Jokihelmisimpukoille Elvytystä Ennätyksellisellä 16 Miljoonan Euron

Uudessa Euroopan komission rahoittamassa ennätyssuuressa LIFE Revives -hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, tilaa ja elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopisto. ”Toimimme maantieteellisesti jokihelmisimpukan kohtalon kannalta keskeisimmällä alueella. Panostus lajin suojeluun on kannattavinta juuri täällä, koska alueella on vielä edellytykset kestävästi lisääntyvien raakkukantojen säilymiselle pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta. Jokihelmisimpukoiden lastentarhat ja lemmenlomat Raakkukantojen elvytystoimina rakennetaan jokihelmisimpukan kotijokiin poikasille sopivia elinympäristölaikkuja, ”lastentarhoja”, jotta poikasvaiheen elossapysymistä saadaan nostettua kestävälle tasolle.

Kuolevien populaatioiden pelastamiseksi aikuisia raakkuja elvytetään allaskuntoutuksella tuomalla ikääntyneet jokihelmisimpukat ”lemmenlomalle” Konneveden tutkimusasemalle. Myös Virossa ja Ruotsissa tuotetaan jokihelmisimpukan poikasia joko laitosolosuhteissa tai avustetusti kotijoissaan siinä määrin, että lopputuloksena on noin 24 000 aikuista yksilöä. Metsähallitus on mukana Suomen, Ruotsin ja Viron yhteisessä, 16 miljoonan euron LIFE Revives -hankkeessa. Jokihelmisimpukan eli raakun suojeluun tähtäävä yhteishanke on Suomen mittakaavassa ennätyksellisen laaja niin budjetiltaan kuin kattavuudeltaankin. LIFE Revives -hankkeen nimi viittaa suoraan elvyttämiseen, koska hankkeen keskeinen tavoite on saada raakkujen lisääntyminen käyntiin kunnostettavissa virroissa. Kuusivuotisen hankkeen päätavoitteet ovat raakkuvirtojen kunnostaminen, uusien kunnostusmenetelmien kehittäminen ja kaikkein uhanalaisimpien raakkukantojen elvyttäminen laitoskasvatuksen avulla.

Hankkeessa tehdään erilaisia raakun suojelua tukevia toimia noin 70 joella. Kaikkiaan hankkeessa kunnostetaan noin 85 kilometriä raakkuvirtoja Ruotsi ja Viro mukaan lukien. Merkittävänä osana ovat myös erilaiset vesistöseurannat ja raakun suojeluun liittyvän menetelmäosaamisen ja tietoisuuden lisääminen. Hankkeen budjetiltaan suurin toimija on Metsähallitus. Metsähallituksen Luontopalvelujen vastuulla ovat Iijoen ja Oulujoen vesistöalueiden raakkujokien ja -purojen kunnostukset ja seurannat. Raakkuvirtoja kunnostetaan valtion monikäyttömetsissä ja suojelualueilla sekä yksityisten vesialueilla yli 60 kilometriä.

Metsähallitus Metsätalous Oy ennallistaa 400 hehtaaria suota Iijoen valuma-alueella, millä on vedenlaatua ja siten raakun elinoloja parantava vaikutus. – Raakkukantojen elvyttäminen ottaa nyt suuren harppauksen Suomessa. Onneksi hanke rahoitettiin nyt, sillä meillä on riittävästi tietoa, taitoa ja kokemusta. Merkittävää hankkeen onnistumiselle on Metsätalouden osallistuminen hankkeeseen isolla panoksella, kertoo suunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksen Luontopalveluista. Raakun elinympäristöjen kunnostamis- ja seurantatyöt ovat työvoimavaltaisia ja hankkeen työllisyysvaikutukset pelkästään Metsähallituksen osalta ovat yli 40 henkilötyövuotta. Sen lisäksi työmailla hyödynnetään koneurakoitsijoita, jotka ovat usein paikallisia.

Toimet kohdentuvat erityisesti Koillismaalle ja Ylä-Kainuuseen. Uudessa ennätyssuuressa, liki 16 miljoonan euron hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa ja elinympäristöjä. Hanke parantaa samalla jokihelmisimpukan eli raakun isäntäkalojen lohen ja taimenen tilannetta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopisto. Raakkukantojen elvytystoimina rakennetaan jokihelmisimpukan kotijokiin poikasille sopivia elinympäristölaikkuja, ”lastentarhoja”, jotta poikasvaiheen elossapysymistä saadaan nostettua kestävälle tasolle. Lisäksi aikuisia raakkuja elvytetään allaskuntoutuksella tuomalla ikääntyneet jokihelmisimpukat ”lemmenlomalle” Konneveden tutkimusasemalle.

Myös Virossa ja Ruotsissa tuotetaan jokihelmisimpukan poikasia joko laitosolosuhteissa tai avustetusti kotijoissaan siinä määrin, että lopputuloksena on noin 24 000 aikuista yksilöä. Perinteisten menetelmien lisäksi projektissa sovelletaan uudempia tutkimustapoja, kuten droonikuvausta, raakun kuorenavausvastusta yksittäisen raakun kunnon mittaamiseksi sekä koulutettua koiraa uusien raakkupopulaatioiden löytämiseksi. Hanke kattaa Suomessa 32 jokea Karvianjoesta ja Isojoesta etelässä Pirkanmaan purojen ja Iijoen alueen useiden jokityyppien kautta Pohjois-Suomeen, Simojoesta aina Luttojoelle saakka. Hanke parantaa merkittävästi uhanalaisen jokihelmisimpukan mahdollisuuksia selvitä tulevaisuuden haasteista Suomessa, kerrotaan Jyväskylän yliopiston tiedotteessa. 16.9.2021 15:00:13 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote ”Toimimme maantieteellisesti jokihelmisimpukan kohtalon kannalta keskeisimmällä alueella.

Panostus lajin suojeluun on kannattavinta juuri täällä, koska alueella on vielä edellytykset kestävästi lisääntyvien raakkukantojen säilymiselle pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta. Raakkukantojen elvytystoimina rakennetaan jokihelmisimpukan kotijokiin poikasille sopivia elinympäristölaikkuja, ”lastentarhoja”, jotta poikasvaiheen elossapysymistä saadaan nostettua kestävälle tasolle. Kuolevien populaatioiden pelastamiseksi aikuisia raakkuja elvytetään allaskuntoutuksella tuomalla ikääntyneet jokihelmisimpukat ”lemmenlomalle” Konneveden tutkimusasemalle. Myös Virossa ja Ruotsissa tuotetaan jokihelmisimpukan poikasia joko laitosolosuhteissa tai avustetusti kotijoissaan siinä määrin, että lopputuloksena on noin 24 000 aikuista yksilöä. Hankkeessa poistetaan kalojen vaellusesteitä ja kohennetaan ihmisten muokkaamien jokiuomien luonnontilaisuutta esimerkiksi palauttamalla jokia alkuperäisiin uomiinsa, ennallistamalla koskia ja kutualueita sekä parantamalla virtausolojen monimuotoisuutta erilaisten puurakenteiden avulla. Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi perustetaan suojavyöhykkeitä, laskeutusaltaita ja kosteikkoja sekä kalkitaan maaperää valuma-alueilla.

Tämä on ilmaisnäyte Suomen Luonnon maksullisesta sisällöstä. Suomen Luonnon digitilaajana pääset lukemaan kaikki digiartikkelit sekä saat pääsyn lehtiarkistoon. Tilaa > Matka on pitkä, joten aamun valjetessa on aikaa puhua enemmänkin jokihelmisimpukasta, jonka kohtalo kietoutuu oleellisesti Suomen virtavesien tilaan. Raakut kun vaativat elääkseen puhtaita, hapekkaita, kivi- ja sorapohjaisia, perkaamattomia ja rakentamattomia vesiä, joihin myös vaelluskalojen, lohien ja taimenien, pitäisi päästä nousemaan. Raakkua kutsutaan virtavesien sateenvarjolajiksi.

Sen menestyminen omassa elinympäristössään kertoo paljon koko vesistön tilasta. Jos purosta tai joesta löytyy elinvoimainen raakkukanta, siellä viihtyvät myös kymmenet tai sadat muut Suomen virtavesien alkuperäiset eliölajit. Panu Oulasvirta on työskennellyt vuosikaudet perustamassaan Alleco Oy -nimisessä konsulttiyrityksessä. Aikoinaan meribiologiksi valmistuneesta Oulasvirrasta tuli Suomen tunnetuimpia raakkututkijoita, kun hän pääsi jopa legendaarisen maineen hankkineen Ilmari Valovirran assistentiksi. Oulasvirta laati konsulttina muutama vuosi sitten ympäristöministeriön asettamalle raakkutyöryhmälle taustaselvityksen, kun työryhmä valmisteli Suomen ensimmäisen raakun suojelustrategian ja toimenpideohjelman. Kaikki keskeiset tahot ovat hyväksyneet suunnitelman.

Panu Oulasvirta on Suomen kokeneimpia biosukeltajia ja kolunnut vuosikaudet raakkujokia. Hän tutustuu myös Pirkanmaahan pintaa syvemmältä. Kuva Ismo Tuormaa Huolehdimme jokaisen arkielämään vaikuttavista asioista, kuten teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä tuemme yrityksiä niiden kehittymisessä. Olemme merkittäviä alueidemme kehittäjiä ja EU-rahoituksen myöntäjiä. Jokihelmisimpukan eli raakun elinympäristöjen kunnostaminen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yksi LIFE Revives hankkeen partnereista ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella sijaitseva Lapväärtin-Isojoki yksi LIFE Revives -hankkeen kohdejoista. Lapväärtin-Isojoelle tehtäviin toimenpiteisiin varattu budjetti on noin 580 000 euroa. Hankkeessa Etelä-Pohjanmaalla kunnostetaan Lapväärtin-Isojokeen jokihelmisimpukoille ja taimenille soveltuvia sora-alueita sekä kasvatetaan Jyväskylän yliopiston tutkimuslaitoksella Konnevedellä uusia jokihelmisimpukkasukupolvia palautettavaksi jokeen. Hankkeen toimet toteutetaan yhteistyössä maanomistajien kanssa ja heidän suostumuksellaan. LIFE Revives -hankkeen puitteissa on toteutettu erilaisia viestintätoimia, kuten tiedotettu hankkeesta ja sitä koskevista toimenpiteistä sekä kasvatettu tietoisuutta hankkeen kohdelajista, raakusta. Hankkeen puitteissa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus onkin järjestänyt luontokoulupäivän Karijoella, jonka läpi Lapväärtin-Isojoki virtaa.

Luontopäivän aikana 3–5 luokkalaiset Karijoen koululaiset oppivat virtavesistä, niiden erityispiirteistä sekä siellä elävistä virtaveden asukeista. Lisäksi oppilaat kiersivät joen varrella erilaisia rasteja tutustuen joessa eläviin otuksiin kuten pohjaeläimiin, pienenpieniin raakkuihin mikroskoopilla katsoen sekä sähkökoekalastukseen turvallisesti kuivalta maalta seuraten. Lisäksi hanke yhdessä Lapväärtin-Isojoen valuma-alueella toimivan vesivision kanssa toteutti koko perheen vesiluontopäivän, joka toi ihmisiä yhteen luonnon äärelle tutustumaan vesiluontoon ja siihen vaikuttaviin eri tekijöihin, kuten raakkuun! Päivän aikana ihmiset pääsivät lisäksi tutustumaan eri suoluontotyyppeihin ja sähkökoekalastukseen. Vastaavia LIFE Revives -hankkeen luontokoulupäiviä ja yleisötapahtumia tullaan järjestämään hankeajan puitteissa myös tulevaisuudessa! Uudessa ennätyssuuressa, liki 16 miljoonan euron hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa ja elinympäristöjä.

Hanke parantaa samalla jokihelmisimpukan eli raakun isäntäkalojen lohen ja taimenen tilannetta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopisto. Raakkukantojen elvytystoimina rakennetaan jokihelmisimpukan kotijokiin poikasille sopivia elinympäristölaikkuja, ”lastentarhoja”, jotta poikasvaiheen elossapysymistä saadaan nostettua kestävälle tasolle. Lisäksi aikuisia raakkuja elvytetään allaskuntoutuksella tuomalla ikääntyneet jokihelmisimpukat ”lemmenlomalle” Konneveden tutkimusasemalle. Myös Virossa ja Ruotsissa tuotetaan jokihelmisimpukan poikasia joko laitosolosuhteissa tai avustetusti kotijoissaan siinä määrin, että lopputuloksena on noin 24 000 aikuista yksilöä. Perinteisten menetelmien lisäksi projektissa sovelletaan uudempia tutkimustapoja, kuten droonikuvausta, raakun kuorenavausvastusta yksittäisen raakun kunnon mittaamiseksi sekä koulutettua koiraa uusien raakkupopulaatioiden löytämiseksi.

Hanke kattaa Suomessa 32 jokea Karvianjoesta ja Isojoesta etelässä Pirkanmaan purojen ja Iijoen alueen useiden jokityyppien kautta Pohjois-Suomeen, Simojoesta aina Luttojoelle saakka. Hanke parantaa merkittävästi uhanalaisen jokihelmisimpukan mahdollisuuksia selvitä tulevaisuuden haasteista Suomessa, kerrotaan Jyväskylän yliopiston tiedotteessa. Metsähallitus on mukana Suomen, Ruotsin ja Viron yhteisessä, 16 miljoonan euron LIFE Revives -hankkeessa. Jokihelmisimpukan eli raakun suojeluun tähtäävä yhteishanke on Suomen mittakaavassa ennätyksellisen laaja niin budjetiltaan kuin kattavuudeltaankin. LIFE Revives -hankkeen nimi viittaa suoraan elvyttämiseen, koska hankkeen keskeinen tavoite on saada raakkujen lisääntyminen käyntiin kunnostettavissa virroissa. Kuusivuotisen hankkeen päätavoitteet ovat raakkuvirtojen kunnostaminen, uusien kunnostusmenetelmien kehittäminen ja kaikkein uhanalaisimpien raakkukantojen elvyttäminen laitoskasvatuksen avulla.

Hankkeessa tehdään erilaisia raakun suojelua tukevia toimia noin 70 joella. Kaikkiaan hankkeessa kunnostetaan noin 85 kilometriä raakkuvirtoja Ruotsi ja Viro mukaan lukien. Merkittävänä osana ovat myös erilaiset vesistöseurannat ja raakun suojeluun liittyvän menetelmäosaamisen ja tietoisuuden lisääminen. Hankkeen budjetiltaan suurin toimija on Metsähallitus. Metsähallituksen Luontopalvelujen vastuulla ovat Iijoen ja Oulujoen vesistöalueiden raakkujokien ja -purojen kunnostukset ja seurannat. Raakkuvirtoja kunnostetaan valtion monikäyttömetsissä ja suojelualueilla sekä yksityisten vesialueilla yli 60 kilometriä.

Metsähallitus Metsätalous Oy ennallistaa 400 hehtaaria suota Iijoen valuma-alueella, millä on vedenlaatua ja siten raakun elinoloja parantava vaikutus. – Raakkukantojen elvyttäminen ottaa nyt suuren harppauksen Suomessa. Onneksi hanke rahoitettiin nyt, sillä meillä on riittävästi tietoa, taitoa ja kokemusta. Merkittävää hankkeen onnistumiselle on Metsätalouden osallistuminen hankkeeseen isolla panoksella, kertoo suunnittelija Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksen Luontopalveluista. Raakun elinympäristöjen kunnostamis- ja seurantatyöt ovat työvoimavaltaisia ja hankkeen työllisyysvaikutukset pelkästään Metsähallituksen osalta ovat yli 40 henkilötyövuotta. Sen lisäksi työmailla hyödynnetään koneurakoitsijoita, jotka ovat usein paikallisia.

Toimet kohdentuvat erityisesti Koillismaalle ja Ylä-Kainuuseen.

People Also Search

• Jokihelmisimpukoille elvytystä ennätyksellisellä 16 miljoonan euron ...
• Jokihelmisimpukkaa elvytetään elinympäristöjä parantamalla ...
• Nyt yritetään pelastaa jokihelmisimpukoita: Liki 16 miljoonan euron ...
• Jokihelmisimpukoille elvytystä - Jyväskylän yliopisto johtaa suurta ...
• Konneveden tutkimusaseman uutiset | Jyväskylän yliopisto
• Jokihelmisimpukka (Raakku) - Keski-Uusimaa
• Raakkuja etsimässä - jokihelmisimpukoita on yhä etelänkin joissa
• Raakut Etelä-Pohjanmaa - ELY-keskus - ELY keskus