Asiantuntijuus Ja Toimijuus Kehittyvässä Työelämässä

Nykyisessä työelämässä asiantuntijuutta leimaavat kiire, yllätykset, aikatauluttamisen haasteet, pirstaloituminen ja keskeytykset. Muutosvauhdin lisääntyminen maailmassa vaikuttaa myös siihen, että omaa osaamistaan on jatkuvasti pidettävä yllä ja uudistettava. Asiantuntijaosaaminen voi vanheta nopeastikin. Asiantuntijuuteen liittyvät ainutkertaiset, epävarmat ja monimutkaiset tilanteet, joihin sisältyy ristiriitaisia haasteita ja paljon erilaisia reunaehtoja. Asiantuntijallakaan ei välttämättä ole valmiita vastauksia tilanteisiin, mutta hänen tehtävänään on auttaa tunnistamaan, kyseenalaistamaan ja tuomaan jonkinlaista selvyyttä haasteelliseen ongelmaan. Asiantuntijuus on tietotyötä, johon liittyy muodollinen koulutus ja myös aiempaa työkokemusta.

Asiantuntijuuteen liittyy yksilöllinen substanssiosaaminen, organisaatioon liittyvä prosessiosaaminen, kehittämisosaaminen ja työyhteisöosaaminen. Asiantuntijan tärkeä kyky on itsereflektio. Suurempi tietomäärä ja harjoittelu eivät vielä takaa parempaa suoritusta, vaan tarvitaan lisäksi kykyä metakognitioon eli oman ajattelun, tunteiden ja tekojen ymmärtämistä ja tarkastelua. Ne, jotka tietävät itsestään enemmän ja osaavat soveltaa tätä tietoa käytännössä, suoriutuvat usein muita paremmin haasteellisissa tehtävissä. Tähän liittyy yhtenä osana myös oman ammatti-identiteetin pohtiminen ja muokkaaminen. Heilmannin (2022) mukaan asiantuntijuudessa voidaan erottaa yhdeksän osa-aluetta:

Työelämässä korostetaan ammatillisen toimijuuden merkitystä niin yksilöiden oppimiselle ja luovuudelle kuin organisaatioiden kehittymiselle ja kukoistukselle. Avoin kysymys on kuitenkin, miten toimijuus on yhteydessä tunteisiin työelämässä. Tämän kysymyksen innoittamina tutkimme, millaisena ammatillinen toimijuus ja tunteet koetaan työssä, sekä näiden ilmiöiden yhteyttä toisiinsa. Aineisto perustui teknisen alan asiantuntijaorganisaatiossa toteutettuun sähköiseen kyselyyn (n = 777), ja analysoimme sitä kuvailevien tilastollisten tunnuslukujen lisäksi varianssianalyysillä ja rakenneyhtälömallinnuksella. Tutkimusaineistossa ammatillinen toimijuus raportoitiin melko vahvaksi ja positiivisia tunteita koettiin useammin kuin negatiivisia tunteita. Erityisesti ammattiryhmällä oli yhteys sekä toimijuuteen että tunteisiin siten, että hallinnollissa ja esihenkilötehtävissä työskentelevät raportoivat vahvempaa ammatillista toimijuutta ja useammin positiivisia tunteita kuin muu henkilöstö (liiketoiminnan tukihenkilöstö, tutkijat ja tutkimusta avustava henkilöstö).

Tutkimustulokset osoittavat ammatillisen toimijuuden olevan voimakkaasti yhteydessä tunteisiin: toimijuus selitti aineistossa yli puolet tunnekokemusten vaihtelusta. Tutkimuksen johtopäätös onkin, että työelämässä on mahdollista edistää positiivisten tunteiden kokemista, jos työpaikoilla kiinnitetään huomiota ammatilliseen toimijuuteen ja sitä edistäviin käytäntöihin. Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä. Blogi asiantuntijuudesta, siinä kehittymisestä ja toimijuuden tärkeydestä asiantuntijuudessa. Aloittelijan erottaa asiantuntijasta aivojen tietorakenteiden kautta. Asiantuntijoiden tietorakenteet aivoissa ovat laajoja ja hyvin organisointuneita, mikä mahdollistaa nopeasti erottaa olennaiset tekijät epäolennaisista.

Aloittelijan tietorakenteen ovat puolestaan hajanaisempia ja irrallisia tiedonpalasia. Aloittelijat turvautuvatkin sääntöihin ja tuntevat ahdistusta, kun kaikissa tilanteissa sääntöjä ei voikaan noudattaa. Asiantuntijaksi kehittyminen vaatii harjoitusta. Harjoittelussa tärkeää ovat toistot, erilaisille tilanteille altistuminen, palaute ja harjoitteluun käytetty aika. Pelkkä suurempi tietomäärä ja harjoittelu eivät vielä takaa parempaa suoritusta, vaan tarvitaan lisäksi kykyä metakognitioon eli oman ajattelun, tunteiden ja tekojen ymmärtämistä ja tarkastelua. Ne, jotka tietävät itsestään enemmän ja osaavat soveltaa tätä tietoa käytännössä, suoriutuvat usein muita paremmin haasteellisissa tehtävissä.

Asiantuntijuuteen liittyvä olennaisesti kyky on itsereflektioon. Tärkeää on säilyttää asiantuntijuudessa tutkiva ote, jossa halutaan etsiä koko ajan uutta tietoa ja kyseenalaistaa omaa ajatteluaan. Toimijuus on asiantuntijuudelle olennainen edellytys. Se liittyy asiantuntijan omaan kykyyn vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä, tehdä valintoja, toteuttaa tavoitteitaan sekä kantaa vastuuta teoistaan ja niiden seurauksista. Asiantuntijan toimijuuden esteenä voivat olla omat sisäiset ajattelumallit, mutta toimijuus ei synnyt pelkästään asiantuntijan päästä. Työympäristö voi myös ehkäistä tai edistää toimijuuden syntymistä.

Myös ammatti-identiteetti vaikuttaa olennaisesti asiantuntijuuteen. Sen käsittely jäi kuitenkin tässä blogissa ohueksi. Ehkä kirjoitan siitä oman bloginsa. Blogista löytyy listat asiantuntijuuden olemuksesta ja kehittymisen portaista. Listat ovat aina hyviä yleistyksiä, mutta todellinen asiantuntijuus rakentuu aina yksilöllisesti arjen ainutkertaisissa tilanteissa. Blogia kirjoitin asiakkaan tarpeisiin liittyen erään valmennuksen etukäteismateriaaliksi.

Tällaistakin palvelua voit minulta ostaa. https://lnkd.in/daFhTW_V Asiantuntijuudella tarkoitetaan asiaan tai tehtävä- ja ongelma-alueeseen liittyvää osaamista. Toisin kuin ammattitaito, asiantuntijuus ei kiinnity tiettyyn ammattiin, vaan sitä kuvataan enemmänkin toimintatapana. Erilaisia asiantuntijuuden määrittelyjä yhdistää ymmärrys siitä, että asiantuntijuus syntyy teoreettisen, kokemuksellisen ja itsesäätelytiedon vuorovaikutuksena. Asiantuntijuustutkimuksella on pitkät perinteet aina yksilön taitojen ja tiedon oppimisen tutkimuksesta jaetun, kollektiivisen asiantuntijuuden rakentamisen näkökulmiin.

Asiantuntijaksi kehittymisessä keskeistä on tiedon omaksuminen, osallistuminen ja tiedon luominen. Tunnusomaista asiantuntijalle on jatkuva oppiminen ja asiantuntijuuden kehittäminen. (Ks. Kirjonen, Remes & Eteläpelto, 1997 ; Hakkarainen, Palonen, Paavola & Lipponen, 2004) Asiantuntijuuteen kuuluu laadukkaan työn tekeminen. Korkeatasoinen työ edellyttää säännöllistä itsearviointia.

Henkilökohtainen tarve oppia asioita lisää motivaatiota. Merkityksellisyys työssä sitouttaa ihmistä pysymään työelämässä. Laaja työkokemus sekä vahvuuksien tuottaminen luovat asiantuntijalle tilaisuuden ottaa haasteita vastaan rohkeasti. Asiantuntija myös kaipaa itseään kohtaan arvostusta ja ymmärrystä. Uuden näkökulman aiheeseen tuo se, että työsuoritusta täytyy säännöllisesti reflektoida muun kiireen keskellä. Opinnäytetyössä (Yliaska 2023) tutkittiin asiantuntijuuden kehitystä sekä muutoskyvykkyyttä kohdeorganisaatiossa.

Esihenkilötyöhön kuuluu tärkeänä osana alaisten taitojen kehittäminen ja oppimista tukevien olosuhteiden luominen. Tällöin hän ryhtyy kuuntelijan rooliin ja havainnoi alaisten tarpeita. Hän on myös kannustava sekä reipas palautteen antaja. Asiantuntijan tehtävien lisäksi johtamistaidot ovat edellytys esihenkilönä toimimisessa. Osaamisen kehitysprosessia työntekijä johtaa itse. Se rakentuu sellaisista palasista, jotka ovat hänen omissa käsissään.

Kaikki alkaa omasta asenteesta. Jos henkilö haluaa kasvaa ammatissaan ja auttaa muita taitojensa avulla, hänen täytyy olla valmis käymään läpi prosessin eri vaiheet työpätevyydessään sekä luovassa yhteydenpidossa. Kuva 2 jäsentää työntekijän pätevyyden kehittymisen osa-alueita. Monessa yrityksessä käytetään nk. 70-20-10 -mallia, jonka mukaan ajatellaan, että 70% oppimisesta tapahtuu työtehtävissä, 20% palautteen ja esimerkin kautta ja 10% kurssien sekä lukemisen kautta opiskelemalla. Tämä malli tarjoaa mielenkiintoisen lähtökohdan asiantuntijuuden kehittämiseen ja ennen kaikkea osaamisen johtamiseen työtehtävissä hankittu kokemus hyödyntäen.

Monipuoliset työtehtävät rikastuttavat henkilökohtaista näkemystä ja osaamista asioihin. Asiantuntijana pääsee kertomaan laaja-alaisia mielipiteitä asiakkaille. Uusien yhteistyökuvioiden tullessa ajankohtaiseksi pätevyys sekä asiantunteva olemus voivat johtaa positiivisiin tuloksiin. Rakentavan palautteen sisältö ohjaa tekijäänsä korjaamaan aiemmin suorittamia tekoja oikeaan suuntaan siinä tapauksessa, jos tekeminen ei ole onnistunut. Myönteinen palaute puolestaan tarjoaa inspiraatiota jatkaa työskentelyä kehittävä ajatus mielessä. Kiinnostuneisuus asioista, halu tietää ja osata mahdollisimman paljon omassa työssä edistävät itsenäistä tiedonhakua.

Näin työmotivaatio ja osaaminen kasvavat.

People Also Search

• Asiantuntijuus ja toimijuus kehittyvässä työelämässä
• Asiantuntijuus ja ammatillinen toimijuus - Jyväskylän yliopisto
• Ammatillinen toimijuus ja tunteet työssä - Työelämän tutkimus
• PDF Ammatillinen kasvu ja asiantuntijuus - Theseus
• Asiantuntijuus ja toimijuus kehittyvässä työelämässä - Arpeeti | Merja ...
• Ammatillinen toimijuus ja tunteet työssä - Trepo
• Asiantuntijuuden kehittyminen - Uwasa
• Asiantuntijuus - Jyväskylän yliopisto
• Miten käsitteellistää ammatillista toimijuutta työssä?
• Asiantuntijuus kehittyy itsearvioinnin, vahvan motivaation ja ...