Parempi Työelämä Vaatii Jatkuvaa Oppimista Nyt Keinot Kaleva

Suomen työttömyysasteen noususta on puhuttu paljon ja tilanne on huolestuttava. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa lähes 290 000 ja muutos on vuoden takaisesta 6,6 prosentista kivunnut 8,0 prosenttiin. Erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut. 15–24-vuotiaista työttömänä on nyt lähes joka viides ja samalla pitkäaikaistyöttömyys on myös jälleen nousussa. Suunta on väärä, sillä yhteiskuntamme tarvitsee jokaisen työpanosta kykyjensä mukaan. Yllä mainitut luvut eivät ole vain suhdannevaihtelua, vaan ne heijastavat myös rakenteellisia ongelmia, joita istuvan hallituksen politiikka syventää.

Toteutettavien työelämän lainsäädäntömuutosten ei voi sanoa parantavan työllisyyttä, vaan ennemminkin lisäävän epävarmuutta ja monien toimeentulon heikentymistä entisestään. Työelämä on todellisuudessa murroksessa. Sukupolvien välillä on näkyviä eroja työn tekemisen tavoissa ja odotuksissa. Nuoremmat sukupolvet etsivät merkityksellisyyttä, joustavuutta ja tasapainoa, eivätkä hyväksy huonoja työehtoja tai mielivaltaista johtamista. Vapaa-ajan arvostus on myös kasvanut. Samalla muutosta aiheuttavat tekoäly ja digitalisaatio, jotka muuttavat työn sisältöä ja tuovat mukanaan sekä mahdollisuuksia että uhkia, joihin pitäisi pystyä puuttumaan ajoissa lainsäädännön keinoin.

Maailman talousfoorumin The Future of Jobs -raportti kertoo, kuinka teknologian nopea kehitys ja työmarkkinoiden muutos ovat tehneet jatkuvasta oppimisesta välttämätöntä. Raportin mukaan työnantajat ovat entistä kiinnostuneempia osaamisperusteisesta rekrytoinnista pelkän tutkintoperustaisen sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös jatkuvan oppimisen polkujen ja mahdollisuuksien on oltava entistä ketterämpiä sekä yksilöllisempiä, jotta ne vastaavat niihin tarpeisiin, joita työnantajilla ja oppijoilla tulevaisuudessa on. Työntekijöistä 44 % tarvitsee taitojensa uudistamista tai parantamista ja kaksi kolmasosaa osaamisesta vanhenee vuoteen 2030 mennessä. Raportti peräänkuuluttaa mm. tekoälyosaamista, data-analytiikkaa sekä kyberturvallisuuteen liittyviä taitoja.

Murroksessa oleva työelämä ei vaadi vain uusia teknisiä taitoja: työntekijöiltä halutaan luovaa ajattelua, resilienssiä, joustavuutta sekä uteliaisuutta ja taitoa elinikäiseen oppimiseen. Suomalaisilla aikuisilla on erinomaiset lähtökohdat jatkuvaan oppimiseen. OECD:n PIAAC (Programme for the International Assessment of Adult Competencies) -tutkimuksen mukaan suomalaisen aikuisväestön tulokset ovat huipputasoa koskien lukutaitoa, numerotaitoa ja ongelmanratkaisua. Erityisesti ongelmanratkaisutaidot ovat myös Future of Jobs -raportin mukaan tärkeässä roolissa, ja auttavat pärjäämään muutoksien keskellä. Hyvät perustaidot mahdollistavat uusien kokonaisuuksien haltuunoton sekä osaamisen päivittämisen kivuttomasti. Kuinka kohtaamme tulevaisuuden haasteet?

Tänä päivänä nopeasti muuttuva maailma ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset tuovat yrityksille mukanaan vaateen uudistua ja mukautua tuleviin muutoksiin. Muutokset tuovat mukanaan uusia osaamistarpeita yrityksen kilpailukyvyn ja kasvun varmistamiseksi. Enää ei riitä, että henkilöstön uuden oppiminen päättyy suoritettuihin opintoihin vaan osaamista tulee kehittää läpi työuran vastaamaan näihin syntyviin uusiin osaamistarpeisiin. Jokaisen työikäisen tulisikin pitää omaa ammatillista osaamistaan ajan tasalla hankkimalla uusia taitoja ja kykyjä, joiden avulla työn tekeminen onnistuu myös tulevaisuudessa, kun työelämä ja työ muuttuvat ja kehittyvät. Työikäisten osaamisen kehittäminen on kuuma trendi tällä hetkellä, sillä on arvioitu, että seuraavan 10–20 vuoden aikana noin neljäsosa työtehtävistä muuttuu merkittävästi nykyisestä. Nykyisten työtehtävien hoitamiseen tarvitaan tulevaisuudessa uudenlaista osaamista ja tämän vuoksi uuden oppiminen on tärkeä osa työelämää.

(Ekonomit 2024.) Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee lähivuosina uudelleen- tai täydennyskoulutusta. Luku on suuri, ja tämä edellyttää sitä, että ihmisillä on mahdollisuus kouluttautua työn ohessa ja työn aikana. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024.) Työssä oppiminen on yleistynyt ja työpaikoista on tullut merkittäviä oppimisympäristöjä. Tämä antaa mahdollisuuden hankkia uutta tarvittavaa osaamista työtä tehden. Yli 80 % työuran aikaisesta oppimisesta tapahtuukin nykyään jo omalla työpaikalla työtä tehdessä. (Seppä-Kortelainen & Kuhmonen 2023.)

Työssä oppimisella (workplace learning) tarkoitetaan työn lomassa tai työn vuoksi tapahtuvaa oppimista, jossa oppiminen kohdistuu erilaisiin työtilanteisiin, työprosesseihin tai työkäytäntöihin, joiden aikana tapahtuu oppimista. Työssä oppimisella tarkoitetaan yksilöiden tai ryhmien oppimista ja organisaation oppimisesta voidaan puhua silloin, kun uuden opitun myötä yrityksen kyvyssä tehdä jotain uutta tapahtuu muutosta. (Lemmetty, Jaakkola, Collin & Pihlajamaa 2022.) Suomalaisista 15–64 vuotiaista yli 70 % käy töissä. Työssä oppiminen koskettaa näin ollen erittäin suurta osaa suomalaisista työikäisistä ihmisistä. Työpaikat ja työ antavatkin oivan oppimisympäristön hankkia uutta osaamista eikä jatkuvaa oppimista tule lähestyä vain muodollisen koulutuksen kautta. Oleellista on ymmärtää ja löytää uuden oppimisen paikat ja tavat omassa työssä sekä hyödyntää niitä aina tarvittaessa.

(Lemmetty & Collin 2022). Työssä oppiminen on tärkeää, koska siitä on sekä yksilöllistä että yhteiskunnallistakin hyötyä. Se tuo yksilölle työhyvinvointia, sillä osaamisen kehittäminen tuo yksilölle tunnetta työn hallinnasta. Se myös tukee työllisyyskehitystä sekä yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Työssä oppimisella sujuvoitetaan työikäisten työssä käyvien osaamisen kehittämistä ja päivittämistä sekä helpotetaan monella alalla vallitsevaa osaajapulaa. (Helsingin yliopisto 2024.)

Työntekijän oman motivaation lisäksi yrityksen arvot, tavoitteet ja strategia ohjaavat työssä oppimista. Työssä oppiminen ei näin ollen ole yksin yksilön omista lähtökohdista kiinni vaan siihen vaikuttavat useat eri organisaationlähtöiset tekijät. (Collin, Lemmetty, Jaakkola & Keronen, 2023.) Näin ollen sitä voidaan yrityksessä edistää ja tukea. On tärkeää, että yrityksen henkilökunta ymmärtää uuden oppimista työssä ilmiönä ja yrityksessä voidaan yhdessä myös kehittää erilaisia keinoja päivittäisen oppimisen tueksi. (Lemmetty ym. 2022.) Johtajilla ja esihenkilöillä on keskeinen rooli, sillä heillä on mahdollisuus osaltaan luoda ja mahdollistaa erilaiset työssä oppimisen tilanteet ja mahdollisuudet.

Jatkuva työssä oppiminen edellyttää yrityksessä oppimista tukevaa suunnittelua, kehittämistä ja rakenteita. (Lyly-Yrjänäinen, Selander & Alasoini 2023.) Työelämä pirstaloituu ja intensiivistyy (Minkkinen ym. 2020). Tilanne haastaa niin organisaatiot kuin työntekijät: muutoksessa pitäisi pysyä mukana, oppia ja kehittyä ja samalla hoitaa meneillään olevat työtehtävät sekä huomioida laadukkaasti talouden reunaehdot. Työntekijätasolla usein entiset vaihtelua merkinneet koulutuspäivät vaativat tällä hetkellä lisäjärjestelyjä, jonka jälkeen tekemättä jääneet työt pitää kiireellä kursia kasaan (Juntti & Uusihanni 2022).

Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisena eri alojen työpaikkojen edustajat näkevät alansa tulevaisuuden 5–10 vuoden kuluessa ja millaisia osaamisen kehittämisen tapoja he kokevat mielekkäiksi. Jatkuvaa oppimista voidaan määritellä poliittisesti (työuran aikaisen oppimisen tukeminen yhteiskunnan tasolla), kasvatustieteellisesti (oppimistilanteiden keskinäinen suhde) ja organisaatiokäytäntöjen (organisaatioiden oppiminen, johtaminen) näkökulmasta (Lemmetty & Collin 2022). Opetus- ja kulttuuriministeriö kuvaa jatkuvaa oppimista vastauksena tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa (OKM n.d.). ELY-keskus määrittelee sen koko elämänkaaren aikaiseksi, eri elämänalueille ulottuvaksi oppimiseksi (ELY-keskus 2024). Jatkuvan oppimisen uudistuksen parlamentaarinen ryhmä linjasi loppuvuodesta 2020 vision ja tavoitteet vuoteen 2030 sekä toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Keskiössä on erityisesti työikäisten mahdollisuudet kehittää osaamistaan.

Visiona ja tavoitteina on osaamistason nousu ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu (OKM n.d.). Ammattikorkeakouluilla on merkittävä mahdollisuus palvella yrityksiä ja julkista sektoria tuottamalla niille tulevaisuuden osaajia sekä työelämäläheistä tutkimus- ja kehittämistyötä. Arene toteaakin, että koulutustasomme ei nouse ilman ammattikorkeakouluja (Arene 2024). Myös korkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 linjaa, että vuonna 2030 jatkuva oppiminen ja osaamisen täydentäminen ovat luonteva osa yhteiskuntaa (Digivisio n.d.). Työelämän osaamisvaatimukset ja teknologiat muuttuvat koko ajan, mikä haastaa niin yksilöä, työyhteisöä kuin organisaatiotakin. Mutta miten pysyä mukana työelämän muutoksissa?

Miten organisaatio voi tukea työntekijöiden oppimista, osaamisen kehittymistä ja myönteistä oppimiskulttuuria? Osaamista ei enää kehitetä pelkästään tutkintokoulutuksessa tai työnantajan tarjoamilla kursseilla, vaan myös työpaikoista on tullut oppimisympäristöjä. Työn murroksen kyselyyn vastanneista yli puolet koki, että yhä useampi työtehtävä on sellainen, jonka oppii vain työtä tekemällä. Osaamisvaatimuksia tulee jo pelkästään työympäristön kehittymisen myötä. Aiempi toimintapa voi vanhentua ja muuttua nopeastikin toimimattomaksi. Hyvä esimerkki on digitalisaation edistymisen kiivas tahti ja tekoälyn tuleminen osaksi työtä.

Vaikka jokainen voi kehittyä itsenäisesti omassa työssään, ei yhteisöllisen oppimisen merkitystä työelämässä voi liikaa korostaa. Kun ollaan vuorovaikutuksessa kollegojen kanssa, opitaan toisilta, luodaan uutta tietoa ja kehitetään uusia toiminta- ja työkäytäntöjä. Näin kertyy yhteinen osaamispääoma. Erilaisten kehittymis- ja oppimismahdollisuuksien merkitys työelämässä onkin kasvanut. Sen lisäksi, että työntekijöiden tulisi kehittää osaamistaan työn tavoitteiden suuntaan, on myös tärkeää kartoittaa, mitä työntekijät yksilöinä toivovat ja mihin suuntaan jokainen omaa osaamistaan haluaa kehittää. Jatkuva oppiminen on elinikäinen prosessi, jossa yksilöt ja organisaatiot pyrkivät jatkuvasti hankkimaan uutta tietoa ja taitoja.

Se korostaa oppimisen jatkuvuutta elämän eri vaiheissa sekä tarvetta sopeutua muuttuvaan ympäristöön. Tämä filosofia on erityisen tärkeä teknologisen kehityksen ja yhteiskunnan muutosten aikana. Jatkuva oppiminen edellyttää avoimuutta uusille ideoille, kykyä omaksua uutta tietoa ja valmiutta sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Se tarjoaa pohjan kilpailukyvyn ylläpitämiselle työmarkkinoilla. Jatkuvasta oppimisesta kiinnostuneet yksilöt ovat organisaatioille äärimmäisen tärkeitä voimavaroja, ja kun sijoitamme oppimiseemme, luomme pitkäaikaisia etuja myös urakehityksellemme. (Tupper & Ellis 2021).

Jatkuvan oppimisen rooli korostuu entisestään, kun tarkastelemme globaaleja megatrendejä. Esimerkiksi ilmastonmuutos, teknologian nopean kehityksen jatkuminen ja pandemiat muokkaavat työelämää ja vaativat työvoimalta jatkuvaa sopeutumista. Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ennen, ja työvoiman erilaiset tarpeet kasvavat räjähdysmäisesti. Yritykset etsivät nyt entistä joustavampia ja monipuolisempia osaajia vastatakseen liiketoimintansa tarpeisiin. Jatkuvan oppimisen konsepti on noussut vahvasti esiin vastauksena tähän haasteeseen. Se ei ole enää vain koulutuksen osa, vaan elämäntapa, joka mahdollistaa työntekijöiden jatkuvan kehittymisen.

Yksi suurimmista haasteista, jonka yritykset kohtaavat tänä päivänä, on osaajapula. Oli kyse sitten tekniikan, liiketoiminnan tai sosiaali- ja terveydenhuollon alasta, yritykset kilpailevat samoista pätevistä ammattilaisista. Jatkuvan oppimisen strategian käyttöönotto voi olla avain menestykseen tällaisessa kilpailuympäristössä. Yritysten on hyvä tiedostaa, että osaaminen ei ole staattinen tila, vaan dynaaminen resurssi, joka vaatii jatkuvaa päivittämistä ja laajentamista. Jatkuvan oppimisen avulla työntekijät voivat omaksua uusia taitoja ja pysyä ajan tasalla alansa kehityksestä. Tämä ei vain vastaa osaajapulaan, vaan myös edistää työntekijöiden sitoutumista ja työtyytyväisyyttä.

People Also Search

• Parempi työelämä vaatii jatkuvaa oppimista - nyt keinot ... - Kaleva
• JOPPI-blogi: Tulevaisuuden työ vaatii joustavaa jatkuvaa oppimista
• Jatkuva työssä oppiminen - osaamisen kehittäminen modernissa ...
• PDF TYÖ2030 - Jatkuva oppiminen teoriasta käytäntöön
• Kohti joustavaa ja työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista 2034
• Työelämä on jatkuvaa oppimista - tarkeissatoissa.fi
• Jatkuva oppiminen: Avain kilpailukykyyn teknologisen ja ...
• Jatkuvaan oppimiseen on panostettava, jotta kilpailukykymme säilyy ...
• Miten edistää jatkuvaa oppimista työajalla? Verkkolähetys 21.5.
• Jatkuva oppiminen motivoi työelämässä: "Tiesin voivani ... - Kaleva