Sosiaalisten Suhteiden Merkitys Ja Haasteet Etätyöyhteisössä Utupub

Maailman laajuinen COVID-19 pandemia pakotti keväällä 2020 organisaatiot siirtymään toimistoilta kotiin etätöihin, mikä on muuttanut työelämää pysyvästi. Etätyön jäädessä pysyväksi osaksi työelämää, ei ainoastaan työnteon tavat muuttuneet, vaan myös työn sosi-aalinen ympäristö on kokenut pysyvän muutoksen. Työyhteisöjen hajanaisuus ja kasvokkain tapahtuvien vuorovaikutustilanteiden raju vähentyminen etätyön seurauksena haastavat organisaatioiden sosiaalisia käytäntöjä ja työhyvinvointia aivan uudella tavalla. Työyksinäisyys on yksi työhyvinvointia haastavista tekijöistä ja merkittävä riski työhyvinvoinnille, jos työyhteisöjen sosiaalisia toimintatapoja ei saada vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeita. Työyksinäisyydellä tarkoitetaan negatiivista tunnereaktioita, joka syntyy, kun organisaatioympäristön kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen taso ei vastaa yksilön odotuksia ja tarpeita. Tässä tutkimuksessa tutkitaan ja analysoidaan sosiaalisten suhteiden merkitystä työyksinäisyyden kokemuksiin etätyössä.

Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tarkastelemaan esihenkilö-alaissuhteen merkitystä työyksinäisyyden kokemuksiin ja tarkastellaan esihenkilön roolia sosiaalisten suhteiden muodostumisessa ja työyksinäisyyden kokemusten ehkäisyssä etätyön kontekstissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu työyksinäisyyden määrittelystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, sekä sosiaalisten suhteiden johtamiseen ja esihenkilö-alaissuhteeseen perehdytään tarkemmin LMX-teorian kautta. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuskohteena ovat esihenkilö- ja alaisrooleissa toimivat henkilöt, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana pääasiassa tehneet etätyötä ja heidän kokemuksiaan sosiaalisista suhteista etätyössä on käytetty tutkimuksen empiirisenä aineistona. Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa ymmärrystä työyksinäisyydestä ilmiönä ja löytää työkaluja esihenkilöille ehkäistä ja suojautua työyksinäisyyden haitallisilta seurauksilta. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempaa tutkimustietoa, jonka mukaan organisaation toimintatavoilla, ilmapiirillä ja sosiaalisten suhteiden laadulla on vaikutusta työyksinäisyyden kokemuksiin etätyössä.

Lisäksi kohdejoukon kokemusten perusteella havaittiin, että etätyö ei ainoastaan aiheuta työyksinäisyyden kokemuksia, vaan se voi myös vähentää yksinäisyyden kokemuksia työssä, jos mahdollisuudet ja keinot virtuaaliselle vuorovaikutukselle on järjestetty organisaatiossa hyvin. Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia ja syventää ymmärrystä työyksinäisyydestä ilmiönä. Tutkimusaineiston ja aikaisemman tutkimustiedon pohjalta nostetaan esiin keinoja, joilla esihenkilö voi edistää sosiaalisten suhteiden muodostumista ja ehkäistä työyksinäisyyden syntyä etätyössä. Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on työelämän sosiaalinen ulottuvuus. Tutkielma tarkastelee työyhteisöjen sosiaalisia suhteita. Työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja kehittäminen edistävät työntekijöiden hyvinvointia ja työn tuloksellisuutta.

Työntekijöiden hyvinvoinnilla on merkitystä organisaatioiden menestyksen, työntekijöiden jaksamisen ja pidempien työurien kannalta. Hyvinvointi syntyy työn arjessa. Työyhteisöjen toimivuus ja työntekijöiden välinen vuorovaikutus vaikuttavat hyvinvoinnin kokemuksiin. Työyhteisössä sosiaaliset suhteet muodostuvat horisontaalisesti työntekijöiden välillä ja vertikaalisesti työntekijän ja esimiehen välillä. Hyvät sosiaaliset suhteet työpaikoilla voivat parhaimmillaan toimia työpaikan voimavarana ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tämä tutkimus erittelee työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden hyvinvointia tukevia osatekijöitä.

Tutkimuksen perusteella keskeisiä osatekijöitä on mahdollista luokitella. Tutkielmassa luokitellaan työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden hyvinvointia tukevia osatekijöitä erikseen kahdella eri aineistolla. Ensimmäinen aineisto muodostuu työhyvinvointia käsittelevistä aikaisemmista tutkimuksista (15 eri tutkimusta). Menetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen toinen aineisto muodostuu valtakunnallisesti kerätystä ”Unelmien työpäivä -kyselyn” vastauksista, jotka on saatu tämän tutkimuksen käyttöön ”Yksi elämää -verkostolta”. Aineiston vastauksia analysoidaan sisällönanalyysin keinoin.

Luokituksia tarkastellaan myös määrällisessä muodossa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten laadullisesta kyselyaineistosta muodostettu luokitus vastaa aikaisempien tutkimusten pohjalta johdettua luokitusta. Tutkimuksen tulosten mukaan työyhteisöin sosiaaliset suhteet muodostuvat erilaisista osatekijöistä. Näiden osatekijöiden välillä on havaittavissa yhteyksiä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta koostettu luokitus sisältää 11 keskeisintä hyvinvointia tukevaa osatekijää, joita ovat työilmapiiri, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus, luottamus, arvostus, palaute, kannustus, tiedonkulku, sosiaalinen tuki, avoimuus ja huumori. Luokitus saa tukea myös laadullisella kyselyaineistolla tarkasteltuna.

Laadullisen aineiston pohjalta koostettu luokitus sisältää 12 osatekijää, sillä huomioiminen nousee aineistosta merkittävän usein esille. Tutkimustuloksen mukaan työyhteisössä tapahtuva huomioiminen on keskeinen hyvinvointia tukeva osatekijä. Huomioiminen ei esiintynyt vastaavalla tavalla aikaisempien tutkimusten tuloksissa osana sosiaalisia suhteita, joten tutkimustulos on merkittävä.

People Also Search

• Sosiaalisten suhteiden merkitys ja haasteet etätyöyhteisössä - UTUPub
• PDF Etätyön hyödyt ja haasteet - ttl.fi
• Sosiaaliset suhteet etätyössä ja niiden vaikutukset työyksinäisyyden ...
• GRADU_Riikka Kokkonen_18 - Uwasa
• Etätyöntekijöiden kokemuksia sosiaalisesta tuesta työyhteisössä
• Tiimien vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet etätyöympäristössä - UTUPub
• Työntekijöiden näkökulmia etätyön sosiaalisin haasteisiin
• PDF Etätyön vaikutus työyhteisön sosiaaliseen pääomaan
• Työyhteisön sosiaalisten suhteiden hyvinvointia tukevat osatekijät ...
• Sosiaalitieteet: Sosiaaliset suhteet - UTU - Opin.fi