Työntekijänä Osaamisen Kehittäminen Ja Urapolun Rakentaminen

Mietin työtä hakiessani paljon sitä, millaisessa organisaatiossa haluaisin olla töissä. Se oli minulle tärkeää ja löysin lopulta työpaikan, jonka arvot vastaavat omiani. Mitkä ovat sinun lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita? Niiden miettiminen on tärkeää, kun kehität osaamistasi – myös jos olet jo töissä. Aikahorisontit auttavat, kun tarkastelet omaa osaamistasi ja sen kehittämisen tavoitteita. Osaaminen kehittyy usein vuorovaikutuksessa ja se kasvaa vähitellen.

Tavoitteiden saavuttamista voi auttaa, jos kirjaat ne muistiin. Kirjaa myös ne teot, joiden avulla saavutat tavoitteesi. Tavoitteiden saavuttamista on helpompi seurata, kun ne ovat muistissa. Ne muistuttavat sinua suunnasta, jonka olet valinnut. Voit toki vaihtaa suuntaa, jos haluat! Alati muuttuvassa työelämässä työntekijän osaamisen kehittäminen on edellytys pitkälle työuralle.

Se on elinehto myös työnantajille ja yhteiskunnalle. Mutta miten onnistua ja torpata esteet? On työpaikkoja, jotka tukevat vahvasti työntekijän osaamisen kehittämistä. Osuuspankissa 70 prosenttia työajasta suositellaan käytettävän päivittäisiin tehtäviin, 20 prosenttia työskentelytapojen hiomiseen ja 10 prosenttia vapaasti uusien taitojen oppimiseen. 40 000 työntekijän Keskolla taas on käytössä järeä paletti kouluttautumiseen. Aina yhtä hyviä eväitä uuden opiskeluun ei tarjota, vaan työntekijän on oltava määrätietoinen.

Psykologi Hanna Siefen kertoo, miten voi itse edistää oman osaamisen kehittämistä. – Oman osaamisen hahmottamista helpottaa, kun opettelee pilkkomaan sen osiin. Osaamisen ensimmäinen elementti on substanssiosaaminen, joka kertyy koulutuksen kautta. Se tarkoittaa syvällistä osaamista omalla alalla, ja sen osoittaa yleensä tutkinto tai sertifikaatti. – Lisäksi meillä on metataitoja, jotka ovat itsensä johtamisen, suunnittelun ja vuorovaikutuksen taitoja. Kolmas palanen ovat kontekstuaaliset taidot, jotka liittyvät omassa ympäristössä toimimiseen, kuten tieto siitä, kehen kannattaa ottaa yhteyttä työpaikalla.

– Neljäntenä tulevat ihmisen motivaatio ja persoona. Miten ja mistä innostut, millaiset asiat ovat sinusta mielekkäitä ja millaiset työtavat sinulle sopivat. Osaamisen tunnistamisessa auttaa myös toisten ihmisten antama palaute. Suuri osa oman osaamisen kehittymisestä tapahtuu arkityössä ratkottaessa erilaisia uusia tilanteita ja haasteita sekä keskustelemalla niistä muiden kanssa. Osaamisen kehittämistä on myös niiden käytäntöjen kehittäminen, joiden avulla voidaan jakaa ja rakentaa yhteistä osaamista. Kokoukset, henkilöstöpäivät ja kahvihetket toimivat yhteisen oppimisen paikkoina.

Monilla työpaikoilla on erilaisia kehittämisprojekteja, jotka tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää omaa osaamista ja oppia uutta. Osaamisen kehittämistä tarkastellaan aina osana isompaa kokonaisuutta: Mikä on omassa työssäni tarvittava ydinosaaminen ja miten omaa osaamista tulisi edistää, jotta saavuttaisin tavoitteeni? Mitkä ovat koko organisaation tavoitteet ja mitä osaamista niiden saavuttamiseen vaaditaan? Miten työssä tarvittava osaaminen kehittyy? Osaamisen kehittäminen on osaamisen päivittämistä, laajentamista ja syventämistä. Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä erilaisia tapoja, jotka

Usein koulutus mielletään tärkeimmäksi osaamisen kehittämisen tavaksi. Osaaminen kehittyy kuitenkin päivittäin ratkaistessa omaan työhön liittyviä kysymyksiä ja oppimalla muilta työyhteisön jäseniltä uudenlaisia tapoja tehdä työtä. Työyhteisön työtavoilla ja vuorovaikutuksella on tärkeä rooli yksilön osaamisen kehittämisessä. Osaamisen kehittämistä tukevat esimerkiksi perehdyttäminen, mentorointi ja ohjaaminen, työkierto, yhteinen työnohjaus ja kehittäminen sekä sijaisjärjestelyt. Sisäiset ja ulkoiset kehittämisprojektit ovat oiva tapa kartuttaa omaa ja työyhteisön osaamista ja laajentaa omia verkostoja. Osaamisen kehittäminen on pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen jatkuva prosessi.

Kehittämistä toteutetaan osana organisaation strategiaa ja visiota. Osaamisen kehittämisen toimenpiteitä voidaan kohdistaa organisaatiossa eri tavoin. Osa toimenpiteistä voi olla suunnattu yksittäisille työntekijöille tai johdolle, osa koko työyhteisölle. Oman osaamisen kehittäminen on tärkeä asia jokaiselle työntekijälle, ja se voi olla ratkaiseva tekijä uralla etenemisessä, työpaikan valinnassa ja menestyksessä työelämässä. Monet työntekijät odottavat HR-osaston tukea ja ohjausta oman osaamisen kehittämisessä, mutta miten rakentaa yritysten sisälle elinikäistä oppimista ja osaamisen kasvamista? Tässä blogikirjoituksessa jaamme parhaat vinkit, kuinka HR voi tukea työntekijöitä oman osaamisen kehittämisessä.

1. OsaamiskartoitusEnsimmäinen askel oman osaamisen kehittämisessä on tietää, missä vahvuudet ja kehityskohteet ovat. Osaamiskartoituksen perusteella laaditaan henkilöstölle osaamisen kehittämissuunnitelma, joka pohjautuu yrityksen liiketoiminnan kannalta relevantteihin osaamistarpeisiin ja luo työntekijälle selkeän polun osaamisen kartuttamiseksi. 2. Henkilökohtainen kehityssuunnitelmaVoit laatia työntekijän kanssa henkilökohtaisen kehityssuunnitelman, joka auttaa häntä asettamaan konkreettisia tavoitteita ja suunnittelemaan toimenpiteitä oman osaamisen kehittämiseksi. Tämä suunnitelma voi sisältää koulutustoimenpiteitä, mentorointia, valmennusta tai muita kehitysmahdollisuuksia, ja HR voi seurata suunnitelman edistymistä sekä tarjota tarvittavaa tukea ja resursseja.

3. Koulutusmahdollisuuksien tarjoaminenHR:llä on hyvä olla selkeä käsitys erilaisista koulutusmahdollisuuksista, jotka liittyvät työntekijän ammattialaan tai kehitystavoitteisiin. Tarjoamalla monipuolisia koulutuksia HR auttaa työntekijöitä kehittämään tarvittavia taitoja ja laajentamaan osaamistaan, samalla sitouttaen henkilökuntaa. 4. Osaamisen kehittäminen työn ohessa oppisopimuskoulutuksellaTarjoa mahdollisuus osaamisen kehittämiseen oppisopimuskoulutuksella. Oppisopimuskoulutus on käytännönläheinen osaamisen kehittämisen tapa, jossa työntekijä voi suorittaa ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia työnteon ohessa.

Oppisopimuskoulutus tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden yhdistää käytännön työkokemus ja teoreettinen oppiminen, mikä edistää merkittävästi työntekijän osaamisen kehittymistä ja uramahdollisuuksia. Työllä on merkitystä, sillä vietämme työn parissa jopa 1600 tuntia vuosittain (Työterveyslaitos 2024). Työelämän jatkuva muutos ja monipaikkaisen työn yleistyminen vaativat työntekijöiltä jatkuvaa oppimista ja hyviä sosiaalisia taitoja. Jotta työ olisi mielekästä, monipaikkaisesti tehtävän työn sujumiseen on panostettava. Se edellyttävät entistä moninaisempia yhteistyötaitoja, laadukkaampaa vuorovaikutusta ja selkeää viestintää. (Eskelinen ym.2024.) Tämä artikkeli avaa työn mielekkyyden kokemusta monipaikkaisen työn kontekstissa ja esittelee kuinka merkittävää erityisesti henkilöstön osaamisen kehittäminen on työtyytyväisyyden ja työn sujumisen kannalta.

Mielekäs, mielenkiintoinen ja merkitykselliseksi koettu työ edistävät yksilöiden viihtymistä työssä. (Virolainen 2012.) Työn mielekkyys on mieluisaa tekemistä, jonka yksilö kokee myös hyödylliseksi. Työskentely koetaan mielekkääksi, mikäli siinä saa käyttää luontaisia kykyjään ja keskittyä itseä kiinnostaviin asioihin. Työn mielekkyyden kokemusta vahvistaa, mikäli omaan työhön saa vaikuttaa ja mikäli omista työtehtävistään saa kantaa itsenäisesti vastuuta ja ylipäänsä se, että työssä kehittyminen mahdollistetaan. (Järvinen 2014.) Mielekkääksi koettuun työhön liitetään myös onnistumisen kokemuksia (Pakka & Räty 2010). Koettu työn mielekkyys heijastelee myös paljon yksilöllistä tyytyväisyyttä elämään yleisesti ja tuo siihen sisältöä (Virtanen & Sinokki 2014).

Työn mielekkyys ja subjektiivisesti koettu työtyytyväisyys ovatkin tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Työ on muuttunut etenkin koronapandemian kiihdyttämänä yhä enemmän monipaikkaisemmaksi ja -kanavaisemmaksi. Työtavat ja -ympäristöt ovat moninaistuneet ja muun muassa digitaalinen viestintä ja työskentely ovat yleistyneet. Myös työajat ja työn tekemisen paikat ovat yksilöityneet. Monipaikkaisella työllä tarkoitetaankin juuri fyysisten tilojen, tieto- ja viestintäteknologian tarjoamien virtuaalisten tilojen ja yhteistyöskentelyyn tarkoitettujen alustojen sekä sosiaalisen ympäristön yhdistelmää. (Eskelinen ym.

2024.) Tämän takia työpaikat, olivatpa ne sitten fyysisiä konttoreita, monitoimitiloja tai yksittäisten ihmisten koteja tai vaikka julkisia kulkuneuvoja, joissa tänä päivänä voi tietoturvallisuusasiat huomioitua tehdä työtä, ovat myös työn mielekkyyden kokemuksen kehittämisen paikkoja (Virtanen... Tavoiteltavaa olisi, että työntekijät kokisivat työnteon sujuvaksi, työnsä mielekkääksi ja itsensä osaaviksi ja arvostetuiksi. Nämä seikat tukevat työntekijöiden ja kokonaisten työyhteisöjen hyvinvointia ja kannustavat työntekijöitä läpi heidän työuransa. (Tuominen, Takala & Forma 2010.) Osaaminen on niin yksilöiden kuin työyhteisönkin laadukkaan työtoiminnan perusta ja tärkeää työn mielekkääksi kokemiselle. Työn mielekkääksi kokeminen edellyttää oman osaamisen käyttömahdollisuuksia ja jatkuvaa kehittymistä.

Oppimista tapahtuukin nimenomaan työtä tehdessä. Vuonna 2015 runsas kolmannes oli sitä mieltä, että työssä voi oppia koko ajan uusia asioita. (Manka & Manka 2016.) Parannettavaa siis on. Henkilöstön kouluttaminen ei riitä ratkomaan tarvittavan osaamisen ylläpitämistä tai kehittämistä, vaan oppimisen, osaamisen ja erilaisten työtaitojen kasvamisen täytyy integroitua työntekoon. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä yhdistyvät heidän tietojen ja taitojen tiedostaminen ja monipuolinen hyödyntäminen sekä niiden avoin jakaminen. Avainasemassa ovat tällöin hyvät yhteistyö-, verkostoitumis- ja työyhteisötaidot, jotka mahdollistavat työyhteisön sisäisen ja jatkuvan oppimisen.

(Manka & Manka 2016; Virtanen & Sinokki 2014.) Työtiimien yhdessä ajattelu ja toiminen pitää taata myös digiajassa toimittaessa (Haapakoski, Niemelä & Yrjölä 2020). Työhön liittyvän vuorovaikutuksen siirtyessä aiempaa enemmän digitaaliseen työympäristöön, vaaditaan työyhteisön jäseniltä uudenlaista osaamista myös teknologiavälitteiseen vuorovaikutukseen, tiedon jakoon ja taitojen vaihtoon. Sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna, tämä vaatii luottamuksen rakentamista, motivoivaa ja läsnä olevaa kanssakäymistä kaikilta työyhteisön jäseniltä. (Eskelinen ym. 2024.) Virtanen ja Sinokki (2014) lisäävät avoimen keskustelukulttuurin luomisen ja ylläpitämisen olevan tärkeää henkilöstön osaamisen kehittämisessä, mikä vaatii myös kollektiivista tahtotilaa.

Aikuisena opiskelu tarjoaa työntekijällesi mahdollisuuden laajentaa osaamistaan, suorittaa tutkinnon tai hankkia tietyn pätevyyden. Koulutus tapahtuu yleensä työn ohessa tai työpaikalla. Muista huolehtia, että työntekijä voi kehittää osaamistaan myös perhevapaiden aikana. Käytännön ohjeita löydät Perhevapaat ja perheystävällisyys -sivulta. Työntekijäsi voi suorittaa aikuiselle sopivan ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon, jolla hän saa muodollisen pätevyyden työhönsä. Työntekijäsi voi täydentää ammattitaitoaan myös lisä- ja täydennyskoulutuksen avulla.

People Also Search

• Työntekijänä: osaamisen kehittäminen ja urapolun rakentaminen
• Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
• Miten kehittää omaa osaamista? Lue psykologin neuvot
• Asiantuntijan urapolun johtaminen ja kehittäminen - Theseus
• Osaamisen kehittämisen käytännöt työpaikoilla - Sotenavigaattori
• Osaamisen kehittäminen on tärkeää tulevaisuuden työelämässä
• HR-asiantuntijan opas: uran ja osaamisen kehittäminen
• Näin tuet työntekijän osaamisen kehittämistä - Careeria
• Työn mielekkyys ja henkilöstön osaamisen kehittäminen
• Työntekijän osaamisen kehittäminen - Työnantajuus - Suomi.fi