Miten Käsitteellistää Ammatillista Toimijuutta Työssä

Artikkelissa tarkastellaan, miten toimijuus on ymmärretty monitieteisessä keskustelussa. Lisäksi pohditaan, miten ammatillista toimijuutta työssä tulisi käsitteellistää. Academia.edu no longer supports Internet Explorer. To browse Academia.edu and the wider internet faster and more securely, please take a few seconds to upgrade your browser. Vanhan sanonnan mukaan lääkäreiden virheet haudattiin, mutta arkkitehtien virheet jäävät kaikkien pilkattaviksi. Sanonta ei kerro vain ammatin harjoittamisen inhimillisistä puolista, vaan myös ammattikuntiin liitetyistä eettisistä pohdinnoista ja eri näkökulmien ristiriitaisuuksista.

Taustalla on eri ammattikunnan kullakin aikakaudella vaalimat oppijärjestelmät ja eettiset lähtökohdat. Asiantuntijuus edellyttää erityistietoja, joiden sisältö ja rajaus eivät ole vain tiedollinen vaan eettinen ongelma. Haluaako arkkitehtikunta kantaa yhteiskunnallista vastuuta? Arkkitehtien virheiden kiihtyvä purkaminen ei poista eettistä vastuuta. Ammattikunnan muodostus Philibert de l'Orme (1510-1570) oli ensimmäisiä arkkitehteja, joka kirjassaan Premier tome de l'architecture (ilmestynyt 1567) kuvasi arkkitehtikuntaa osana arkkitehtuurin markkinoita (Evers, Thoenes et al., 2003, s. 212-219).

Hän teki käsitteellisen eron toimeksiantajan, arkkitehdin ja käsityöläisten joukon välillä. Lisäksi hän korosti oikeiden ja väärien arkkitehtien eroa. Jälkimmäisillä oli joko käsityöläistaitoja tai pelkkää geometrian hallintaa ilman käytännön kokemusta. Philibertin käsitys heijasti antiikin aikaista pyrkimystä nostaa arkkitehtien arvostusta liittämällä ammattikunta vapaisiin taiteisiin (artes liberales) erotuksena käsityöhön (artes manuales). Philibertin ambitiotasoa kuvaa hänen näkemyksensä Jumalasta maailmankaikkeuden arkkitehtinä (Kruft, 1994, s. 120).

Ajatus arkkitehdista maailmankaikkeuden Jumalana kenties häämötti taustalla. KOKEVA Osaaja -hankkeessa on ollut tavoitteena kehittää ammatillista perustutkintokoulutusta järjestävien oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä. Hankkeen toteutuksesta ja hallinnoinnista on vastannut Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Toteutus ja toimenpiteet on suunniteltu yhdessä osallistujaoppilaitosten kanssa ja toiminta-aika on ollut 1.4.2008–31.12.2010. KOKEVA Osaaja -hanke on ollut osa Euroopan sosiaalirahaston Manner-Suomen toimenpideohjelman valtakunnallista osiota ja sen rahoittava viranomainen on ollut Opetushallitus. Rahoitusta on kerätty myös hankkeeseen osallistuneiden kunnallisten oppilaitosten ylläpitäjiltä.

Hanke on sijoittunut kehittämisohjelman toimintalinjaan 3 Osaajana työmarkkinoille. Julkaisussa on kuvattu hankkeen toteutus ja esitelty sen kolme sisältöaluetta. Sisältöalueet ovat olleet Työpaikkaohjaajakouluttajien koulutus, Opettajien alakohtaisen substanssiosaamisen kehittäminen verkostossa ja Opettajan ohjatut työelämäjaksot Istuin 1970-luvun puolivälissä Veturimiesten Liiton toimistossa kirjoittamassa veturimiesten ammattiyhdistystoiminnan historiaa. Suomalaisissa työelämän suhteissa oli tapahtunut suuria muutoksia 1970luvun alussa. Oli esimerkiksi rakennettu uudenlainen työsuojelun valvontaorganisaatio.

Veturimiehet olivat saaneet päätoimisen valtakunnallisen työsuojeluvaltuutetun. Panin merkille, että hänen tehtävänsä edellytti erilaista suhtautumista jäsenistöön kuin muiden edunvalvojien. Työsuojeluvaltuutettu oli asennekasvattaja. Miehet oli saatava sisäistämään, että turvallisuus-ja terveysmääräykset, jotka oli saavutettu liiton ponnistuksin ja asiantuntijain tutkimustulosten tuella, oli tehty heidän omaksi parhaakseen, joten niitä oli noudatettava. Kahdeksankymmenluvun alussa tutkin Ammattikoulujen Hämeenlinnan Opettajaopistossa ammattikoulutuksen ja sen suunnittelun arvosisältöjä. Seurasin opettajakoulutusta, johon kuului myös oppiaine työsuojelu.

Havaitsin, että työsuojelu oli insinööritiedon alaa. Sitä veivät eteenpäin uudet keksinnöt, joiden avulla tunnistettiin ja poistettiin usein näkymättömiä vaaroja. Ryhdyin selvittelemään työsuojelua 1980-luvun puolivälissä Kontrollipolitiikan historia-projektissa. Osoittautui, että tapaturmantorjunta niveltyi niihin teollisia työsuhteita koskeneisiin työnantajain pyrkimyksiin, joita olin alkanut tutkia kontrollipolitiikkana, nimittäin "yhtiöyhteisöllisyyden" rakentamiseen sekä työn rationalisointiin. Kontrollipolitiikan historia-projektin johtajille Jaakko Paavolaiselle ja Heikki Ylikankaalle olen kiitollisuudenvelassa siitä, että heidän epäilynsä kysymyksenasetteluani kohtaan edesauttoivat takertumista teemaan. Käsillä oleva tutkimus on osa valtion yhteiskuntatieteellisen toimikunnan rahoittamaa tutkimushanketta Tieto ja työelämän suhteet teollistumiskauden Suomessa (n.

1870-1970). Projektin muina tutkijoina ovat työskennelleet Kari Teräs ja Ilkka Turunen. Teräs on tutkinut kokemustiedon ja professionaalisen tiedon jännitteitä paikallisella ja yritystasolla, Turunen puolestaan työn tematisointia tieteellisen ja poliittisen katseen kohteeksi. Oma aiheeni on rajautunut ryhmämme työnjaossa Teräksen ja Turusen teemojen väliin: tutkittava-na on työtä, työsuhdetta ja työntekijää koskevan tiedon instituoituminen työsuojelussa. Tutkimuksen valmistumiselle on ollut tärkeätä, että projekti on toiminut yhteisen oppimisen ja keskinäisen avunannon prosessina. Aineiston keruussa projektia avusti pariinkin otteeseen Yki Hytönen, joka teki työnsä tehokkaasti ja tunnollisesti.

Seurantaryhmän jäseniä Pertti Suhosta, Voitto Helanderia ja Viljo Rasilaa kiitän työsuunnitelmien ja raporttien kannustavasta käsittelystä. Jorma Kalela ja Kaarlo Tuori esittivät tutkimussuunnitelmaan huomautuksia, jotka vaikuttivat merkittävästi kysymyksenasettelun muotoutumiseen. Antti Saloniemi kohensi itseluottamustani käsikirjoituksen kommenteillaan. Monien muidenkin kanssa olen voinut keskustella aihepiirin ongelmista. Erityisesti haluan mainita Niklas Bruunin ja Jussi Turtolan. Suomen Akatemian lisäksi Työsuojelurahasto on antanut tälle tutkimukselle taloudellista tukea.

Renvall-instituutissa lokakuussa 1994 Artikkelissa tarkastellaan, miten toimijuus on ymmärretty monitieteisessä keskustelussa. Lisäksi pohditaan, miten ammatillista toimijuutta työssä tulisi käsitteellistää.

People Also Search

• Miten käsitteellistää ammatillista toimijuutta työssä?
• Ammatillinen toimijuus: rakenne, mittari ja tuki
• Ammatillinen toimijuus ja tunteet työssä - Trepo
• PDF Ammatillinen Ammatillinen toimijuus ja - finod.fi
• Ammatillinen toimijuus ja tunteet työssä