Crandi

Lainsäädännön Arviointineuvoston Lausunto Työ Ja

Leo Migdal
-
lainsäädännön arviointineuvoston lausunto työ ja

Arviointineuvosto valitsee itsenäisesti yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä hallituksen esitysluonnoksia arvioitavaksi. Arvioidut esitykset heijastelevat hallitusohjelman painopisteitä. Arviointineuvostolla on mahdollisuus käyttää arviointiin neljä viikkoa. Arviointineuvosto on käsitellyt saamansa hallituksen esitysluonnokset ripeästi. Keskimäärin esitysluonnokset käsitellään vain noin kymmenessä työpäivässä. Lausuntoja ovat saaneet lähes kaikki ministeriöt.

Arviointineuvoston havaintojen mukaan lausunnoissa annetut yleisimmät kehittämissuositukset ja havaitut puutteet ovat liittyneet kustannusten ja hyötyjen määrälliseen arviointiin, yritysvaikutusten arviointiin ja esityksen ymmärrettävyyteen. Sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat kukin saaneet neljä lausuntoa arviointineuvostolta. Sisäministeriön arvioidut hallituksen esitykset ovat liittyneet rajaturvallisuuteen, maahanmuuttoon ja kansalaisuuden saamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriölle annetut lausunnot hallituksen esitysluonnoksista ovat käsitelleet monia teemoja: työrauhalainsäädäntöä, kotoutumista, Suomen teollisuussijoitus -konsernin perustamista ja työperusteisen oleskeluluvan palkkarajaa. Sosiaali- ja terveysministeriölle annetut lausunnot hallituksen esitysluonnoksista ovat käsitelleet ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, aikuiskoulutustuen lakkauttamista, nikotiinipussien myynnin sallimista ja työttömyyskassojen tehtävien laajentamista. Näistä neljästä hallituksen esitysluonnoksesta kolme sai arviointineuvostolta parhaan arvion.

Esitysluonnoksissa oli kuvattu monipuolisesti vaikutuksia sekä otettu huomioon esityksiin liittyvät riskit ja epävarmuudet. Näissä esityksissä oli myös hyödynnetty ansiokkaasti tutkimustietoa. Lainsäädännön arviointineuvosto on valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimiva riippumaton ja itsenäinen toimielin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista.[1] Arviointineuvoston perusti Sipilän hallitus vuonna 2016.[2] Lainsäädännön arviointineuvosto voi antaa lausuntoja hallitusten esitysten ja myös muiden säädösluonnosten vaikutusarvioinneista. Arviointineuvosto arvioi lausunnoissaan, kuinka säädösehdotusten vaikutuksia, mukaan lukien taloudellisia vaikutuksia, viranomaisvaikutuksia, ympäristövaikutuksia ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia, on arvioitu.

Neuvosto valitsee itse ne hallituksen esitykset, joista se antaa lausuntonsa. Arviointineuvoston lausunnot eivät ole sitovia, mutta hallituksen esityksessä on mainittava, jos neuvosto on antanut siitä lausunnon ja miten lausunto on otettu huomioon. Arviointineuvosto antaa vuosittain noin 30–50 lausuntoa.[3] Arviointineuvosto voi myös tehdä aloitteita lainvalmistelun laadun kehittämiseksi ja arvioida voimaan tulleiden säädösten vaikutusten toteutumista.[3] Arviointineuvostossa on puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä enintään kuusi muuta jäsentä. Neuvoston jäsenet nimittää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Arviointineuvoston jäsenet nimitetään henkilökohtaisen asiantuntijuuden perusteella. Neuvoston jäsenet voivat olla edunvalvontaorganisaation palveluksessa, mutta eivät voi edustaa jäseninä edunvalvontaorganisaatiota. Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon lakiehdotuksesta yhteistoimintalain muuttamisesta. Arviointineuvoston mukaan lakiehdotuksen perusteella saa kohtalaisen hyvän käsityksen esityksen vaikutuksista. Siitä ei kuitenkaan käy ilmi, millaisiin työntekijöihin esitys kohdistuu. Yhteistoimintalain soveltamisala nostettaisiin vähintään 50 työntekijän työnantajiin ja 20–49 työntekijää työllistävät työnantajat noudattaisivat jatkossa kevennettyä vuoropuhelua.

Työnantaja loisi työpaikkakohtaiset käytännöt jatkuvalle vuoropuhelulle. Jos työnantaja suunnittelee irtisanovansa vähintään kymmenen työntekijää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, irtisanotun työntekijän työsopimus ei saisi päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle olisi kulunut 30 päivää. Työvoiman käytön vähentämistä koskevien muutosneuvotteluiden neuvotteluaikoja lyhennettäisiin puolella. Lakiehdotuksen perusteella saa käsityksen asian nykytilasta, tavoitteista ja keskeisistä esityksistä sekä lain kohderyhmästä. Ehdotuksessa on hyödynnetty asiaa koskevaa tutkimustietoa, mikä taustoittaa asiakokonaisuutta. Ehdotus sisältää määrällisiä arvioita, esimerkiksi yritysvaikutuksia on koottu erilliseen yhteenvetotaulukkoon, jonka perusteella saa yleiskäsityksen euromääräisistä säästöistä.

Lakiehdotuksessa on myös arvioitu neuvotteluaikojen lyhentämisen vaikutuksia työntekijöiden palkan muutokseen euromääräisesti. Esitysluonnoksen perusteella muutokset kohdistuvat lähinnä työnantajiin, joilla on 20–49 työntekijää. Esityksessä tulisi kuvata yleisellä tasolla, millaisiin työntekijöihin ehdotetut muutokset mahdollisesti kohdistuvat. Esimerkiksi millaisissa tehtävissä ja millä aloilla työntekijät tyypillisesti toimivat? Voivatko vaikutukset kohdentua enemmän mies- vai naisvaltaisiin aloihin? Paikallista sopimista koskevassa lainsäädäntöehdotuksessa laajennetaan paikallista sopimista myös järjestäytymättömiin työnantajiin, jotka ovat usein pieniä yrityksiä.

Lakiehdotuksessa tulee käsitellä tämän ja ns. paikallisen sopimisen lainsäädäntöehdotuksen mahdollisia yhteisvaikutuksia.

People Also Search

Arviointineuvosto Valitsee Itsenäisesti Yhteiskunnallisesti Ja Taloudellisesti Merkittäviä Hallituksen Esitysluonnoksia Arvioitavaksi.

Arviointineuvosto valitsee itsenäisesti yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä hallituksen esitysluonnoksia arvioitavaksi. Arvioidut esitykset heijastelevat hallitusohjelman painopisteitä. Arviointineuvostolla on mahdollisuus käyttää arviointiin neljä viikkoa. Arviointineuvosto on käsitellyt saamansa hallituksen esitysluonnokset ripeästi. Keskimäärin esitysluonnokset käsitellään vain n...

Arviointineuvoston Havaintojen Mukaan Lausunnoissa Annetut Yleisimmät Kehittämissuositukset Ja Havaitut Puutteet

Arviointineuvoston havaintojen mukaan lausunnoissa annetut yleisimmät kehittämissuositukset ja havaitut puutteet ovat liittyneet kustannusten ja hyötyjen määrälliseen arviointiin, yritysvaikutusten arviointiin ja esityksen ymmärrettävyyteen. Sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat kukin saaneet neljä lausuntoa arviointineuvostolta. Sisäministeriön arvioid...

Esitysluonnoksissa Oli Kuvattu Monipuolisesti Vaikutuksia Sekä Otettu Huomioon Esityksiin Liittyvät

Esitysluonnoksissa oli kuvattu monipuolisesti vaikutuksia sekä otettu huomioon esityksiin liittyvät riskit ja epävarmuudet. Näissä esityksissä oli myös hyödynnetty ansiokkaasti tutkimustietoa. Lainsäädännön arviointineuvosto on valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimiva riippumaton ja itsenäinen toimielin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista...

Neuvosto Valitsee Itse Ne Hallituksen Esitykset, Joista Se Antaa Lausuntonsa.

Neuvosto valitsee itse ne hallituksen esitykset, joista se antaa lausuntonsa. Arviointineuvoston lausunnot eivät ole sitovia, mutta hallituksen esityksessä on mainittava, jos neuvosto on antanut siitä lausunnon ja miten lausunto on otettu huomioon. Arviointineuvosto antaa vuosittain noin 30–50 lausuntoa.[3] Arviointineuvosto voi myös tehdä aloitteita lainvalmistelun laadun kehittämiseksi ja arvioi...

Arviointineuvoston Jäsenet Nimitetään Henkilökohtaisen Asiantuntijuuden Perusteella. Neuvoston Jäsenet Voivat Olla

Arviointineuvoston jäsenet nimitetään henkilökohtaisen asiantuntijuuden perusteella. Neuvoston jäsenet voivat olla edunvalvontaorganisaation palveluksessa, mutta eivät voi edustaa jäseninä edunvalvontaorganisaatiota. Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon lakiehdotuksesta yhteistoimintalain muuttamisesta. Arviointineuvoston mukaan lakiehdotuksen peruste...