Sovittelujärjestelmän Uudistaminen Akava

Työmarkkinoiden toiminta ja työmarkkina- ja sopimusjärjestelmä ovat muutostilassa. Akava ja sen neuvottelujärjestöt pitävät tärkeänä ja tarkoituksenmukaisena, että työmarkkina- ja sopimusjärjestelmää kehitetään toimivammaksi vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin. Haluamme vaikuttaa muutokseen ja kehittää työmarkkinoiden toimintaa esittämällä ratkaisuja, jotka palvelevat sekä palkansaajia että koko yhteiskunnan etua. Akava katsoo, että työmarkkinoiden toiminnan tulee jatkossakin perustua sopimiseen ja työ- ja virkaehdoista tulee jatkossakin sopia kattavasti työ- ja virkaehtosopimuksissa. Sopijaosapuolten tasaveroisuus varmistaa, että yhteiskuntamme, työmarkkinoiden toiminta ja työelämä on mahdollisimman oikeudenmukaista, vakaata ja ennustettavaa sekä muutokset ovat hallittavissa. Talous- ja työllisyystilanteen haasteet sekä julkisen sektorin ja yritysten rakenteiden ja toimintaedellytysten muutokset muuttavat työmarkkinoita ja sopimustoiminnan ympäristöä.

Ne asettavat haasteita myös työehdoista sopimiselle. Työehtosopimusten määrä, ja erityisesti yrityskohtaisten työehtosopimusten määrä todennäköisesti lisääntyy hajautumisen myötä. Mitä hajanaisemmaksi työmarkkinat ja työehdoista sopiminen muuttuu, sitä enemmän ilmenee mahdollisia työriitoja tulevilla sopimuskierroksilla. Sovittelujärjestelmän toimivuus on merkittävä osa työmarkkina- ja sopimustoimintaa. Järjestelmän tarkoituksena on ennen kaikkea edistää toimivia neuvottelusuhteita, työmarkkinoiden vakautta, sopimusjärjestelmän toimivuutta, työrauhaa ja työriitojen nopeaa ratkaisemista. Sovittelujärjestelmästä on säädetty laissa työriitojen sovittelusta, joka on vuodelta 1962.

Työmarkkinat, neuvottelutoiminta ja sopimusjärjestelmä ovat muuttuneet merkittävästi tämän jälkeen. Suomen elinkeinorakenteen muutokset teollisesta yhteiskunnasta enemmän palveluyhteiskuntaan, työelämän muutokset kohti digitalisaatiota sekä neuvottelu- ja sopimustoiminnan muutokset edellyttävät ajantasaisempaa ja toimivampaa lainsäädäntöä. Akava, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN esittävät sovittelujärjestelmän uudistamista, sovittelumenettelyn täsmentämistä ja sovittelun resurssien vahvistamista. Nykyinen järjestelmä perustuu 1960-luvulla säädettyyn työriitalakiin. Työmarkkinat, neuvottelutoiminta ja sopimusjärjestelmä ovat muuttuneet merkittävästi erityisesti viime vuosina. Akava ja sen neuvottelujärjestöt pitävät tärkeänä, että työmarkkina- ja sovittelujärjestelmää kehitetään vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön tarpeisiin.

– Jotta sovittelutoiminta on tehokasta, toimivaa ja tuloksellista, päätoimisten sovittelijoiden määrää pitää lisätä. Sovittelijoiden osaamiseen ja sovittelutoiminnan puolueettomuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Esitämme, että sovittelumenettelyä täsmennetään: laissa pitää säätää määräajat sovittelun aloittamiseen, sovitteluprosessin kulkuun ja pakollisen sovintoehdotuksen antamiseen. Lisäksi sovintoehdotuksen pitää olla julkinen, kun osapuolet ovat esittäneet kantansa sovintoehdotukseen, sanoo työmarkkinajohtaja Katarina Murto. – Esitämme, että sovittelijatoimiston yhteyteen perustetaan uudeksi toimielimeksi puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa. Puolueeton tilannekuva talouden tilasta ja sektori- ja alakohtaiset talous- ja palkkakehitystilastot lisäisivät molemminpuolista ymmärrystä ja auttaisivat neuvottelujen etenemistä, Murto jatkaa.

Akava katsoo, että työmarkkinoiden toiminnan pitää jatkossakin perustua sopimiseen. Työ- ja virkaehdoista pitää sopia kattavasti työ- ja virkaehtosopimuksissa. Uuden luottamusedustajan/-miehen ilmoitus Akava, JUKO ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN esittävät sovittelujärjestelmän uudistamista, sovittelumenettelyn täsmentämistä ja resurssien vahvistamista. JUKOn hallituksen puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ) painottaa, että nykyjärjestelmässä niin kutsuttu "yleinen linja" estää alakohtaiset ratkaisut ja palkkatasa-arvon huomioimisen sovittelujärjestelmän kautta. - Kun toimialojen tilannetta ja erityisesti naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei pystytä korjaamaan työehtosopimuksilla, lakkoherkkyys ja työmarkkinahäiriöt lisääntyvät.

Sovittelujärjestelmä ja sovittelija eivät voi toimia muutosten ehdottomana tulppana, Luukkainen huomauttaa. Laki työriidoista säädettiin liki kuusikymmentä vuotta sitten. Akava ja neuvottelujärjestöt pitävät tärkeänä, että työmarkkina- ja sovittelujärjestelmää kehitetään vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Sovittelujärjestelmä kaipaa uudistamista, katsovat Akava, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN kannanotossaan. Akava ja sen neuvottelujärjestöt huomauttavat, että nykyinen järjestelmä perustuu 1960-luvulla säädettyyn työriitalakiin. Työmarkkinat, neuvottelutoiminta ja sopimusjärjestelmä ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi erityisesti viime vuosina.

– Jotta sovittelutoiminta on tehokasta, toimivaa ja tuloksellista, päätoimisten sovittelijoiden määrää pitää lisätä. Sovittelijoiden osaamiseen ja sovittelutoiminnan puolueettomuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Akava, Juko ja YTN esittävät, että sovittelumenettelyä täsmennetään: laissa pitää säätää määräajat sovittelun aloittamiseen, sovitteluprosessin kulkuun ja pakollisen sovintoehdotuksen antamiseen. – Lisäksi sovintoehdotuksen pitää olla julkinen, kun osapuolet ovat esittäneet kantansa sovintoehdotukseen, sanoo työmarkkinajohtaja Katarina Murto. Uuden luottamusedustajan/-miehen ilmoitus Akava, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN haluavat työriitojen ratkaisujen nopeuttamiseksi uudistaa seuraavassa hallitusohjelmassa sovittelujärjestelmän.

Järjestöt perustelevat vaatimusta nykymallin toimimattomuudella. – Nykymallissa valtakunnansovittelija pitää kiinni päänavaajan mukaisesta samantasoisesta kustannusraamista kaikille sopimusaloille. Tämä ei vastaa työmarkkinoiden nykyistä neuvottelurakennetta ja -järjestelmää eikä edistä alakohtaisia ratkaisuja, huomauttaa JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto (OAJ). Hän painottaa, että järjestelmä pikemminkin jäykistää palkanmuodostusta kuin edistää sitä. – Virka- ja työehtosopimusten sisällön laajempi kehittäminen on tässä järjestelmässä vaikeaa, mikä puolestaan lisää painetta erilaisiin työrauhahäiriöihin. Akava, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN painottavat.

että sovittelujärjestelmän uudistus pitää sisällyttää hallitusohjelmaan, jotta työriitojen ratkaisua voidaan nopeuttaa ja tehostaa. Ne esittävät sovittelujärjestelmän uudistamista, sovittelumenettelyn täsmentämistä ja sovittelun resurssien vahvistamista. Sovittelijatoimiston yhteyteen tarvitaan puolueeton talousyksikkö talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa varten. Sovittelujärjestelmän toimivuus on tärkeä osa työmarkkina- ja sopimustoimintaa. Sovittelun tarkoituksena on edistää toimivia neuvottelusuhteita, työmarkkinoiden vakautta, työrauhaa ja nopeaa työriitojen ratkaisemista. Sovittelujärjestelmästä on säädetty työriitojen sovittelua koskevassa laissa, ns.

työriitalaissa, joka on vuodelta 1962. Sovintomenettelystä on säädetty laissa hyvin yleisellä tasolla, mikä ei edistä joutuisaa sovittelua ja neuvotteluratkaisuun pääsemistä. – Sovittelun viiveitä voitaisiin välttää, jos sovittelumenettelyn kulku olisi täsmällisemmin määritelty laissa ja päätoimisia sovittelijoita olisi enemmän. Sovittelujärjestelmä perustuu pitkälti sovittelun aloittamiseen vasta, kun työriita on jo kärjistynyt. Täsmällisemmin säädetty sovitteluprosessi loisi painetta hakea ratkaisua sekä sovittelijoille että neuvotteluosapuolille. Työriitalaissa tulisi säätää sovittelumenettelyn kulusta ja aikataulusta tarkemmin, toteaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

– Korostamme neuvottelujärjestöjemme kanssa, että sovittelujärjestelmää pitää uudistaa siten, että toimialan tilanne ja olosuhteet otetaan paremmin huomioon sovittaessa työ- ja virkaehtosopimuksista. Sovittelutyöhön tarvitaan paremmat resurssit, jotta sujuva ja tehokas sovittelu on mahdollista, Löfgren jatkaa. – Nykyisessä mallissa valtakunnansovittelija pitää kiinni samantasoisesta kustannusraamista kaikille sopimusaloille ns. päänavaajalinjan mukaisesti. Tämä ei vastaa nykyistä työmarkkinoiden neuvottelurakennetta ja -järjestelmää. Tämä ei myöskään edistä alakohtaisten ratkaisujen löytymistä tai sopimusjärjestelmän toimivuutta, vaan pikemminkin jäykistää palkanmuodostusta, estää virka- ja työehtosopimusten laajemman sisällöllisen kehittämisen ja lisää työrauhahäiriöiden mahdollisuutta, toteaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Katarina Murto.

Akava neuvottelujärjestöineen korostaa, että työmarkkinoiden muutokset edellyttävät sovittelujärjestelmän uudistamista ja sen resurssien vahvistamista. Työehdoista sopiminen on murrostilassa ja seuraava sopimuskierros alkaa loppusyksystä ilman työmarkkinatoimijoiden yhteistä tilannekuvaa ja yhteisesti sovittua työmarkkinamallia. – Työmarkkinatoiminnan hajauduttua työmarkkinoiden ennustettavuus ja vakaus todennäköisesti heikentyvät, mikä voi lisätä työriitojen todennäköisyyttä. On selvää, että nykyinen sovittelujärjestelmä ei vastaa viimeaikaisia muutoksia, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. – Vireä talouskasvu ja työvoimapula usealla alalla luovat edellytykset ostovoimaa tukevalle palkkapolitiikalle. Sopimusjärjestelmän hajautuminen ei saa heikentää tätä kehitystä, Fjäder jatkaa.

– Neuvottelukierrosta koskeva koordinaatio väistämättä poistuu, kun työnantajat haluavat siirtää työehtosopimustoimintaa yritystasolle. Kunkin toimialan on loogista neuvotella ja sopia omista lähtökohdistaan. Lähdemme YTN:ssä tuleviin neuvotteluihin joka tapauksessa uudistamaan nykyiset sopimuksemme, ovatpa ne ala- tai yrityskohtaisia. Teknologiateollisuudessa on epäselvä tilanne sen vuoksi, että emme vielä tiedä, mitkä yritykset uuteen Teknologiateollisuuden työnantajiin liittyvät ja mikä on heidän edustavuutensa toimialoilla, toteaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki. – Jokainen sopimusala neuvottelee omat ratkaisunsa sen sijaan, että seurattaisiin vientivetoista mallia, kuten aiemmin. Niissä pitää ottaa huomioon toimialojen tilanne ja tarpeet sekä työn vaativuuteen ja osaamiseen nähden oikeudenmukaiseen palkkakehitykseen liittyvät seikat.

Työ- ja virkaehtoihin liittyvät kysymykset ratkaistaan ja sovitaan työmarkkinaneuvotteluissa, eikä maan hallituksen pidä sekaantua sopimuskierrokseen tai palkankorotusten kohdentamiseen, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen.

People Also Search

• Sovittelujärjestelmän uudistaminen - Akava
• Sovittelujärjestelmää uudistettava - Ylemmät Toimihenkilöt YTN
• Akava, JUKO ja YTN esittävät sovittelujärjestelmän uudistamista
• Akava, JUKO ja YTN vaativat sovittelujärjestelmän uudistamista ... - KU
• Akava haluaa sovittelujärjestelmän remonttiin: Sovittelijoita lisättävä ...
• Akava neuvottelujärjestöineen: sovittelujärjestelmän uudistaminen ...
• Muutokset sovittelujärjestelmään voimaan 1. tammikuuta 2025
• Sopimusjärjestelmä | Akava, JUKO ja YTN: Työriitojen ratkaisua on ...
• Akava ja neuvottelujärjestöt: Sovittelujärjestelmän uudistus mukaan ...
• Akava, Juko ja YTN: Sovittelujärjestelmän uudistaminen tärkeää