintamalleja opiskeluarkeen -opas Kaipaatko hyviä vinkkejä tai uusia toimintamalleja opiskelija-arkeesi? Mietityttääkö sinua sosiaaliset tilanteet, kelpaisiko ilmainen aamupala hyvässä seurassa tai olisitko kiinnostunut tutustumaan päärakennuksen taideteoksiin?

Opiskelijoiden mielenterveysviikolla 7.–13.4.2025 yliopisto, opiskelijajärjestöt ja yhteistyökumppanit järjestävät monenlaisia mielen hyvinvointia tukevia tapahtumia erilaisista keskusteluista neulontaan ja koiran rapsutteluun. Tapahtumissa käsitellään muun muassa urasuunnittelua, neuromoninaisuutta, sateenkaarevuutta ja tutustutaan uusiin ihmisiin eri kielillä. Katso alta viikon ohjelma ja piipahda kampuksella tai liity linjoille! Huomioithan, että osaan tapahtumista tulee ilmoittautua etukäteen. Tutustu myös viikoittain vaihtuvaan hyvinvointitapahtumat ohjelmaan. Opiskelijoiden mielenterveysviikko on kampanja, jolloin nostetaan valtakunnallisesti esiin opiskelijoiden mielenterveystilannetta sekä kannustetaan tukemaan opiskelijoiden mielenterveyttä ja hyvinvointia.

Kampanjaa koordinoi Nyyti ry, ja tämän vuoden teema on "Mitä kuuluu opiskelija?". Nyytin järjestämän ohjelman löydät mielenterveysviikon verkkosivuilta ja yliopiston tapahtumia alta. Klo 18.00-21.00 Vastakarva & Rampaopiskelijat: Kaikille avoin tapahtuma, jossa hengaillaan, levätään, tehdään yhdessä ruokaa ja askarrellaan. Tapahtumasta pyritään luomaan normeista ja paineista vapaa tila, jossa jokainen voi osallistua olla omalla tavallaan, niin paljon tai vähän kuin haluaa. Ulrika -klusteri, Domus Gaudium, Leppäsuonkatu 11. Lisätiedot: hyysukupuolentutkijat@gmail.com, @vastakarvaan_ (Instagram), rampaopiskelijat@proton.me ja @rampaopiskelijat (Instagram).

People Also Search

• Etusivu - Liikkuva opiskelu
• Liikkuen opiskelukykyä - YTHS
• Miten lisätä Liikkuva opiskelu -toiminnan vetovoimaisuutta?
• Opiskelijoiden mielenterveyspäivää... - Liikkuva opiskelu
• Liikkuva opiskelu - Aktiivisuutta ja opiskelukykyä
• Liike ja liikkuminen mielenterveyden ja opiskeluhyvinvoinnin tukena ...
• Toimintamalleja opiskeluarkeen - opas opiskelijoiden hyvinvoinnin ja ...
• Liikkuva opiskelu -ohjelma
• Mitä kuuluu opiskelija? Tule mukaan opiskelijoiden mielenterveysviikon ...
• Hyvää opiskelijoiden... - Liikkuva opiskelu - Facebook