Asiantuntijuus Kehittyy Itsearvioinnin Vahvan Motivaation Ja

Asiantuntijuuteen kuuluu laadukkaan työn tekeminen. Korkeatasoinen työ edellyttää säännöllistä itsearviointia. Henkilökohtainen tarve oppia asioita lisää motivaatiota. Merkityksellisyys työssä sitouttaa ihmistä pysymään työelämässä. Laaja työkokemus sekä vahvuuksien tuottaminen luovat asiantuntijalle tilaisuuden ottaa haasteita vastaan rohkeasti. Asiantuntija myös kaipaa itseään kohtaan arvostusta ja ymmärrystä.

Uuden näkökulman aiheeseen tuo se, että työsuoritusta täytyy säännöllisesti reflektoida muun kiireen keskellä. Opinnäytetyössä (Yliaska 2023) tutkittiin asiantuntijuuden kehitystä sekä muutoskyvykkyyttä kohdeorganisaatiossa. Esihenkilötyöhön kuuluu tärkeänä osana alaisten taitojen kehittäminen ja oppimista tukevien olosuhteiden luominen. Tällöin hän ryhtyy kuuntelijan rooliin ja havainnoi alaisten tarpeita. Hän on myös kannustava sekä reipas palautteen antaja. Asiantuntijan tehtävien lisäksi johtamistaidot ovat edellytys esihenkilönä toimimisessa.

Osaamisen kehitysprosessia työntekijä johtaa itse. Se rakentuu sellaisista palasista, jotka ovat hänen omissa käsissään. Kaikki alkaa omasta asenteesta. Jos henkilö haluaa kasvaa ammatissaan ja auttaa muita taitojensa avulla, hänen täytyy olla valmis käymään läpi prosessin eri vaiheet työpätevyydessään sekä luovassa yhteydenpidossa. Kuva 2 jäsentää työntekijän pätevyyden kehittymisen osa-alueita. Monessa yrityksessä käytetään nk.

70-20-10 -mallia, jonka mukaan ajatellaan, että 70% oppimisesta tapahtuu työtehtävissä, 20% palautteen ja esimerkin kautta ja 10% kurssien sekä lukemisen kautta opiskelemalla. Tämä malli tarjoaa mielenkiintoisen lähtökohdan asiantuntijuuden kehittämiseen ja ennen kaikkea osaamisen johtamiseen työtehtävissä hankittu kokemus hyödyntäen. Monipuoliset työtehtävät rikastuttavat henkilökohtaista näkemystä ja osaamista asioihin. Asiantuntijana pääsee kertomaan laaja-alaisia mielipiteitä asiakkaille. Uusien yhteistyökuvioiden tullessa ajankohtaiseksi pätevyys sekä asiantunteva olemus voivat johtaa positiivisiin tuloksiin. Rakentavan palautteen sisältö ohjaa tekijäänsä korjaamaan aiemmin suorittamia tekoja oikeaan suuntaan siinä tapauksessa, jos tekeminen ei ole onnistunut.

Myönteinen palaute puolestaan tarjoaa inspiraatiota jatkaa työskentelyä kehittävä ajatus mielessä. Kiinnostuneisuus asioista, halu tietää ja osata mahdollisimman paljon omassa työssä edistävät itsenäistä tiedonhakua. Näin työmotivaatio ja osaaminen kasvavat. Asiantuntijuudella tarkoitetaan asiaan tai tehtävä- ja ongelma-alueeseen liittyvää osaamista. Toisin kuin ammattitaito, asiantuntijuus ei kiinnity tiettyyn ammattiin, vaan sitä kuvataan enemmänkin toimintatapana. Erilaisia asiantuntijuuden määrittelyjä yhdistää ymmärrys siitä, että asiantuntijuus syntyy teoreettisen, kokemuksellisen ja itsesäätelytiedon vuorovaikutuksena.

Asiantuntijuustutkimuksella on pitkät perinteet aina yksilön taitojen ja tiedon oppimisen tutkimuksesta jaetun, kollektiivisen asiantuntijuuden rakentamisen näkökulmiin. Asiantuntijaksi kehittymisessä keskeistä on tiedon omaksuminen, osallistuminen ja tiedon luominen. Tunnusomaista asiantuntijalle on jatkuva oppiminen ja asiantuntijuuden kehittäminen. (Ks. Kirjonen, Remes & Eteläpelto, 1997 ; Hakkarainen, Palonen, Paavola & Lipponen, 2004) Nykyisessä työelämässä asiantuntijuutta leimaavat kiire, yllätykset, aikatauluttamisen haasteet, pirstaloituminen ja keskeytykset.

Muutosvauhdin lisääntyminen maailmassa vaikuttaa myös siihen, että omaa osaamistaan on jatkuvasti pidettävä yllä ja uudistettava. Asiantuntijaosaaminen voi vanheta nopeastikin. Asiantuntijuuteen liittyvät ainutkertaiset, epävarmat ja monimutkaiset tilanteet, joihin sisältyy ristiriitaisia haasteita ja paljon erilaisia reunaehtoja. Asiantuntijallakaan ei välttämättä ole valmiita vastauksia tilanteisiin, mutta hänen tehtävänään on auttaa tunnistamaan, kyseenalaistamaan ja tuomaan jonkinlaista selvyyttä haasteelliseen ongelmaan. Asiantuntijuus on tietotyötä, johon liittyy muodollinen koulutus ja myös aiempaa työkokemusta. Asiantuntijuuteen liittyy yksilöllinen substanssiosaaminen, organisaatioon liittyvä prosessiosaaminen, kehittämisosaaminen ja työyhteisöosaaminen.

Asiantuntijan tärkeä kyky on itsereflektio. Suurempi tietomäärä ja harjoittelu eivät vielä takaa parempaa suoritusta, vaan tarvitaan lisäksi kykyä metakognitioon eli oman ajattelun, tunteiden ja tekojen ymmärtämistä ja tarkastelua. Ne, jotka tietävät itsestään enemmän ja osaavat soveltaa tätä tietoa käytännössä, suoriutuvat usein muita paremmin haasteellisissa tehtävissä. Tähän liittyy yhtenä osana myös oman ammatti-identiteetin pohtiminen ja muokkaaminen. Heilmannin (2022) mukaan asiantuntijuudessa voidaan erottaa yhdeksän osa-aluetta: Tanja Lepistö tarkastelee väitöskirjassaan asiantuntijuutta erityisesti johdon konsultoinnin, valmennuksen ja liiketoiminnan kehittämisen palveluissa arvon yhteisluonnin ja yhteiskehittämisen näkökulmasta.

Tutkimuksen tuloksena on viitekehys asiantuntijuudesta ja sen kehittämisestä asiantuntijapalveluissa. Tutkimuksen tulosten mukaan asiantuntijuus koostuu: 1) Tietopohjaisesta asiantuntijuudesta, 2) Käytäntöpohjaisesta asiantuntijuudesta, 3) Tunne- ja tilanne asiantuntijuudesta sekä 4) Yhteiskehittämisen ajattelutavasta. Yhteiskehittämisen ajattelutapa voidaan nähdä osaamisalueena, joka ohjaa yhteistyötä ja asiatuntijoiden toimintaa, on sen keskiössä ja muodostaa toiminnan lävitse kulkevan punaisen langan. Tutkimus tuo uutta näkemystä asiantuntijapalvelujen kirjallisuuteen tarjoamalla vivahteikkaan ja hienojakoisen jaottelun asiantuntijuudesta. Asiantuntijuudessa korostuu kyvykkyys mahdollistaa kaikkien osallistuvien toimijoiden asiantuntemuksen, kokemusten ja tietämyksen ottaminen käyttöön. Tutkimus myös lisää ymmärrystä asiantuntijuuden kehittymisestä käytännössä ja asiantuntijuuden luonteesta.

Asiantuntijuus on tulosta tavasta nähdä resurssit laajemmin ja yhdistää sekä luoda resursseja uudella tavalla, se kehittyy itseään koko ajan haastamalla ja kokemuksen kautta sekä mukavuusalueen ulkopuolella. Asiantuntijuus kehittyy ja sitä arvostetaan vuorovaikutuksessa, ja sen vuoksi tämän tutkimuksessa nostetaan esiin myös asiantuntijuuden sosiaalista ja kontekstuaalista luonnetta. Väitöskirja tarjoaa myös ajankohtaista ja käytännöllistä tietoa asiantuntijapalveluja tarjoaville ja niitä kehittäville tahoille sekä koulutusorganisaatioille. Merkitys korostuu erityisesti sellaisten palvelujen kehittämisessä, joissa asiantuntijoilla on merkittävä rooli asiakkaiden tiedon luonnin tukijoina ja fasilitoijina. On tärkeää miettiä, miten tukea oppivan yhteisön syntymistä ja minkälaiset rakenteet ja materiaalit tukevat yhteistä tekemistä sekä miten saadaan toimijat sitoutumaan yhteistyöhön ja tuetaan luottamuksen rakentumista. Tutkimus nostaa esiin myös käytäntöjä ja aktiviteetteja, joiden kautta asiantuntijat yhdessä muiden toimijoiden kanssa luovat tavoitteet ja tilan yhteistyölle ja mahdollistavat oppimista sekä uuden tiedon luomista erilaisin työkaluin.

Yhteiskehittäminen arvon yhteisluonnissa sisältää myös ajatuksen epävarmuuden sietämisestä ja yhdessä tekemisestä luottaen prosessiin sen sijaan, että lähtökohtana olisi hyvin tarkkaan määritelty tavoite. KTM Tanja Lepistön markkinoinnin alaan kuuluva väitöskirja ”Development of expertise through co-creation in networks - An ethnographic case study from a professional service context” tarkastetaan julkisesti Turun yliopistossa perjantaina 19.04.2024 klo 12.00. Paikkana on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Porin yliopistokeskus, auditorio 125.Vastaväittäjänä toimii professori Satu Nätti (Oulun yliopisto) ja kustoksena tohtori ja erityisasiantuntija Arja Lemmetyinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Psykologian maisterivaiheen opintoihin kuuluva viiden kuukauden harjoittelukokemus Satakunnan hyvinvointialueella, Huittisten opiskeluhuollossa, on tarjonnut monipuolisen mahdollisuuden päästä kehittämään omaa ammatti-identiteettiäni psykologina sekä selvittämään, millainen psykologi haluaisin tai toivoisin olevani. Harjoitteluni aloitukseen sisältyi sekä innostusta että jännitystä.

Itselleni asettamana tärkeänä tavoitteena oli itsevarmuuden ja rohkeuden saaminen käytännön psykologin työn tekemiseen. Toisena tavoitteenani oli oman keskeneräisyyden tunteen sekä oman ”tietämättömyyden” sietämisen harjoittelu. Harjoittelukokemukseen on sisältynyt erilaisten, osin ristiriitaisten ajatusten ja tunteiden vuoristoradan läpikäymistä henkilökohtaisella tasolla. Työssä on päässyt kokemaan niin onnistumista ja iloa, kuin myös epäilyä, ahdistusta ja riittämättömyyttä. Vaihtelevat kokemukset ovat itsellä herättäneet pohdintaa etenkin asiantuntijuudesta, kuten sen kehittymisestä ja osa-alueista. Psykologiliitto määrittelee psykologin työn olevan asiantuntijatyötä, joka edellyttää kattavaa bio-psyko-fyysis-sosiaalista tieto- ja taitopohjaa ihmisestä (Psykologiliitto, päiväämätön).

Asiantuntijuuden psykologinen tutkimus sijoittuu etenkin 1950–80-luvuille, jolloin kognitiivinen näkökulma sekä tietotekniikan kehityksen hyödyntäminen painottuivat psykologiassa (Feltovich ym., 2013). Tutkimuksissa pyrittiin selvittämään, miten korkean tason kognitiiviset toiminnot, kuten ongelmanratkaisu, suunnittelu sekä ajatteluprosessi rakentuvat asiantuntijoilla verrattuna noviiseihin (Feltovich ym., 2013). Ajankohdan tieteellisessä keskustelussa oletettiin kyseisten taitojen olevan suurelta osin sisäsyntyisiä sekä hankalia muuttaa (Feltovich ym., 2013). Kognitiivisista prosesseista asiantuntijoiden ja aloittelijoiden välillä on havaittu ilmenevän eroja esimerkiksi havaitsemisessa ja muistissa. Asiantuntijoilla on tehokkaammat ja nopeammat havaitsemisen taidot. He pystyvät rekisteröimään oleellisen informaation ulkoisesta ja/tai sisäisestä ympäristöstä.

Työ- ja lyhytkestoisen muistin kapasiteetti sekä tiedonkäsittelyn ja työskentelyn nopeus ja sujuvuus ovat asiantuntijoilla kehittyneempiä aloittelijoihin verrattuna. (Feltovich ym., 2013; Herkman, 2010; Hotulainen, 2010.) Tiedonkäsittelyn perustaitojen ei kuitenkaan katsota olevan yksistään riittäviä selittämään asiantuntijoiden ja aloittelijoiden välisiä eroja (Winegard ym., 2018). Korkeamman tason kognitiiviset taidot, kuten ongelmanratkaisu sekä metakognitiiviset -taidot, ovat asiantuntijoilla monipuolisemmat. He kykenevät havaitsemaan työskentelyssään virheitä ja pyrkivät niiden korjaamiseen, käyttävät enemmän aikaa ongelman ja oman suoriutumisensa arviointiin sekä osaavat hyödyntää monipuolisemmin osaamistaan uusissa tilanteissa. (Feltovich ym., 2013; Herkman, 2010; Hotulainen, 2010.)

People Also Search

• Asiantuntijuus kehittyy itsearvioinnin, vahvan motivaation ja ...
• PDF Yliopisto-opiskelijoiden Asiantuntijuuden Kehittyminen Ja Sen Tukeminen
• Asiantuntijuus - Jyväskylän yliopisto
• Asiantuntijuus ja toimijuus kehittyvässä työelämässä
• PDF Asiantuntijuuden Ja Huippusuoritusten Kehittymisestä
• Asiantuntijuuden kehittyminen ja työpaikka oppimisympäristönä
• Tanja Lepistö tarkastelee väitöstutkimuksessaan asiantuntijuuden ...
• Asiantuntijuuden kehittyminen - Uwasa
• PDF Asiantuntijuuden kehitys Case LUT-korkeakoulujen Tutkimuspalvelut - Theseus
• Asiantuntijuuden kasvukipuja | Psykologilehti