Ammatillisen Koulutuksen Vetovoimatekijöitä Ja Haasteita Selvitettiin

Leo Migdal

-Dec 10, 2025, 12:03 PM

ammatillisen koulutuksen vetovoimatekijöitä ja haasteita selvitettiin

Koulutuskeskus Brahe on mukana VET2Sustain-hankkeessa, jossa toteutettiin kyselytutkimus ammatillisen koulutuksen vetovoimatekijöistä Euroopassa. Tutkimukseen saatiin 160 vastausta 18 maasta. Tutkimuksen mukaan työelämäyhteydet ovat avainasemassa koulutuksen arvostuksen lisäämisessä. Ammattioppilaitosten hyvät työelämäyhteydet auttavat pitämään opetussuunnitelmat ajan tasalla ja harjoittelut tosielämän tilanteissa tarjoavat opiskelijoille käytännönläheistä oppimista sekä parantavat työelämävalmiuksia. Tuloksiin voit perehtyä suomekielisessä artikkelissa, johon on tiivistetty sen tulokset. Koko tutkimusraportin voit lukea täältä englanniksi.

The project is funded by the European Union. Views and opinions expressed are however those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or the granting authority EACEA. Neither the European Union nor the granting authority can be held responsible for them. © Copyright 2020 by Samiedu. All Rights Reserved Etusivu : Artikkelit : Blogi : VET2Sustain -hanke selvitti ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden salaisuuden

VET2Sustain-hanke tarkastelee ammatillisen koulutuksen (VET) houkuttelevuutta eri puolilla Eurooppaa. Kesällä 2024 toteutettuun kyselyyn vastasi 160 ammatillisen koulutuksen asiantuntijaa 18 maasta – opettajia, hallinnon edustajia ja päättäjiä. Löydät tarkemmin tuloksista VET2sustain hankkeen verkkosivulta. Tulosten mukaan yleissivistävää koulutusta arvostetaan monissa maissa edelleen enemmän kuin ammatillista koulutusta, vaikka VET nähdään käytännönläheisenä ja laadukkaana. Suomessa ammatillisen koulutuksen tila arvioitiin vahvimmaksi, erityisesti opetuksen resurssien ja yritysyhteistyön osalta. Suurimmat haasteet liittyvät nopeasti muuttuviin työelämän taitovaatimuksiin, resurssien riittävyyteen sekä digitaalisen ja kestävän kehityksen edistämiseen.

Oppilaitokset ovat kuitenkin jo vastanneet näihin haasteisiin muun muassa modernisoimalla oppimisympäristöjä, kehittämällä opettajien osaamista ja lisäämällä yhteistyötä työelämän kanssa. Digitalisaatio, tekoälyn hyödyntäminen ja vihreä siirtymä edellyttävät perustavia muutoksia työn tekemisen tapoihin sekä siihen, mitä ylipäänsä eri ammateissa tehdään. Muutoskykyä ja uuden oppimisen taitoja tarvitaan oikeastaan kaikissa ammateissa. Toisaalta työn tekeminen edellyttää perustaitoja, jotka voivat pysyä eri aikoina lähtökohdiltaan samoina. Kampaaja tarvitsee työssään edelleen saksien käyttötaitoja, ja rakennustyömaalla vasara on korvaamaton väline. Ammatillisen koulutuksen polun valinneille keskeistä on se, että nuoret saavat perustaidot tiettyyn ammattiin.

Lisäksi tavoitteena on, että he oppivat ammattisivistystä, yleisiä eri ammateissa ja elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Ammatillinen perustutkinto on laadittu siten, että se antaa valmiudet työelämässä toimimiseen sekä jatko-opintoihin korkeakoulussa. Rahoitusjärjestelmää on hallitusohjelman mukaisesti tarkoitus uudistaa. Tilastojen mukaan usea nuori jää ilman työ- tai jatko-opintopaikkaa ammatillisen tutkinnon jälkeen. Työttömäksi jää yli kymmenen prosenttia. Tähän halutaan nyt puuttua.

Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää on tarkoitus uudistaa siten, että se kannustaisi suuntaamaan koulutusta tukemaan työmarkkinoiden tarpeita ja opiskelijoiden työllistymistä. Näin pyritään varmistamaan, että työelämä saa tuottavuuden ja talouskasvun kannalta tärkeää työvoimaa ja toisaalta nuoret eivät syrjäydy, vaan saavat mielekkään uran joko siirtyen työelämään ja ammattialan tehtäviin tai jatkamalla korkea-asteen opintoihin. Nykyinen hallitusohjelma tunnistaa ammatillisen koulutuksen tehtävän sekä nuorten oppivelvollisten kouluttamisessa että aikuisten jatkuvassa oppimisessa. Ammatillisessa koulutuksessa yli 20-vuotiaita opiskelijoita on noin 65 prosenttia. Heistä noin 80 prosenttia on suorittamassa koko tutkintoa. Aikuisopiskelijoille riittää usein lyhyemmätkin koulutukset ja yksittäisten tutkinnon osien suorittaminen.

Aikuisopiskelijoilla osaamisen päivittämisen tai täydentämisen tarpeet ovat usein hyvin spesifejä, ammattialarajojen yli meneviä tai geneerisiä taitoja, kuten esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisosaamisen hankkimista. Sekä Yleisradio että Helsingin Sanomat ovat julkistaneet näyttävästi Helsingin yliopiston tutkijan Penni Pietilän väitöskirjan Äidinkielen luokka ja sukupuoli: etnografinen tutkimus äidinkielen/suomen opinnoista tekniikan alan osaamisperusteisessa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa - Helsingin yliopisto pohjalta tehdyt artikkelit. Väitöskirja ja siitä tehdyt artikkelit antavat hyvin synkän kuvan ammatillisesta koulutuksesta ja sen tuottamasta osaamisesta. Väitös on avoimen poliittinen ja kuvaa ammatillista koulutusta luokkayhteiskuntaa ylläpitävänä ja työväenluokkaan ohjaavana. Väitöskirjan aineisto on kerätty 2010-luvun lopulla nk. ammatillisen koulutuksen reformin suunnittelun ja toimeenpanon alkuvaiheen aikana.

Väitöskirja on julkaistu 2025. Pietilän tutkimukselliset havainnot ovat huolestuttavia ja kertovat ammatillisen koulutuksen jatkuvasta kehittämistarpeesta sekä oikeutetusta vaatimuksesta pystyä parempiin tuloksiin. ”Ei savua ilman tulta”. Onko ammatillinen koulutus todella kuvatun laisessa alennuksen tilassa? Ammatillinen koulutus on sekä tutkimuksellisen että tilastollisen tarkastelun kohteena jatkuvasti. Tutkimukset ja tilastot antavat yleisesti Pietilän väitöskirjaa monipuolisemman sekä tuoreemman kuvan ammatillisen koulutuksen tilanteesta.

Kuva on huomattavasti rohkaisevampi. Tässä muutamia esimerkkejä viimeaikaisista tutkimuksista ja tilastoista Selvityksen teki Education Finland-ohjelman toimeksiannosta Innolink, ja se toteutettiin kyselynä ja sitä syventävinä haastatteluina. Selvityksen kohderyhmän muodostivat toisaalta koulutusalan toimijat ja toisaalta päättäjät. Selvitys on rajattu käsittelemään osaajahoukutteluun liittyvää ammatillista koulutusvientiä, ja sen ulkopuolelle jää muita ammatillisen koulutusviennin muotoja kuten ulkomailla suoritettu tilauskoulutus. Selvitys tarjoaa tietopohjaa päätöksenteolle sekä auttaa kohdistamaan tukea ja ohjausta koulutuksen järjestäjille.

– Ammatillinen koulutusvienti näyttää olevan kytkeytymässä vahvemmin Suomen alueellisiin työvoimatarpeisiin. Education Finland teetti selvityksen, jotta voitaisiin kartoittaa malleja valtionhallinnon, kuntien, alueellisten toimijoiden sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjien osalta siitä, miten koulutuksen järjestäjiä voisi tukea ja minkä tyyppistä ohjausta tähän liittyen voisi olla tarpeen, sanoo ohjelmajohtaja... Selvityksen perusteella ammatillisen koulutusviennin kehittämisessä on tarpeen selkeyttää lainsäädäntöä ja rahoitusjärjestelmää. Lisäksi kansallista ohjausta ja neuvontaa koulutusviennin mahdollisuuksista tulee vahvistaa. Koulutusviennin ja kansainvälisen rekrytoinnin yhtymäkohdat tulee huomioida jatkossa entistä paremmin. Jaakko Skantsi, Johtava asiantuntija, Education Finland, jaakko.skantsi [at] oph.fi, puh.

+358 295 331 620 Opetushallituksessa toimivan Education Finland -ohjelman tehtävänä on vauhdittaa suomalaista koulutusvientiä, edistää alan verkostoitumista ja laadukkaiden koulutusratkaisujen saatavuutta maailmalla. Ohjelmassa on jäsenenä Suomen 125 johtavaa koulutusvientiä harjoittavaa yritystä ja koulutusorganisaatiota.

Ammatillisen Koulutuksen Vetovoimatekijöitä Ja Haasteita Selvitettiin

People Also Search

Koulutuskeskus Brahe On Mukana VET2Sustain-hankkeessa, Jossa Toteutettiin Kyselytutkimus Ammatillisen Koulutuksen

The Project Is Funded By The European Union. Views And

VET2Sustain-hanke Tarkastelee Ammatillisen Koulutuksen (VET) Houkuttelevuutta Eri Puolilla Eurooppaa. Kesällä

Oppilaitokset Ovat Kuitenkin Jo Vastanneet Näihin Haasteisiin Muun Muassa Modernisoimalla

Lisäksi Tavoitteena On, Että He Oppivat Ammattisivistystä, Yleisiä Eri Ammateissa