Erittäin Uhanalaisia Jokihelmisimpukoita Istutettiin Karvianjokeen

Leo Migdal

-Dec 7, 2025, 3:05 AM

erittäin uhanalaisia jokihelmisimpukoita istutettiin karvianjokeen

Karvianjokeen laskettiin tiistaina 119 jokihelmisimpukan poikasta. Ne kasvavat ensi kevääseen saakka joen pohjassa olevassa puisessa kasvatuslaatikossa. Karvianjoki sai tänään uusia ja erittäin harvinaisia asukkaita Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajalle. Joen pohjaan vietiin pieni puinen laatikko, jonka sisällä kasvaa noin kahden millimetrin kokoisia jokihelmisimpukan eli raakun poikasia. Kyseessä on EU-rahoitteinen jokihelmisimpukan suojeluprojekti, jonka tavoittena on elvyttää Suomen, Ruotsin ja Viron raakkukantoja. Raakkujen kasvulaatikon vei paikoilleen Life Revives -projektin aluekoordinaattori Lotta Mäkinen.

Hän sanoo, että jokihelmisimpukoiden istutus ei ole jokapäiväistä toimintaa, vaikka saman hankkeen puitteissa niitä on viety muihinkin jokisimpukkajokiin. Oulun eteläpuolisessa Suomessa on alle kymmenen raakkujokea, joita kaikkia uhkaa sukupuutto. Nyt Karvianjoella pelastetaan viimeisiä jokihelmisimpukoita. Karvianjoki on yksi eteläisen Suomen viimeisistä raakkujoista. Oulun eteläpuolella niitä on jäljellä alle kymmenen. Lotta Mäkinen sukelsi joen pohjasta raakkuja, jotka viedään tutkimusasemalle.

Karvianjoen ruskeat pyörteet peittävät pinkin sukelluspuvun kirkkauden sekunneissa. Vain pinnan tuntumassa liikkuva valkoinen happitankki ja keltaiset räpylät erottuvat tumman virran sylistä. Sukeltaja on Lotta Mäkinen. Hän työskentelee Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa LIFE Revives -hankkeen aluekoordinaattorina. Useiden tahojen yhteishanketta vetää Jyväskylän yliopisto, ja sen tarkoitus on suojella erittäin uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja eri puolilla Suomea. Mäkisen tavoite on kerätä Karvianjoen pohjasta 40 raakkua.

Niistä etsitään hedelmöittyneitä naaraita, jotka viedään Konneveden tutkimusasemalle lisääntymään. Saadaan ehkä pikkuraakkuja. Heinäkuun alussa aloitettu Jyllinkosken voimalaitospadon purku Kankaanpäässä on herättänyt paljon huolta paikallisten keskuudessa. Purkutöiden takia Karvianjoen vedenpintaa on laskettu, mikä on paljastanut jokitörmiä ja siellä eläviä simpukoita. Jokihelmisimpukoita eli raakkuja tai muita uhanalaisia simpukkalajeja ei kuitenkaan ole menehtynyt veden laskun myötä. Tiedetyt suurimmat Karvianjoen raakkujen esiintymät ovat tehtyjen selvitysten mukaan Jyllinkosken padon alapuolella.

Pato on toiminut vaellusesteenä taimenille, joita raakut tarvitsevat lisääntyäkseen, joten raakkujen esiintyminen padon yläpuolella on hyvin epätodennäköistä. Raakkuihin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin ennen padon purkua luonnonsuojelulain mukaisessa Natura-arvioinnissa, siitä annetussa ELY-keskuksen lausunnossa sekä purkuluvassa. Vaikutukset raakkuihin arvioitiin vähäisiksi. Purkamisen aiheuttama veden hetkittäinen samentuminen ja mahdollisen kiintoaineksen liikehdintä ei heikennä raakun elinolosuhteita. LIFE Revives -hankkeen aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kävi 8.–12.7. tarkastelemassa Jyllinkosken voimalaitospadon purun vaikutuksia raakkuihin yhdellä suuremmalla esiintymisalueella Rakennuskoskella.

Vesi oli hetkittäin sameaa pohjapadon rakennustöiden takia, mutta kirkastui päivän aikana. Raakkuja löytyi alueelta normaaliin tapaan, eivätkä ne olleet peittyneet kiintoainekseen tai vaikuttaneet muutenkaan häirityiltä. Jyllinkosken voimalaitospadon yläpuolella käytiin 11.7. tekemässä lajimääritystä kuiville jääneille simpukoille lähellä voimalaitospadon purkua ja Jyllinkosken leirikeskuksen edustalla. Yhtään raakkua tai vuollejokisimpukkaa ei löytynyt alueelta. Lajit olivat soukkojokisimpukka, litteäjärvisimpukka ja pikkujärvisimpukka, jotka voi helposti erottaa raakuista mm.

lukkohampaiden avulla. Mikään näistä lajeista ei ole uhanalainen. Väliaikainen vaikutus alueen pohjaeläinyhteisöön voi olla suurikin, mutta pitemmällä aikavälillä lajisto palautuu alueelle. Voimalaitospadon purun ja koskialueen ennallistaminen on valtavan suuri edistysaskel virtavesien eliöstön liikkumisen kannalta. Taimenten liikkuminen on mahdollista padon purun jälkeen ylävirtaan päin ja tulevaisuudessa raakuillakin on mahdollisuus levittäytyä laajemmalle alueelle. Erittäin uhanalaisen lajin selviytymisen kannalta uusien elinympäristöjen löytyminen on ehdottoman tärkeää.

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun poikasia on saatu Karvianjokeen tiettävästi ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Varsinais-Suomen Ely-keskus toimii hankkeessa kumppanina Karvianjoen alueella ja tekee toimia raakku- ja taimenkannan hyväksi. Raakkujen lisääntymistä on pyritty aktivoimaan Konneveden tutkimusasemalla, kun aikuisia raakkuja vietiin Karvianjoesta asemalle ”lemmenlomalle”. Optimaalisissa kasvatusoloissa saatiin tuotettua pieniä raakunpoikasia vuonna 2022. Kesällä 2023 poikaset olivat tarpeeksi isoja ja niitä vietiin kunnostetulle jokipätkälle Karvianjoen sivu-uomalle. Poikaset asetettiin joen pohjalle soraa sisältävässä puisessa kasvatuslaatikossa.

Vesi virtaa verkon läpi kasvatuslaatikkoon, jolloin poikaset saavat suodatettua ravintoa. Kasvatuslaatikkoa pidetään joessa ainakin vuoden 2024 kevääseen asti. Tämän jälkeen poikasten kasvu ja selviytyminen tarkastetaan. Ely-keskuksen mukaan aikaisempien kokemusten perusteella kasvatuslaatikkomenetelmän tuloksista voidaan olettaa hyviä. Projektin edetessä raakkuja voidaan vapauttaa Karvianjokeen ja turvata populaation selviytyminen myös tulevaisuudessa. Lue myös: Karvianjoen jokihelmisimpukoita uhkaa sukupuutto

Heinäkuun alussa aloitettu Jyllinkosken voimalaitospadon purku Kankaanpäässä on herättänyt paljon huolta paikallisten keskuudessa. Purkutöiden takia Karvianjoen vedenpintaa on laskettu, mikä on paljastanut jokitörmiä ja siellä eläviä simpukoita. Jokihelmisimpukoita eli raakkuja tai muita uhanalaisia simpukkalajeja ei kuitenkaan ole menehtynyt veden laskun myötä. Tiedetyt suurimmat Karvianjoen raakkujen esiintymät ovat tehtyjen selvitysten mukaan Jyllinkosken padon alapuolella. Pato on toiminut vaellusesteenä taimenille, joita raakut tarvitsevat lisääntyäkseen, joten raakkujen esiintyminen padon yläpuolella on hyvin epätodennäköistä. Raakkuihin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin ennen padon purkua luonnonsuojelulain mukaisessa Natura-arvioinnissa, siitä annetussa ELY-keskuksen lausunnossa sekä purkuluvassa.

Vaikutukset raakkuihin arvioitiin vähäisiksi. Purkamisen aiheuttama veden hetkittäinen samentuminen ja mahdollisen kiintoaineksen liikehdintä ei heikennä raakun elinolosuhteita. LIFE Revives -hankkeen aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kävi 8.–12.7. tarkastelemassa Jyllinkosken voimalaitospadon purun vaikutuksia raakkuihin yhdellä suuremmalla esiintymisalueella Rakennuskoskella. Vesi oli hetkittäin sameaa pohjapadon rakennustöiden takia, mutta kirkastui päivän aikana. Raakkuja löytyi alueelta normaaliin tapaan, eivätkä ne olleet peittyneet kiintoainekseen tai vaikuttaneet muutenkaan häirityiltä.

Jyllinkosken voimalaitospadon yläpuolella käytiin 11.7. tekemässä lajimääritystä kuiville jääneille simpukoille lähellä voimalaitospadon purkua ja Jyllinkosken leirikeskuksen edustalla. Yhtään raakkua tai vuollejokisimpukkaa ei löytynyt alueelta. Lajit olivat soukkojokisimpukka, litteäjärvisimpukka ja pikkujärvisimpukka, jotka voi helposti erottaa raakuista mm. lukkohampaiden avulla. Mikään näistä lajeista ei ole uhanalainen.

Karvianjokeen laskettiin 17. lokakuuta 119 jokihelmisimpukan poikasta. Ne kasvavat ensi kevääseen saakka joen pohjassa olevassa puisessa kasvatuslaatikossa. Erittäin uhanalaisia jokihelmisimpukoita Karvianjoesta on saatu lisääntymään viemällä ne lemmenlomalle, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Ely-keskukset tiedottavat. Raakkuja on viety Konneveden tutkimusasemalle lisääntymään neljästä eri joesta. Pelastusoperaation ansiosta Isojoen, Ähtävänjoen ja Mustionjoen raakut on saatu jo aiemmin lisääntymään, mutta erittäin heikossa kunnossa olleiden Karvianjoen raakkujen osalta saatiin jännittää tähän saakka.

Ensimmäiset raakut vietiin pohjoisessa Satakunnassa sijaitsevalta Karvianjoelta Konnevedelle jo vuonna 2017 ja niiden määrää täydennettiin vielä vuosi sitten noin 100 raakulla. Raakut vietiin Konnevedelle osana nyt loppusuoralla olevaa Freshabit LIFE IP -hanketta (2016–2022). Raakku tarvitsee menestyäkseen puhdasta virtaavaa vettä ja lohikaloja. Raakun glokidiotoukat tarvitsevat aina väli-isännäkseen joko taimenia tai lohia, joiden kiduksissa ne loisivat. Ilouutinen glokidiotoukkien tuotannosta Konnevedellä tuli lokakuussa. Karvianjoen simpukoiden kunto on viimein kohentunut ja raakut ovat tuottaneet glokidiotoukkia, joilla on jo nyt infektoitu sekä Nevan merilohia että Rautalammen reitin taimenia.

Erittäin Uhanalaisia Jokihelmisimpukoita Istutettiin Karvianjokeen

People Also Search

Karvianjokeen Laskettiin Tiistaina 119 Jokihelmisimpukan Poikasta. Ne Kasvavat Ensi Kevääseen

Hän Sanoo, Että Jokihelmisimpukoiden Istutus Ei Ole Jokapäiväistä Toimintaa, Vaikka

Karvianjoen Ruskeat Pyörteet Peittävät Pinkin Sukelluspuvun Kirkkauden Sekunneissa. Vain Pinnan

Niistä Etsitään Hedelmöittyneitä Naaraita, Jotka Viedään Konneveden Tutkimusasemalle Lisääntymään. Saadaan

Pato On Toiminut Vaellusesteenä Taimenille, Joita Raakut Tarvitsevat Lisääntyäkseen, Joten