Crandi

Asiantuntijuuden Osaamisalueet Peda Net

Leo Migdal
-
asiantuntijuuden osaamisalueet peda net

Alakohtainen osaaminen ja teoreettinen tietopohja (asiantuntijuuden syventäminen?) Työelämän reflektointi- ja vaikuttamistaidot Asiantuntijuudella tarkoitetaan asiaan tai tehtävä- ja ongelma-alueeseen liittyvää osaamista. Toisin kuin ammattitaito, asiantuntijuus ei kiinnity tiettyyn ammattiin, vaan sitä kuvataan enemmänkin toimintatapana. Erilaisia asiantuntijuuden määrittelyjä yhdistää ymmärrys siitä, että asiantuntijuus syntyy teoreettisen, kokemuksellisen ja itsesäätelytiedon vuorovaikutuksena. Asiantuntijuustutkimuksella on pitkät perinteet aina yksilön taitojen ja tiedon oppimisen tutkimuksesta jaetun, kollektiivisen asiantuntijuuden rakentamisen näkökulmiin.

Asiantuntijaksi kehittymisessä keskeistä on tiedon omaksuminen, osallistuminen ja tiedon luominen. Tunnusomaista asiantuntijalle on jatkuva oppiminen ja asiantuntijuuden kehittäminen. (Ks. Kirjonen, Remes & Eteläpelto, 1997 ; Hakkarainen, Palonen, Paavola & Lipponen, 2004) Alakohtainen osaaminen ja teoreettinen tietopohja (asiantuntijuuden syventäminen?) Työelämän reflektointi- ja vaikuttamistaidot

Tämä on toinen osa blogikirjoitusta. Ensimmäisessä osassa käytiin tarkemmin läpi tarkoituksellista oppimista. Tässä toisessa blogikirjoituksessa tarkoituksellista oppimista sovelletaan asiantuntijana kehittymisessä. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa asiantuntijuuden kehittäminen on keskeinen osaaminen useassa ammatissa. Pelkkä kokemuksen karttuminen ei riitä asiantuntijaksi kasvamiseen, vaan se vaatii tarkoituksellista oppimista, jossa oppimisprosessi on tavoitteellisesti ohjattu, suunnitelmallinen ja jatkuva. Tässä blogitekstissä tarkastellaan asiantuntijuuden kehittymistä kahden tunnetun kehikon avulla: Dreyfusin ja Dreyfusin (1980) mallin taitotasoista ja Bloomin (Bloom 1956) taksonomian, jonka avulla tarkoituksellinen oppiminen voidaan jäsentää vaiheittaiseksi etenemiseksi.

Tarkoituksellinen oppiminen on oppimista, joka perustuu selkeisiin tavoitteisiin ja tietoiseen harjoitteluun. Se eroaa satunnaisesta oppimisesta, jossa uutta tietoa omaksutaan ilman suunnitelmallista etenemistä. Tarkoituksellinen oppiminen sopii erityisen hyvin asiantuntijuuden kehittämiseen, sillä se auttaa syventämään osaamista ja rakentamaan uusia taitoja systemaattisesti. Kun tarkoitukselliseen oppimiseen yhdistetään rakenteelliset kehikot, kuten Dreyfusin ja Dreyfusin ja Bloomin mallit, asiantuntijuuden kehittyminen muuttuu ennakoitavaksi ja mitattavaksi prosessiksi. Dreyfusin ja Dreyfusin (1980) mallin mukaan taitojen kehittyminen tapahtuu viidessä vaiheessa: noviisi, edistynyt aloittelija, pätevä, taitava ja asiantuntija. Näiden vaiheiden avulla voidaan hahmottaa, miten tarkoituksellinen oppiminen tukee etenemistä kohti asiantuntijuutta.

Opintojakso suoritetaan projektityöskentelynä valitussa toimintaympäristössä, esim. pystyy jäsentämään organisaation toimintakulttuuria, toimimaan siinä ja vaikuttamaan siihen ammattieettisesti ja vastuullisesti Opintojakso on mahdollista suorittaa myös osana kv-vaihto-ohjelmaa, jos osaamistavoitteet täyttyvät. Suositellaan, että tämä opintojakso suoritetaan ennen syventävien opintojen opetusharjoittelua (OKLS3309 Osaaminen ja asiantuntijuus 4: syventävien opintojen opetusharjoittelu)

People Also Search

Alakohtainen Osaaminen Ja Teoreettinen Tietopohja (asiantuntijuuden Syventäminen?) Työelämän Reflektointi- Ja

Alakohtainen osaaminen ja teoreettinen tietopohja (asiantuntijuuden syventäminen?) Työelämän reflektointi- ja vaikuttamistaidot Asiantuntijuudella tarkoitetaan asiaan tai tehtävä- ja ongelma-alueeseen liittyvää osaamista. Toisin kuin ammattitaito, asiantuntijuus ei kiinnity tiettyyn ammattiin, vaan sitä kuvataan enemmänkin toimintatapana. Erilaisia asiantuntijuuden määrittelyjä yhdistää ymmärrys s...

Asiantuntijaksi Kehittymisessä Keskeistä On Tiedon Omaksuminen, Osallistuminen Ja Tiedon Luominen.

Asiantuntijaksi kehittymisessä keskeistä on tiedon omaksuminen, osallistuminen ja tiedon luominen. Tunnusomaista asiantuntijalle on jatkuva oppiminen ja asiantuntijuuden kehittäminen. (Ks. Kirjonen, Remes & Eteläpelto, 1997 ; Hakkarainen, Palonen, Paavola & Lipponen, 2004) Alakohtainen osaaminen ja teoreettinen tietopohja (asiantuntijuuden syventäminen?) Työelämän reflektointi- ja vaikuttamistaido...

Tämä On Toinen Osa Blogikirjoitusta. Ensimmäisessä Osassa Käytiin Tarkemmin Läpi

Tämä on toinen osa blogikirjoitusta. Ensimmäisessä osassa käytiin tarkemmin läpi tarkoituksellista oppimista. Tässä toisessa blogikirjoituksessa tarkoituksellista oppimista sovelletaan asiantuntijana kehittymisessä. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa asiantuntijuuden kehittäminen on keskeinen osaaminen useassa ammatissa. Pelkkä kokemuksen karttuminen ei riitä asiantuntijaksi kasvamiseen, vaan se vaati...

Tarkoituksellinen Oppiminen On Oppimista, Joka Perustuu Selkeisiin Tavoitteisiin Ja Tietoiseen

Tarkoituksellinen oppiminen on oppimista, joka perustuu selkeisiin tavoitteisiin ja tietoiseen harjoitteluun. Se eroaa satunnaisesta oppimisesta, jossa uutta tietoa omaksutaan ilman suunnitelmallista etenemistä. Tarkoituksellinen oppiminen sopii erityisen hyvin asiantuntijuuden kehittämiseen, sillä se auttaa syventämään osaamista ja rakentamaan uusia taitoja systemaattisesti. Kun tarkoituksellisee...

Opintojakso Suoritetaan Projektityöskentelynä Valitussa Toimintaympäristössä, Esim. Pystyy Jäsentämään Organisaation Toimintakulttuuria,

Opintojakso suoritetaan projektityöskentelynä valitussa toimintaympäristössä, esim. pystyy jäsentämään organisaation toimintakulttuuria, toimimaan siinä ja vaikuttamaan siihen ammattieettisesti ja vastuullisesti Opintojakso on mahdollista suorittaa myös osana kv-vaihto-ohjelmaa, jos osaamistavoitteet täyttyvät. Suositellaan, että tämä opintojakso suoritetaan ennen syventävien opintojen opetusharjo...