Keskisuomalaismeppien Näkemykset Eu N Rahoituksesta Vaihtelevat

Leo Migdal

-Dec 6, 2025, 11:26 PM

keskisuomalaismeppien näkemykset eu n rahoituksesta vaihtelevat

EU-johtajien sopima rahapaketti ei tyydytä keskisuomalaisia EU-parlamentaarikkoja, mutta tyytymättömyyden asteissa on eroja. Eurooppa-neuvosto eli EU-maiden johtajat pääsivät kuluneella viikolla sopuun EU:n elvytyspaketista ja tulevan budjettikauden raameista. Keskisuomalaiset EU-parlamentaarikot eivät kuitenkaan usko, että yhteensä yli 1800 miljardin euron rahoitus toteutuu johtajien sopimalla tavalla. Yle Jyväskylä kysyi keskisuomalaisilta europarlamentaarikoilta eli mepeiltä, miten elvytyspaketti ja budjettiesitys heidän näkemyksensä mukaan vaikuttavat maakunnan maatalouteen, korkeakouluihin ja muuhun elämään. Ensimmäistä kauttaan europarlamentissa istuva viitasaarelainen Teuvo Hakkarainen (ps.) sanoo puhelinhaastattelussa, ettei hän osaa arvioida, mikä vaikutus EU-rahoituskokonaisuudella olisi maakuntaan. Myöhemmin hän toteaa sähköpostikyselyn vastauksessaan, että esitys ei hyödytä maakuntia lainkaan.

– Maakuntien kannalta ei ole odotettavissa mitään myönteistä lisää, koska rahoituspaketti kokonaisuutena vie meiltä enemmän kuin tuo, Hakkarainen kirjoittaa. Komissio julkistaa heinäkuussa esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework 2028 – 2034, MFF). Mistä on kyse – miksi MFF on niin merkityksellinen Euroopan ja myös Suomen taloudelle, turvallisuudelle ja tulevaisuudelle? Mihin muutoksiin EK varautuu, mitä tavoitteita ajamme? Julkaisimme QA-paketin keskeisistä kysymyksistä. MFF:n merkitystä on vaikea ylikorostaa: monessa asiassa raha ratkaisee sen, miten EU pystyy politiikkatavoitteitaan toimeenpanemaan ja kuinka se onnistuu uudistumaan historiansa taitekohdassa.

EU:n vuonna 2028 alkavaa rahoituskautta valmistellaan vakavien kriisien ristipaineissa. EU:n pitäisi kyetä samanaikaisesti vahvistamaan omaa ja Ukrainan puolustusta, kestämään kauppasodan vaikutukset, hallitsemaan muuttoliikettä sekä investoimaan kilpailukykyyn, vihreään siirtymään, teknologioihin ja näin onnistumaan talouskäänteessä. Haastetta lisää se, että ennakkotietojen mukaan MFF-rahoitusjärjestelmän arkkitehtuuri mullistuu. Komission odotetaan ehdottavan, että raskaasta yli 50 rahoitusohjelman kokonaisuudesta luovutaan ja tilalle kaavaillaan uutta yksinkertaisempaa ja fokusoidumpaa rakennetta. Myös rahoituksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta halutaan parantaa: rahoitusta saisi tulosperusteisesti sen mukaan, kuinka hankkeet ovat toteuttaneet komission tavoitteita ja niiden edellyttämiä reformeja. Jäsenmaiden näkökulmasta uutena elementtinä olisivat ns.

kansalliset kuoret. Kyseessä olisi eräänlainen kansallinen allokaatio tai jäsenmaakohtainen rahoitusohjelma. Siinä määriteltäisiin kullekin jäsenmaalle relevantit EU-tavoitteet ja reformit, joita palveleviin hankkeisiin maat voisivat saada rahoitusta. 2025 Ajankohtaista Tiedotteet • 29.10.2025 | Keski-Suomen liitto Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui tiistaina 28.10. käsittelemään ajankohtaisia alue- ja rakennepolitiikkaan sekä Euroopan unionin tulevaan rahoituskehykseen liittyviä asioita.

Kokouksessa tarkasteltiin muun muassa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman muutosta, vuoden 2026 rahoitussuunnitelmaa, EAKR-rahoituksen kehyssiirtoja sekä Euroopan komission ehdotusta EU:n rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. – Perjantaina kokoontuva maakuntahallitus nimeää uuden maakunnan yhteistyöryhmän. Toivotan uudelle yhteistyöryhmälle työiloa ja menestystä maakunnan yhteisten tavoitteiden toteuttamisessa, toivotti maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajana viimeistä kertaa toiminut Mikko Tiirola. Yhteistyöryhmässä keskusteltiin Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman muutoksesta, jonka valtioneuvosto hyväksyi 9.10.2025. Ohjelman rahoitusta suunnataan noin 300 miljoonaa euroa uusiin erityistavoitteisiin, joilla vahvistetaan puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevaa teollisuuskapasiteettia sekä kehitetään sotilaallista liikkuvuutta ja elinkeinoelämää tukevaa infrastruktuuria. Toimeenpanon on määrä käynnistyä keväällä 2026 komission hyväksynnän jälkeen.

Länsi-Suomessa rahoituksesta vastaa Keski-Suomen Elinvoimakeskus 1.1.2026 alkaen. Kokouksessa hyväksyttiin vuodelle 2026 Keski-Suomen alue- ja rakennepolitiikan rahoitussuunnitelma, joka ohjaa EU:n rakennerahastojen ja kansallisen rahoituksen käyttöä Keski-Suomessa. Rahoitusta on käytettävissä yhteensä 7,9 miljoonaa euroa. Varat suunnataan pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, TKI-toiminnan ja vihreän siirtymän edistämiseen sekä osaavan työvoiman saatavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseen. Erityishuomiota saa Saarijärven–Viitasaaren seutukunta, jolle osoitetaan rahoitusta sen erityisaseman mukaisesti. Euroopan Unionin talous perustuu seitsemän vuoden mittaisiin ohjelmakausiin.

Nykyinen vuosien 2021–2027 kehys on noin 1 200 miljardia euroa. Monessa maassa hankkeita ollaan vasta aloittamassa. Silti komission tähtäin on jo vuosien 2028–2034 kaudessa. Kehyksiin ei kesken kauden hevin tungeta uusia suuria menoja. Tämä nähtiin, kun covidin tullen EU halusi mittavan elvytyspaketin. Johtajat keksivät elvytykselle budjetista erillisen rahaston, joka rahoitetaan markkinavelalla jäsenmaiden piikkiin.

Putinin sota ja Trumpin pelisääntöjä murskaava politiikka tekevät uuden ohjelmakauden valmistelusta nyt erityisen vaikeaa. Turvallisuuden ja kilpailukyvyn kohentaminen olisi välttämätöntä. EU-budjetin kasvattamista tukevia maita on kuitenkin vähän. Solmujen avaamista ei helpota se, että – vuodesta 2028 lähtien ja pitkälle 2050-luvulle saakka – jäsenmaiden on maksettava korkojen kanssa noin 1 000 miljardiin euroon nousevat elvytysvelat, noin 20 miljardia euroa vuodessa. EU:n menokehykset jakaantuvat karkeasti kolmeen: maatalous- ja maaseutupolitiikkaan (vajaat 400 mrd), aluepolitiikkaan (vajaa 400 mrd) ja muihin menoihin (noin 400 mrd). Neuvottelut ovat pian käynnistymässä EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF 2028–2034).

EK peräänkuuluttaa EU-rahoituksen ohjaamista Euroopan kilpailukykyä ja uudistumista tukeviin strategisiin investointeihin, kriisiaikojen vaatimukset huomioiden. On panostettava uusiin teknologioihin, kaupallisiin innovaatioihin, vihreään siirtymään sekä Ukrainan tukemiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Komission odotetaan julkistavan 16.7. esityksensä EU:n uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (Multiannual Financial Framework, MFF) vuosille 2028–2034. Uutta rahoituskehystä valmistellaan ennennäkemättömien investointitarpeiden ja kriisien ristipaineissa, ja syksyllä alkavista neuvotteluista on tulossa erittäin vaikeat. EU-komissio suunnittelee tällä kertaa tavanomaista suurempaa remonttia rahoituskehyksen rakenteeseen.

EK kannattaa sitä, että MFF-rahoituksen ohjelmarakennetta yksinkertaistetaan ja rahoitusta kohdennetaan aiempaa vaikuttavammin palvelemaan EU:n yhteisiä tavoitteita – kilpailukykyä ja turvallisuutta. Myös rahoituksen tulosperusteisuutta ja varojen käytön tehokkuutta tulee vahvistaa. EK:n mukaan on varauduttava siihen, että rahoituskehyksen kokoa voidaan joutua jossain määrin kasvattamaan. Lisärahoitus tulisi kattaa ensisijaisesti olemassa olevia resursseja uudelleenkohdentamalla, EU:n omia varoja kehittämällä tai jäsenmaiden maksuosuuksia lisäämällä. Yhteisvelkaa tulisi käyttää vain viimesijaisena keinona. EK esittää vuosien 2028–2034 rahoituksen kohdentamista enenevästi Euroopan kilpailukykyä, talouskasvua ja turvallisuutta edistäviin tarkoituksiin, esittää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

Suomesta projekteissa on mukana yksittäisiä organisaatioita kaikkiaan 580, ja näistä pk-yrityksiä 232. Suomalaiset ovat mukana 1281 TKI-projektissa, mutta näistä suomalaisen koordinaattorin vetovastuulla on vain 179 projektia (13,9 %). Suomalaisten hakemusten onnistumisprosentti on yhä reippaasti yli EU-keskiarvon: Suomella se on 19,6 %, kun EU:n keskiarvo on 16,4 %. Yksittäisille yrityksille ja tutkijoille suunnatut haut ja rahoitusmuodot ovat hyvin suosittuja ja siten myös kovin kilpailtuja, ja niissä menestyminen voi joskus muistuttaa erinomaisillakin hakemuksilla melkeinpä arpapeliä. Hakijoiden kannattaakin huomata, että iso osa Horisontin rahoituksesta myönnetään yhteistyöprojekteille: Suomen saamasta rahoituksesta jopa 69 % eli 723 M€ on myönnetty isoille kansainvälisenä yhteistyönä toteutettaville tutkimus- ja innovaatioprojekteille. Suomen koko potista Horisontti Euroopan isoimpien temaattisten klustereiden osalta huomattavimmat rahoitusosuudet ovat menneet aihealueille: digitaalisuus, teollisuus ja avaruus (klusteri 4); ilmasto, energia ja liikkuvuus (klusteri 5); ja elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö (klusteri...

Horisontti Euroopassa huippututkimusta rahoittavasta ERC-kokonaisuudesta eli Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksesta tutkijat ovat saaneet Suomeen 136 M€ (2,0 % kaikesta ERC:stä myönnetystä rahoituksesta), mikä on erinomainen saavutus erityisen kilpaillussa instrumentissa. Suhteellista saantoa tarkastellessa yllä mainituissa kolmessa isossa klusterissa Suomen suhteelliset saannot ovat kuitenkin olleet suurempia: 3,8 % klusteri 4:stä; 3,6 % klusteri 6:sta; 2,7 % klusteri 5:stä. Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat yhä aktiivisimpia ja kokeneimpia hakijoita, ja ne myös kotiuttavat eniten Horisontti-rahoitusta. Näistä VTT:llä on suurin EU-rahoituksen potti, kaikkiaan lähes 155 M€ eli lähes 15 % koko Suomen saannosta. Ammattikorkeakoulut ovat myös aktivoituneet entisestään rahoituksen hakemisessa ja hyödyntämisessä.

Keskisuomalaismeppien Näkemykset Eu N Rahoituksesta Vaihtelevat

People Also Search

EU-johtajien Sopima Rahapaketti Ei Tyydytä Keskisuomalaisia EU-parlamentaarikkoja, Mutta Tyytymättömyyden Asteissa

– Maakuntien Kannalta Ei Ole Odotettavissa Mitään Myönteistä Lisää, Koska

EU:n Vuonna 2028 Alkavaa Rahoituskautta Valmistellaan Vakavien Kriisien Ristipaineissa. EU:n

Kansalliset Kuoret. Kyseessä Olisi Eräänlainen Kansallinen Allokaatio Tai Jäsenmaakohtainen Rahoitusohjelma.

Kokouksessa Tarkasteltiin Muun Muassa Uudistuva Ja Osaava Suomi 2021–2027-ohjelman Muutosta,