Suomi Kotiuttaa Yhä Hyvin Horisontti Eurooppa Rahoitusta Mutta

Suomesta projekteissa on mukana yksittäisiä organisaatioita kaikkiaan 580, ja näistä pk-yrityksiä 232. Suomalaiset ovat mukana 1281 TKI-projektissa, mutta näistä suomalaisen koordinaattorin vetovastuulla on vain 179 projektia (13,9 %). Suomalaisten hakemusten onnistumisprosentti on yhä reippaasti yli EU-keskiarvon: Suomella se on 19,6 %, kun EU:n keskiarvo on 16,4 %. Yksittäisille yrityksille ja tutkijoille suunnatut haut ja rahoitusmuodot ovat hyvin suosittuja ja siten myös kovin kilpailtuja, ja niissä menestyminen voi joskus muistuttaa erinomaisillakin hakemuksilla melkeinpä arpapeliä. Hakijoiden kannattaakin huomata, että iso osa Horisontin rahoituksesta myönnetään yhteistyöprojekteille: Suomen saamasta rahoituksesta jopa 69 % eli 723 M€ on myönnetty isoille kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaville tutkimus- ja innovaatioprojekteille. Suomen koko potista Horisontti Euroopan isoimpien temaattisten klustereiden osalta huomattavimmat rahoitusosuudet ovat menneet aihealueille: digitaalisuus, teollisuus ja avaruus (klusteri 4); ilmasto, energia ja liikkuvuus (klusteri 5); ja elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö (klusteri...

Horisontti Euroopassa huippututkimusta rahoittavasta ERC-kokonaisuudesta eli Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksesta tutkijat ovat saaneet Suomeen 136 M€ (2,0 % kaikesta ERC:stä myönnetystä rahoituksesta), mikä on erinomainen saavutus erityisen kilpaillussa instrumentissa. Suhteellista saantoa tarkastellessa yllä mainituissa kolmessa isossa klusterissa Suomen suhteelliset saannot ovat kuitenkin olleet suurempia: 3,8 % klusteri 4:stä; 3,6 % klusteri 6:sta; 2,7 % klusteri 5:stä. Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat yhä aktiivisimpia ja kokeneimpia hakijoita, ja ne myös kotiuttavat eniten Horisontti-rahoitusta. Näistä VTT:llä on suurin EU-rahoituksen potti, kaikkiaan lähes 155 M€ eli lähes 15 % koko Suomen saannosta. Ammattikorkeakoulut ovat myös aktivoituneet entisestään rahoituksen hakemisessa ja hyödyntämisessä. Suomalaiset ovat aktiivisia EU-tutkimusrahoituksen hyödyntäjiä.

Suomen saama suhteellinen osuus EU:n tutkimusohjelmista myönnetystä rahoituksesta on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Osuus on myös selvästi suurempi kuin Suomen suhteellinen EU-budjetin maksuosuus. Business Finlandin tuoreimman tilastopäivityksen perusteella Suomen osallistuminen EU:n Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan on erittäin hyvällä tasolla. Ohjelman ensimmäisen kolmen vuoden aikana on onnistuttu saamaan yhteensä 876,5 miljoonaa euroa tutkimus- ja innovointiprojektien suomalaisosallistujille. Suomalaisten kotiuttama summa on 2,9 prosenttia koko Horisontti Euroopasta myönnetystä 30,5 miljardin euron rahoituksesta. Suomen saama suhteellinen osuus ohjelmasta myönnetystä rahoituksesta on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Osuus on myös selvästi suurempi kuin Suomen suhteellinen EU-budjetin maksuosuus, joka on 1,78 prosenttia. Suomesta on mukana kaikkiaan 463 yksittäistä organisaatiota 1061:ssä eri TKI-projektissa. Suurimman osuuden rahoituksesta ovat saaneet yliopistot ja tutkimuslaitokset. Suomalaisosallistujat ovat onnistuneet arvatenkin digitaalisuuden ja teollisuuden uusiutumisen, puhtaan siirtymän ja biotalouden teemoissa. – Kiinnostava yksityiskohta on se, että Suomen suhteellinen saanto-osuus on suurin teemassa kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta. Lisäksi pk-yritykset ovat onnistuneet hyvin rahoituskisassa.

Niiden osuus varmistuneesta rahoituksesta on 14 prosenttia, kun suuryritysten osuus on 8 prosenttia, sanoo Sivistan politiikan ja vaikuttamisen asiantuntija Paula Tuovinen. Horisontti Eurooppa -ohjelma on EU:n kaikkien aikojen suurin panostus tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseen Euroopassa. Vuosina 2021-2027 se rahoittaa tutkimus- ja innovaatioprojekteja kaikkiaan 95 miljardilla eurolla. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa toteuttaa unionin strategisia tavoitteita, joista keskeisimmät ovat digitaalinen ja vihreä siirtymä, sekä yhä enemmän myös turvallisuus ja kilpailukyky. Horisontti Eurooppa -ohjelma avaa rahoitus-, yhteistyö- ja kehittymismahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille, tutkijoille ja tutkimusryhmille korkeakouluissa ja yliopistoissa, viranomaistahoille, sairaaloille, järjestöille, säätiöille – siis tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovoinnin kentällä toimiville erityyppisille organisaatioille ja toimijoille. Näin EU haluaa Eurooppaan uutta tietoa, osaamista ja osaajia; uusia palveluita, tuotteita ja prosesseja sekä innovatiivisia liiketoimintaideoita, niiden jalostamista ja skaalaamista.

Ajantasaiset ja kattavat tiedot ohjelmasta löydät EUTIn ylläpitämiltä suomenkielisiltä Horisontti Eurooppa -sivuilta. EUTI on Business Finlandissa toimiva kansallinen EU:n puiteohjelmien yhteystoimisto. Se tarjoaa maksuttomia julkisia neuvontapalveluja Horisontti Eurooppa -ohjelmasta kiinnostuneille. Lukijan mielipide|EU-rahoituksen hyödyntäminen edellyttää omaa korkeatasoista kompetenssia ja rahoituksen kansallisten ongelmien poistamista. EU:n tulevien vuosien rahoitus puhuttaa. Suomi on ollut aina EU:n puiteohjelmissa nettosaaja.

Rahoitustakin tärkeämpiä ovat osaamisen kasvu ja verkostot. Horisontti Eurooppa -ohjelman Suomen saannosta suurimman osuuden ovat kotiuttaneet yliopistot. EU:n monivuotisesta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta on Suomeen onnistuttu saamaan 663,4 miljoona euroa, mikä on 2,8 % koko Horisontti Euroopasta myönnetystä 23,7 miljardin rahoituksesta. Osuus on suurempi kuin kertaakaan edellisen ohjelmakauden eli Horisontti 2020 -ohjelman aikana. Suomesta projekteissa on mukana yksittäisiä organisaatioita kaikkiaan 388, näistä pk-yrityksiä lähes puolet eli 140. Suomalaiset ovat mukana 796 TKI-projektissa, mutta näistä suomalaisen koordinaattorin vetovastuulla on vain 102 projektia (12,8 %).

Suomalaisten hakemusten onnistumisprosentti on reippaasti yli EU-keskiarvon: Suomella se on 21,5 %, kun EU:n keskiarvo on 17,2 %. Yksittäisille yrityksille ja tutkijoille suunnatut haut ja rahoitusmuodot ovat hyvin suosittuja ja siten myös kovin kilpailtuja, mutta niissä menestyminen on erinomaisillakin hakemuksilla melkeinpä arpapeliä. Hakijoiden kannattaakin huomata, että iso osa Horisontin rahoituksesta myönnetään yhteistyöprojekteille: Suomen saamasta rahoituksesta jopa 68 % eli 450 M€ on myönnetty isoille kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaville tutkimus- ja innovaatioprojekteille. ONNISTUIMME DIGI- JA ENERGIA-AIHEISISSA HAUISSA Suomen koko potista isoimmat rahoitusosuudet ovat tulleet Horisontti Euroopan isoista temaattisista klustereista. Suomen TOP3-lista on: ilmasto, energia ja liikkuvuus (klusteri 5); digitaalisuus, teollisuus ja avaruus (klusteri 4); elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö (klusteri 6).

Näistä eniten olemme saaneet digihauista, yhteensä 73,6 M€, ja seuraavaksi energia-aiheisista hauista, yhteensä 65,3 M€. Horisontti Euroopassa huippututkimusta rahoittavasta ERC-kokonaisuudesta eli Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksesta tutkijat ovat saaneet Suomeen 82 M€, mikä on 2,0 % kaikesta ERC:stä myönnetystä rahoituksesta. Yllä mainituista kolmesta isosta klusterista Suomen suhteelliset saannot ovat olleet paljon suurempia: 3,9 % klusteri 6:sta; 3,6 % klusteri 4:stä; 3,0 % klusteri 5:stä. Suomi saa tutkimusrahaa EU-keskiarvoa enemmän, mutta suurilla yrityksillä olisi parannettavaa. Suomi kotiuttaa vauhdilla Horisontti Eurooppa -rahoitusta. Vuodessa kasvua on tullut yli 300 miljoonaa euroa ja rahoitusta saaneiden suomalaisten organisaatioiden määrä on jo lähes 700.

Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat aktiivisimpia ja hakijoita ja ne myös kotiuttavat eniten Horisontti-rahoitusta. Yrityksistä pk-yritykset ovat jo hyvin mukana, mutta suuryrityksillä on vielä paljon tilaisuuksia käyttämättä. Suomalaisten hakijoiden onnistumisprosentit ovat edelleen EU-keskiarvoja korkeammat. Vuodessa kasvua on tullut yli 300 miljoonaa euroa ja rahoitusta saaneiden suomalaisten organisaatioiden määrä on jo lähes 700. Hyvät uutiset ensin: Suomi kotiuttaa vauhdilla Horisontti Eurooppa -rahoitusta. Vuodessa kasvua on tullut yli 300 miljoonaa euroa ja rahoitusta saaneiden suomalaisten organisaatioiden määrä on jo lähes 700 kappaletta Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat aktiivisimpia ja kokeneimpia hakijoita ja ne myös kotiuttavat eniten Horisontti-rahoitusta.

Yrityskentältä pk-yritykset ovat jo hyvin mukana, mutta suuryrityksillä on vielä paljon tilaisuuksia käyttämättä. Suomalaisten hakijoiden onnistumisprosentit ovat edelleen EU-keskiarvoja korkeammat - hienoa onnistumista ja vielä olisi mahdollisuuksia parempaankin. Elina Holmberg Senior Director Business Finland elina.holmberg (at) businessfinland.fi 050 5577 606 Suomen kokonaissaanto Horisontti Eurooppa -ohjelman ensimmäisen viiden vuoden ajalta on kasvanut noin 1,4 miljardiin euroon eli 2,8 prosenttiin jaetusta rahasta. Suomalaiset hakijat menestyvät edelleen keskimääräistä paremmin Horisontti Eurooppa -hauissa, onnistumisprosenttien ollen 21,4 % osallistumisten (kaikkien maiden keskiarvo 20,3 %) ja 19,3 % rahoituksen osalta (keskiarvo 16,4 %). Viimeisen vuoden aikana rahoitusta on tullut lisää komeat 337 miljoonaa euroa ja laskennalliseen maksuosuuteen verrattuna olemme edelleen tukevasti nettosaaja Horisontti Eurooppa -ohjelmassa.

Myös uusien suomalaisten organisaatioiden määrä rahoituksen saajissa on kasvanut 84 kappaleella nostaen rahoitettujen suomalaisten organisaatioiden kokonaismäärän lähes 700 kappaleeseen. Tutkimuslaitokset ja yliopistot keräävät valtaosan rahoituksesta, yhteensä noin 70 prosenttia. VTT ja Helsingin yliopisto (HY) painivat omassa sarjassaan – VTT 195 miljoonalla ja HY 141 miljoonalla eurolla. VTT:n saama rahoitus tulee lähes yksinomaan yhteishankkeista, kun taas yliopistoilla merkittävä osuus on muuta rahoitusta (ERC ja MSCA). Suomi kotiuttaa vauhdilla EU:n Horisontti Eurooppa -tutkimus ja innovaatiorahoitusta 👏 Vuoden aikana rahoitus on kasvanut yli 300 miljoonaa euroa, josta tutkimuslaitokset sekä yliopistot keräävät valtaosan, noin 70 % kokonaispotista. Erityisesti VTT ja Helsingin yliopisto University of Helsinki painivat omassa sarjassaan tilaston mukaan: HY: 141 milj.

€ VTT: 195 milj. € Vertailtaessa edelliseen EU:n T&I-puiteohjelmaan, Helsingin yliopisto hyödyntää rahoitusmahdollisuuksia entistä monipuolisemmin: 🔹48 % rahoituksesta (62 milj. €) tulee kansainvälisistä T&I-yhteistyöhankkeista 🔹53 % (74 milj. €) tulee Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoituksesta, joka tukee huipputason tutkimusta ja merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja. Helsingin yliopisto on ERC-tilastossa täysin omassa luokassaan, osoittaen tieteellisen tutkimuksen korkean kansainvälisen tason. ‼️Vaikka suomalainen korkeakoulusektori on ahkerasti mukana Horisontti Euroopassa, meillä on vielä matkaa pohjoismaalaisittain: Ruotsin korkeakoulusektori on kotiuttanut noin €400 milj.

enemmän ja Tanskan korkeakoulusektori noin €300 milj. enemmän kuin meidän korkeakoulusektori. Syitä tähän on varmasti useita, mutta yksi merkittävä tekijä on kansalliset erot yliopistojen perusrahoituksessa. Suomen yliopistorahoituksen kehitys on ollut hyvin vaatimatonta koko 2010-luvun, kun taas muissa Pohjoismaissa yliopistorahoitus on samaan aikaan kasvanut yli 20 % suhteessa bruttokansantuotteen kehitykseen. Tämä heijastuu suoraan myös kykyyn kotiuttaa unionin tutkimus- ja innovaatiorahoitusta, sillä EU-rahoituksen hyödyntämisen pohja rakennetaan kansallisella rahoituksella. 📊 Lisätietoa ja tuoreimmat tilastot: https://lnkd.in/dNJnzEGy

Hienoa kehitystä! 💪 Toivottavasti parannamme jatkossa suorittamista, jotta pysymme pohjoismaisessa vauhdissa mukana. Hienoa työtä! Kyvykkyyttä kannattaa pitää yllä jatkossakin, sillä Horisontti-budjetti saattaa jopa tuplaantua seuraavalla ohjelmakaudella. EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma Horisontti Eurooppa tarjoaa rahoitusta yrityksille niiden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomalaiset ovat hakeneet ja saaneet rahoitusta yleensä hyvin, mutta rakennetun ympäristön ja energiatehokkuuden rahoitusta ei tilastojen mukaan meille kuitenkaan tule.

Horisontti Euroopasta on myönnetty rahoitusta kaikkiaan 43,732 miljardia euroa ja suomalaisille osallistujille siitä on varmistunut yhteensä 1,231 miljardia euroa. Suomalaisten rakentamiseen ja energiatehokkuuteen liittyvien hakemusten läpimeno on ollut vuodesta 2021 lähtien vain kahdeksan prosenttia, vaikka hakemuksia on lähetetty suhteessa saman verran kuin muilla aloilla. Ilmastotutkimuksessa läpimeno on ollut 44 prosenttia. Lähes yhtä koviin lukuihin on päästy liikenteessä, 38 prosenttia. Keskiarvo ilmasto-, energia- ja liikennealueilla on ollut 27 prosenttia. – Suomi tunnetaan EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksessa innovatiivisuudesta, kestävyydestä ja kehittyneistä teknologisista ratkaisuista.

Hyvästä maineesta huolimatta suomalaiset yritykset ja muut organisaatiot jäävät muista jälkeen rakennetun ympäristön ja energiatehokkuuden rahoituksessa verrattuna esimerkiksi ilmastoon, energiantuotantoon ja liikenteeseen liittyviin aiheisiin, toteaa Markku Pekonen, EU:n ja kansainvälisen yhteistyön asiantuntija Business Finlandista. Tulos on yllättävä, kun ottaa huomioon Suomen asiantuntemuksen kestävän rakentamisen, energiatehokkaiden teknologioiden ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvissä järjestelmissä. – Suomella on maailmanlaajuinen maine kestävän kehityksen saralla; sijoitumme jatkuvasti korkealle globaalilla kestävyyden indikaattorilla ja meillä on vahva kokemus uusiutuvan energian ratkaisuista, vähähiilisestä rakentamisesta ja älykaupunkikonsepteista. Hyviä esimerkkejä osaamisestamme ovat Betolarin vähähiilinen Geoprime –rakennusmateriaali ja Sitowisen Smartlas-työkalu luonnon monimuotoisuusraportointiin, Pekonen jatkaa.

People Also Search

• Suomi kotiuttaa yhä hyvin Horisontti Eurooppa -rahoitusta - mutta ...
• Suomalaisille 876,5 miljoonaa euroa EU:n Horisontti Eurooppa ...
• Horisontti Eurooppa - Eurahoitusneuvonta.fi
• EU-rahoitusta kannattaa kotiuttaa | HS.fi
• Suomi kotiuttaa vauhdilla Horisontti Eurooppa -rahoitusta - yrityksillä ...
• Suomen potti Horisontti Euroopasta jo 1,4 miljardia euroa
• Horisontti Eurooppa: Rahoitusta, verkostoja ja vientipotentiaalia ...
• Suomen potti Horisontti Euroopasta jo 1,4 miljardia euroa - LinkedIn
• Miksi EU:n rakentamis- ja energiarahoitusta ei tule suomalaisille ...