Akateemisen Asiantuntijuuden Kehittyminen Tutkimus Ja Kehittämishanke

Leo Migdal

-Dec 6, 2025, 7:30 AM

akateemisen asiantuntijuuden kehittyminen tutkimus ja kehittämishanke

Tässä artikkelissa tarkastellaan opiskelijan ja työelämäkumppanin näkökulmasta asiantuntijuutta ja erityisesti asiantuntijuuden kokemusta: milloin opiskelija on kokenut olevansa asiantuntija alallaan ja millaisena asiantuntijana työelämäkumppani näkee opiskelijan? Tutkimuksen kontekstina on yliopiston työelämäkurssi, ja aineiston muodostavat verkkokyselyjen avovastaukset, jotka on analysoitu sisällönanalyysin menetelmin aineistolähtöisesti. Havaintoja peilataan työelämäkumppanilta saatuihin näkemyksiin. Avovastausten perusteella opiskelijat kokivat olevansa asiantuntijoita, kun he olivat vuorovaikutuksessa jonkun oman alan ulkopuolisen kanssa. Tällaisissa tilanteissa ulkopuolinen tunnistaa asiantuntijuuden ja antaa asiantuntijan roolin opiskelijalle, tai opiskelija voi tunnistaa asiantuntijuutensa itsenäisesti. Asiantuntijuus näyttäytyi vastaajille myös saavuttamattomana, ja erityisesti tiedollinen osaaminen koettiin puutteellisena.

Osalle vastaajista saattoi myös olla epäselvää, mitä alan asiantuntijalta vaaditaan, jolloin on vaikea arvioida asiantuntijuuttaan. Työelämäkumppanin näkökulmasta asiantuntijuus välittyi asiantuntijamaisissa työtavoissa ja laadukkaana työnä. Opiskelijoiden vastausten perusteella opinnoissa asiantuntijuuden kokemusta tukevat esimerkiksi monialaiset kurssit ja opiskelutoverit harjoittelun ja työelämäkurssien lisäksi. Myös se, miten yliopistoyhteisössä annetaan tunnustusta opiskelijoiden osaamiselle, vaikuttaa asiantuntijuuden kokemukseen. Tanja Lepistö tarkastelee väitöskirjassaan asiantuntijuutta erityisesti johdon konsultoinnin, valmennuksen ja liiketoiminnan kehittämisen palveluissa arvon yhteisluonnin ja yhteiskehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena on viitekehys asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä asiantuntijapalveluissa.

Tutkimuksen tulosten mukaan asiantuntijuus koostuu: 1) Tietopohjaisesta asiantuntijuudesta, 2) Käytäntöpohjaisesta asiantuntijuudesta, 3) Tunne- ja tilanne asiantuntijuudesta sekä 4) Yhteiskehittämisen ajattelutavasta. Yhteiskehittämisen ajattelutapa voidaan nähdä osaamisalueena, joka ohjaa yhteistyötä ja asiatuntijoiden toimintaa, on sen keskiössä ja muodostaa toiminnan lävitse kulkevan punaisen langan. Tutkimus tuo uutta näkemystä asiantuntijapalvelujen kirjallisuuteen tarjoamalla vivahteikkaan ja hienojakoisen jaottelun asiantuntijuudesta. Asiantuntijuudessa korostuu kyvykkyys mahdollistaa kaikkien osallistuvien toimijoiden asiantuntemuksen, kokemusten ja tietämyksen ottaminen käyttöön. Tutkimus myös lisää ymmärrystä asiantuntijuuden kehittymisestä käytännössä ja asiantuntijuuden luonteesta. Asiantuntijuus on tulosta tavasta nähdä resurssit laajemmin ja yhdistää sekä luoda resursseja uudella tavalla, se kehittyy itseään koko ajan haastamalla ja kokemuksen kautta sekä mukavuusalueen ulkopuolella.

Asiantuntijuus kehittyy ja sitä arvostetaan vuorovaikutuksessa, ja sen vuoksi tämän tutkimuksessa nostetaan esiin myös asiantuntijuuden sosiaalista ja kontekstuaalista luonnetta. Väitöskirja tarjoaa myös ajankohtaista ja käytännöllistä tietoa asiantuntijapalveluja tarjoaville ja niitä kehittäville tahoille sekä koulutusorganisaatioille. Merkitys korostuu erityisesti sellaisten palvelujen kehittämisessä, joissa asiantuntijoilla on merkittävä rooli asiakkaiden tiedon luonnin tukijoina ja fasilitoijina. On tärkeää miettiä, miten tukea oppivan yhteisön syntymistä ja minkälaiset rakenteet ja materiaalit tukevat yhteistä tekemistä sekä miten saadaan toimijat sitoutumaan yhteistyöhön ja tuetaan luottamuksen rakentumista. Tutkimus nostaa esiin myös käytäntöjä ja aktiviteetteja, joiden kautta asiantuntijat yhdessä muiden toimijoiden kanssa luovat tavoitteet ja tilan yhteistyölle ja mahdollistavat oppimista sekä uuden tiedon luomista erilaisin työkaluin. Yhteiskehittäminen arvon yhteisluonnissa sisältää myös ajatuksen epävarmuuden sietämisestä ja yhdessä tekemisestä luottaen prosessiin sen sijaan, että lähtökohtana olisi hyvin tarkkaan määritelty tavoite.

KTM Tanja Lepistön markkinoinnin alaan kuuluva väitöskirja ”Development of expertise through co-creation in networks - An ethnographic case study from a professional service context” tarkastetaan julkisesti Turun yliopistossa perjantaina 19.04.2024 klo 12.00. Paikkana on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Porin yliopistokeskus, auditorio 125.Vastaväittäjänä toimii professori Satu Nätti (Oulun yliopisto) ja kustoksena tohtori ja erityisasiantuntija Arja Lemmetyinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. B2 Non-refereed book chapter or chapter in a compilation book Akateeminen asiantuntijuus hoitotieteessä ja sen kehittyminen harjoittelussa Authors: Heli Virtanen, Asta Heikkilä, Johanna Nyman, Marja-Liisa Gustafsson, Maija Hupli, Leena Salminen

Editors: Leena Salminen, Heli Virtanen, Tuuli Paija, Marja-Liisa Gustafsson Book title : Harjoittelu akateemisen asiantuntijuuden kehittymisessä. Monitieteisessä ryhmässä, joka on alansa ensimmäinen Suomessa, tutkitaan psykologista viisautta ja sen pedagogista kehittämistä monesta eri näkökulmasta. Tutkijat ovat usealta eri tieteenaloilta: korkeakoulupedagogiikka, kasvatustiede, kehityspsykologia, filosofia, ja informaatioteknologia. Tiimissä tarkastellaan kuinka viisautta tutkitaan, kehitetään ja opetetaan sekä opitaan ja millaisiin kasvatuksellisiin ilmiöihin sillä viitataan. Viisauden kehittyminen ja oppiminen nähdään elämänkulullisena ja monimuotoisena ilmiönä.

Tutkimusote on sekä humanistis-filosofinen, teoreettinen että myös empiirinen. Olemme osa Suomen Akatemian rahoittamaa Wisdom in practice-hanketta (2022-2026). Tiimiin kuuluu myös lukuisia väitöskirjaopiskelijoita. Rahoittajina toimivat Suomen Akatemia, OKM, Gyllenbergin säätiö, Kordelinin säätiö, Metsämiesten säätiö ja Jyväskylän yliopisto. Keskustelu aikuisten työssä ja työn vuoksi tapahtuvasta oppimisesta on virinnyt Suomessa viime vuosina erityisesti 2019 aloitetun parlamentaarisen jatkuvan oppimisen reformin siivittämänä. Taustalla on ymmärrys työelämän laajasta muutoksesta, joka haastaa kaikkien työikäisten osaamista luoden sille uudenlaisia vaatimuksia ja siten jatkuvan oppimisen tarpeita.

Huomio jatkuvan oppimisen tukemisessa on 2020-luvulla siirtymässä erityisesti aliedustettujen ryhmien, kuten vähäisen pohjakoulutuksen omaavien, oppimisen turvaamiseen ja koulutustasoa nostavan oppimisen edistämiseen. Samaan aikaan on tärkeää edelleen huomioida myös korkeakoulutettujen ja asiantuntijatyössä toimivien osaamisen turvaaminen: oppimisen tarve on muuttuvassa maailmassa päättymätön. Tässä artikkelissa paneudutaan osaamisen ja asiantuntijuuden käsitteisiin sekä asiantuntijuuden kehittymisen ja osaamisen vanhenemisen teemoihin. Artikkelissa päähuomio kohdistetaan asiantuntijatyön erityisyyteen oppimisen kontekstina sekä kolmeen keskeiseen perusteluun, joiden vuoksi asiantuntijoiden osaamisen kehittäminen edellyttää tukea ja panostuksia. Lopuksi koostetaan tietoa siitä, millä tavalla ja mistä lähtökohdista aikuispedagogiikkaa kannattaa koulutuksessa, työssä ja näiden rajapinnoilla rakentaa, jotta kestävä, innovaatioita ja hyvinvointia tuottava oppiminen on mahdollista. Artikkelin kirjoittaja Soila Lemmetty on kasvatustieteen tohtori, dosentti ja yliopistotutkija Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian osastolla.

Hän johtaa jatkuva oppiminen työelämässä (JATKOT) -tutkimusryhmää. Miksi korkeakoulutettujen osaamista kannattaa tukea Akava Works -artikkeli 1_2025 Vuoden 2025 toisella neljänneksellä korkeasti koulutettujen reaaliansiot kasvoivat runsaat kaksi prosenttia, samaa tahtia kuin ansiot keskimäärin. Vuodesta 2019 kunta- ja hyvinvointialueilla palkat ovat nousseet palkkaohjelman ansiosta noin kolme prosenttia keskiarvoa nopeammin, mikä on vauhdittanut myös naisten ansiokehitystä: naisten palkat ovat kasvaneet noin 2,5 prosenttia miehiä nopeammin.

Akateemisen Asiantuntijuuden Kehittyminen Tutkimus Ja Kehittämishanke

People Also Search

Tässä Artikkelissa Tarkastellaan Opiskelijan Ja Työelämäkumppanin Näkökulmasta Asiantuntijuutta Ja Erityisesti

Osalle Vastaajista Saattoi Myös Olla Epäselvää, Mitä Alan Asiantuntijalta Vaaditaan,

Tutkimuksen Tulosten Mukaan Asiantuntijuus Koostuu: 1) Tietopohjaisesta Asiantuntijuudesta, 2) Käytäntöpohjaisesta

Asiantuntijuus Kehittyy Ja Sitä Arvostetaan Vuorovaikutuksessa, Ja Sen Vuoksi Tämän

KTM Tanja Lepistön Markkinoinnin Alaan Kuuluva Väitöskirja ”Development Of Expertise