Tampereen Korkeakouluyhteisö Kehittää Jatkuvaa Oppimista

Leo Migdal
-
tampereen korkeakouluyhteisö kehittää jatkuvaa oppimista

Vuosi 2024 oli jatkuvan oppimisen voimakasta kehittymisen aikaa TAMKissa. Jatkuvan oppimisen organisoitumista uudistettiin ja jokaiseen osaamisyksikköön perustettiin jatkuvan oppimisen päällikön toimenkuva. Tutkintokoulutusten rinnalle lähdettiin rakentamaan erilaisia jatkuvan oppimisen kokonaisuuksia, joita on tarjolla avoimessa ammattikorkeakoulussa, erikoistumisopintoina, liiketoimintana ja jatkossa myös Opin.fi -palvelussa. Kehittämistyötä tehtiin myös OKM:n strategisella rahoituksella, jonka avulla pilotoitiin lähes 20 erilaista uutta jatkuvan oppimisen mallia. Avoin ammattikorkeakoulu jatkoi kasvua. Opintopistekertymä oli noin 2000 opintopistettä suurempi verrattuna vuoteen 2023.

Suosituimpia opintoja olivat Työkykykoordinaattori- ja HR- ja palkkahallinto -opintokokonaisuudet. Sosiaali- ja terveysalalla käynnistyi neljä erikoistumiskoulutusta ja lisäksi olimme mukana muutamassa verkostokoulutuksessa kulttuuri- ja opetusalalla. Myös toisen asteen yhteistyö uudistui ja lisääntyi. Lukioväylät aloitettiin ja alueellista suomi toisena kielenä -tarjontaa lisättiin. Tämän lisäksi yhdessä Tampereen yliopiston kanssa toteutettiin projektiviikkoja lukiolaisille ja kehitettiin ns. kurkistuskursseja ammattikorkeakoulua jatko-opintopaikakseen suunnitteleville.

TAMKin hyvä työ toi julkisuutta myös valtakunnallisesti ja malleja esiteltiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) webinaarissa hyvinä käytäntöinä. Maahanmuuttajille suunnattu korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vakiinnutti rooliansa TAMKissa. Koulutuksissa on ollut mukana nelisenkymmentä opiskelijaa ja koulutuksella on ollut suuri merkitys heidän urapolullaan Suomessa. Avoimessa AMKissa suoritettiin vuonna 2024 hieman alle 24 000 opintopistettä, mikä on kasvua vuoden 2023 vajaaseen 22 000 opintopisteeseen. Oppimisen ja opettamisen ekosysteemit muuttuvat työpaikoilla, kouluissa ja korkeakouluissa. Osaamisen kehittämisen tulee olla joustavaa ja jatkuvaa läpi ihmisen eliniän.

Mikä on muutoksen suurin mahdollisuus korkeakoululle? Minkä pitää muuttua ja miksi? Tampereen yliopisto järjesti 6.3.2019 avoimen suunnittelupäivän, jossa ideoimme Tampereen korkeakouluyhteisön jatkuvan oppimisen tulevaisuuden visiota. Työ tavoitteena on valmistella korkeakouluopetuksen ja -oppimisen uudistamista Tampereella ja Suomessa. Visiosta luodaan ensimmäinen versio kevään 2019 aikana ja sen pohjalta tullaan kehittämään Pirkanmaan korkeakouluopetuksen jatkuvan oppimisen palveluympäristöä, tarjontaa sekä prosesseja. Ideascoutin fasilitoimaan visiopäivään osallistui 80 innostunutta kehittäjää Tampereen yliopistosta, Tampereen ammattikorkeakoulusta sekä Tampereen kaupungista ja paikallisista yrityksistä.

Tampereen seudulla on erinomaiset edellytykset monialaiseen korkeakouluyhteistyöhön ja jatkuvan oppimisen toteuttamiseen yritysten kanssa. Oppimisen keinoja, muotoja ja välineitä vuonna 2030 Visiopäivillä pohdimme mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan, mitä osaamista Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tulisi tarjota läpi ihmisen eliniän, miten koulutuksessa hyödynnetään digitalisaatiota tai miten osaamisen kehittäminen tuodaan helposti kaikkien ulottuville. Ideoinnin tuloksena saimme yli 110 osaamisen kehittämisen ideaa sekä 12 oppimisen konseptia. Tulokset voidaan jakaa seitsemään jatkuvan oppimisen kehittämisen teemaan: Yritykselle tai organisaatiolle räätälöidyt koulutuskokonaisuudet vastaavat organisaatiosi henkilöstön osaamisen kehittämisen täsmätarpeisiin.

Asiantuntijamme laativat yrityksellenne koulutuspalveluratkaisun, joka takaa tuloksellista ja vaikuttavaa oppimista yrityksenne henkilöstölle. Haluatko lukea lisää jatkuvasta oppimisesta, uusista koulutuksista ja hankkeista? Tai kuunnella korkeakouluyhteisön ja työelämän asiantuntijoiden haastatteluja? Tree - Jatkuvan oppimisen palvelut yhdistää vahvaan juuristoon uudet versot: asiakkaille tutut asiantuntijat ja laadukkaat koulutukset. Yhteisen nimen alle yhdistyvät Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen palvelut. Ota meihin yhteyttä laittamalla sähköpostia osoitteeseen kehityosaajana@tuni.fi.

Vuonna 2021 jatkuvan oppimisen toimintaa leimasivat koronapandemian aiheuttamat haasteet. Asiakkaiden tarpeet, terveysturvallisuus sekä kuukausittain vaihtuvat viranomaisten suositukset vaativat meiltä alituista tasapainoilua. Kaikesta huolimatta TAMKin Tree – Jatkuvan oppimisen palveluissa jaettiin suoritetuista koulutuksista noin 2 500 todistusta. Mukaan on laskettu sekä kotimaahan että ulkomaille suunnatut koulutukset. Määrä on suuri ja kertoo jatkuvan oppimisen tarpeellisuudesta muuttuvassa maailmassa. Mielestäni erittäin hyvin järjestetty koulutus.

Monesta osiosta sain hyviä käyttökelpoisia keinoja ja ideoita päivittäiseen työhöni. Mieletöntä, miten hyvät tilat ja puitteet koululla on ja miten helppoa on hakea tietoa kirjastosta sekä eri hakukoneista. – Opiskelijan palaute, Neurologisen fysioterapian koulutus Lanseerasimme TAMKin kolmiportaisen maksullisen kumppanuusmalliajattelun yrityksille ja yhteisöille. Vähän yllättäenkin yhteistyösopimukset yrityskentän kanssa ovat saavuttaneet erinomaisen suosion lyhyessä ajassa. Toinen mielenkiintoa herättävä erikoisuus on TAMKin laboratoriopalvelut erilaisine mittaus- ja testauspalveluineen, joilla on oma vakiintunut asiakaskuntansa ja erittäin ammattitaitoiset testaajat.

Opit menivät suoraan hyötykäyttöön. Sain koulutuksen aikana vastauksia ja ratkaisuja myös omiin projekteihini. – Opiskelijan palaute, Infrarakentamisen työnjohdon täydennyskoulutus Erikoistumiskoulutusten tarjonta oli tuttuun tapaan monipuolinen. Koronatilanteesta huolimatta koulutusten hakijamäärät olivat hyviä. Osaamispoluttaja-hankkeen tavoitteena on kehittää yksilöille suunnattuja, henkilökohtaisia ohjauksen ja tuen palvelupolkuja.

Hankkeessa kehitetään korkeakouluympäristöön soveltuvia jatkuvaa oppimista tukevia ohjauksen muotoja, joilla edistetään kestäviä työllistymisen ja osaamisen kehittämisen ratkaisuja. Kehittämistyössä huomioidaan Pirkanmaan työllisyyskokeilun lähtökohdat. Jatkuvan oppimisen strateginen ohjausryhmä aloitti toimintansa TAMKissa keväällä 2023. Ohjausryhmää tarvitaan, koska jatkuva oppiminen on lähitulevaisuuden keskeisiä kehittämiskohteita ja jatkuvaan oppimiseen liittyvät toiminnat sijaitsevat eri yksiköissä. Koordinoitua näkemystä tarvitaan myös Digivisio 2030 -kehitystyössä. Strategisessa ohjausryhmässä on edustus kaikista jatkuvan oppimisen kannalta kriittisista toiminnoista.

Syksyn aikana ohjausryhmä määritteli, mitä jatkuvalla oppimisella TAMKissa tarkoitetaan: TAMKin jatkuvan oppimisen määritelmä on valmis (tuni.fi). Koulutukseen liittyvä jatkuvan oppimisen toiminta on kasvanut vuoden aikana merkittävästi. Uusina aloituksina oli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamia tekniikan, liiketalouden, terveysalan ja kulttuurialan koulutuksia. Lisäksi TAMKissa alkoi maahanmuuttaneille kaksi korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta, joista toinen toteutuu englanninkielisessä ja valtakunnallisessa PrepProg-hankkeessa. Toinen, suomenkielinen koulutus on TAMKin toteuttama, ja sen aloitti 18 opiskelijaa. Avoimen ammattikorkeakoulun opintopistemäärä kasvoi edellisestä vuodesta yli 3 000 opintopisteellä.

Uutena aloitettiin Kaupan liiton kanssa yhdessä suunniteltu Digitaalisen liiketoiminnan 30 opintopisteen opintokokonaisuus. Vuoden aikana aloitimme 6 erikoistumiskoulutusta. Olemme edelleen Suomen suurin erikoistumiskoulutusten järjestäjä. Jatkuva oppiminen on TAMKin liiketoiminnan kulmakivi. Vuoden 2023 aikana järjestettiin yli 40 myytävää koulutusta kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaille. Näitä koulutuksia järjestettiin kaikissa TAMKin osaamisyksiköissä.

Kotimaisissa koulutuksissa painottui erityisesti sosiaali- ja terveysala. Kansainvälisille opiskelijoille suunnatut kansainvälisen liiketalouden sekä riskienhallinnan ja kiertotalouden kokonaisuudet herättivät paljon mielenkiintoa. Vuonna 2023 tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja opetustoiminnan (TKIO) tuottama osaamistieto otettiin mukaan jatkuvan oppimisen määritelmään ja tunnistettiin sen systematisoinnin arvo. Tämä lisää tulevaisuudessa jatkuvan oppimisen toimintamallien ja sisältöjen tutkimusperustaisuutta, ennakointia, infrastruktuureja ja työelämälähtöisyyttä. Olemme saaneet lukea mediasta viime aikoina, kuinka osaajista on huutava pula eri toimialoilla. Tarvitaan sekä uusia osaajia että niitä, jotka toimivat jo työpaikoilla ja joiden pitää huolehtia osaamisen päivittämisestä työtä vastaavaksi.

Yhteiskunnalliset ja kansainväliset ilmiöt, kuten digitalisaatio, kestävyys ja innovaatiot, pakottavat yritykset sekä muut organisaatiot kehittämään omaa toimintaansa. Muutos ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti ja vaatii kehittämistyötä kaikilta toimijoilta yhteiskunnassa. Tärkeää on, että osaamisen kasvattamiseen liittyvään kehittämistyöhön panostetaan muiden kehittämispanosten ohella. Digitalisaatio on viimeisten vuosien aikana tuonut eri toimialoille tarpeen kehittyä ja muuttua. Koronapandemia on entisestään vahdittanut tätä transformaatiota. Tämä muutos on eksponentiaalinen ja kiihtyy tulevaisuudessa.

Tärkeää on, että nykyiset asiantuntijat pysyvät tässä muutosvauhdissa mukana hankkien uutta osaamista itselleen, jotta yritysten kilpailukyky voidaan taata myös tulevaisuudessa. Uutta tietoa syntyy jatkuvasti valtavia määriä muun muassa soveltavan tutkimuksen ja elinkeinoelämän toimesta, mikä tulee saada yritysten ja muiden organisaatioiden hyötykäyttöön mahdollisimman nopeasti. Osaamisella on välitön vaikutus yritysten ja muiden organisaatioiden kilpailukykyyn. Ammattikorkeakoulutuksemme rooli on kiistatta yksi tärkeimmistä osaamisen kehittäjistä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Olemme profiloituneet monialaisena ja kansainvälisenä työelämäkorkeakouluna, joka edistää alueen osaamista ja kehittymistä eri tavoin. Tätä profiilia rakennamme eri painopistealueiden kautta, kuten oppiminen työelämässä ja kansainvälisissä verkostoissa, uusien teknologioiden hyödyntäminen sekä ekologiset innovaatiot ja sosiokulttuuriset haasteet.

Jatkuvalla oppimisella ja sen kehittämisellä tuomme uutta osaamista yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön. Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan yksilöiden ja tätä kautta organisaatioiden elinikäistä oppimista ja uudistamista. TAMKin jatkuvan oppimisen vuosi oli vauhdikas ja menestyksekäs. Kauden uusia avauksia olivat kouluttajakoulutus merkittävässä kansainvälisessä suomalaisyrityksessä, Industrial Sales -myyntivalmennus yhdessä Kauppakamarin Teollisuusvaliokunnan kanssa sekä Johdon assistentti -koulutus. Uudet tuulet puhalsivat myös luovien alojen työvoimakoulutuksille. Olimme mukana tukemassa Tampereen kaupungin kasvavaa AV-teollisuutta Kuvauspaikkajärjestäjän koulutuksella sekä Striimaus ja projektinhallinta -koulutuksella.

Tämä on vahvistanut yhteistyötämme ELY-keskuksen, Film Tampereen, Tampere-talon, Nokia Arenan ja muiden Tampereella toimivien AV-alan yritysten kanssa. Sosiaali- ja terveysalan koulutusavauksista merkittäviä olivat uudistettu Psykofyysinen fysioterapia ja Kliininen ultraäänihoitaja. Keväällä 2022 lanseerasimme – yritysten toiveesta – TAMKin kolmiportaisen yrityskumppanuusmallin. Tässä mallissa on mahdollista rakentaa yhteistyötä yhteistyökumppanuuden, osaamiskumppanuuden ja strategisen kumppanuuden ympärille. Tree – Jatkuvan oppimisen palvelut oli mukana kehittämissä täydennyskoulutusta myös Osaamispoluttaja– ja Yrityslukkari-hankkeissa. POIJU -hankkeen tavoitteet ovat:- Vahvistaa korkeakoulujen henkilöstön pedagogista ja hallinnollista osaamista pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisessä.- Kehittää joustavia ja työelämälähtöisiä koulutusmalleja, jotka palvelevat työikäisen väestön jatkuvaa oppimista.- Edistää korkeakoulujen välistä yhteistyötä systemaattisten toimintamallien kautta.- Vahvistaa digipedagogista...

People Also Search

Vuosi 2024 Oli Jatkuvan Oppimisen Voimakasta Kehittymisen Aikaa TAMKissa. Jatkuvan

Vuosi 2024 oli jatkuvan oppimisen voimakasta kehittymisen aikaa TAMKissa. Jatkuvan oppimisen organisoitumista uudistettiin ja jokaiseen osaamisyksikköön perustettiin jatkuvan oppimisen päällikön toimenkuva. Tutkintokoulutusten rinnalle lähdettiin rakentamaan erilaisia jatkuvan oppimisen kokonaisuuksia, joita on tarjolla avoimessa ammattikorkeakoulussa, erikoistumisopintoina, liiketoimintana ja jat...

Suosituimpia Opintoja Olivat Työkykykoordinaattori- Ja HR- Ja Palkkahallinto -opintokokonaisuudet. Sosiaali-

Suosituimpia opintoja olivat Työkykykoordinaattori- ja HR- ja palkkahallinto -opintokokonaisuudet. Sosiaali- ja terveysalalla käynnistyi neljä erikoistumiskoulutusta ja lisäksi olimme mukana muutamassa verkostokoulutuksessa kulttuuri- ja opetusalalla. Myös toisen asteen yhteistyö uudistui ja lisääntyi. Lukioväylät aloitettiin ja alueellista suomi toisena kielenä -tarjontaa lisättiin. Tämän lisäksi...

TAMKin Hyvä Työ Toi Julkisuutta Myös Valtakunnallisesti Ja Malleja Esiteltiin

TAMKin hyvä työ toi julkisuutta myös valtakunnallisesti ja malleja esiteltiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) webinaarissa hyvinä käytäntöinä. Maahanmuuttajille suunnattu korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vakiinnutti rooliansa TAMKissa. Koulutuksissa on ollut mukana nelisenkymmentä opiskelijaa ja koulutuksella on ollut suuri merkitys heidän urapolullaan Suomessa. Avoimes...

Mikä On Muutoksen Suurin Mahdollisuus Korkeakoululle? Minkä Pitää Muuttua Ja

Mikä on muutoksen suurin mahdollisuus korkeakoululle? Minkä pitää muuttua ja miksi? Tampereen yliopisto järjesti 6.3.2019 avoimen suunnittelupäivän, jossa ideoimme Tampereen korkeakouluyhteisön jatkuvan oppimisen tulevaisuuden visiota. Työ tavoitteena on valmistella korkeakouluopetuksen ja -oppimisen uudistamista Tampereella ja Suomessa. Visiosta luodaan ensimmäinen versio kevään 2019 aikana ja se...

Tampereen Seudulla On Erinomaiset Edellytykset Monialaiseen Korkeakouluyhteistyöhön Ja Jatkuvan Oppimisen

Tampereen seudulla on erinomaiset edellytykset monialaiseen korkeakouluyhteistyöhön ja jatkuvan oppimisen toteuttamiseen yritysten kanssa. Oppimisen keinoja, muotoja ja välineitä vuonna 2030 Visiopäivillä pohdimme mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan, mitä osaamista Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun tulisi tarjota läpi ihmisen eliniän, miten koulutuksessa hyödynnetään digital...