Murikka Rannikkotykistomuseo

Murikanniemi sijaitsee runsaat kolme kilometriä Käkisalmen kaupungista koilliseen. 1930-luvulla rakennetulta Waldhoffin selluloosatehtaan alueelta on Murikkaan matkaa runsas kilometri. Itse Murikanniemi on vain vähäinen pullistuma Laatokan rannassa. Alue on 1930-luvulla kasvanut matalaa sekametsää. Arvi Koljosen mukaan Murikan kevyen patterin 75 mm tykit kuljetettiin paikalle jo ennen juhannusta 1918. Tykkien mukana tuotiin 18 laatikkoa eli yhteensä 180 kappaletta laukauksia.

Vakinaisen miehityksen patteri sai saman vuoden syyskuussa. Patteria rakennettiin vankityövoimalla syksyyn 1918 asti. Vangit säilytettiin ”Koitto”-nimisellä laivalla, joka aina yöksi ajoi Käkisalmen satamaan. Rakennuksia Murikassa ei ensi alkuun ollut. Vartiohenkilöstön asunnoksi siirrettiin Puutsaaresta munkkien kalasauna ja varastoksi Sortanlahdesta erään proomun pömpeli. Rykmentin raportti kesäkuulta 1919 kertoo Murikan patterista: ”Käkisalmen patteri n:o 1 Käkisalmen väylän varrella, joka on varustettu kahdella 75 m/m Zenit tykillä puolustaa mainittua väylää sekä ranta-aluetta Ruotsaaren sekä Mustaniemen välillä.

Patteri on yhteydessä Sortavalaan puhelimella, ei kuitenkaan suoraan vaan Käkisalmen ja Sortavalan puhelinkeskuksien kautta. Patterilla on nyt rakennettu rintasuojus, hirsillä vahvistettu, sekä tähystysasema ja on kokoonlaitettu asunto 20 miehelle sekä yhdelle upseerille. Asunto sijaitsee patterin välittömässä läheisyydessä. Ampumatarvekellari, rakennettu puusta löytyy kyllä, mutta on liian heikko. Patteri – on yhdistettynä (Käkisalmen) kaupunkiin osittain huonossa kunnossa olevalla tiellä, joka tulisi korjata. – Kaksi konekivääriä löytyy sitä paitsi patterilla.

Maihinnousua Käkisalmen väylän varrella on tuskin pelättävissä, syystä, että väylän syvyys ei salli syväkulkuisten laivojen läpikulkua. Patteri on taistelukuntoinen ja upseerin komennon alla.” Murikan kevyt patteri oli sijoitettu niemen rantaan. Kymmenisen kilometriä kantavien tykkien perussuunta oli koillinen. Sektoria oli vain meriammuntoihin. Sotia edeltäneenä aikana Murikka oli vartiolinnake, jossa oli vakituisesti vain noin kymmenen hengen miehitys.

Talvisodassa Kurkijoen Lohkoon kuulunut Murikan patteri suoritti partiointia ja valvontaa jäätyneellä Laatokalla ja häiritsi rannikkotykkien tulella hyökkääjän ilmapommittajia. Tykkikalusto ja ampumatarvikkeet siirrettiin Konevitsaan maaliskuun 1940 alkupuolella. Muu materiaali evakuoitiin sodan päätyttyä. Jatkosodan aikana ei Murikassa ollut patteria. Nykyään Murikan entinen patterialue on yksityiskäytössä ja sivullisilta suljettu. Paikan venäjänkielinen nimi on Rogovoi.

Tykkiasemien ja ammuskellarien jäänteet on raivattu pois rakennusten tieltä. Teuvo Rönkkönen kävi paikalla kesällä 2000 ja pääsi vielä tekemään havaintoja Murikan tykkiasemien jäännöksistä. Rönkkösen mukaan toisen tykkiaseman paikalla on komea suomalaisten piirustusten mukaan tehty hirsihuvila. Toisen tykkiaseman kohdalle on osin vanhoja rakenteita hyödyntäen rakennettu kellari. Tästä alkaa uusi Rannikkotykistömuseo! Nyt avoinna on neljä kohdetta ja museo laajenee tulevaisuudessa.

Rannikkotykistömuseo on merikeskus Forum Marinumin verkkonäyttely. Se täydentää museon Merivoimien historiaan liittyvää tarjontaa esittelemällä Suomen rannikkopuolustuksen toisen historiallisen tukijalan: Rannikkotykistön. Täällä pääset kiertämään Örössä, Katanpäässä ja Alskärissä sekä Bengtskärissä virtuaalisesti. Voit tarkastella maisemia ympäri horisontin ja tutustua saarten yksityiskohtiin. Linkki avautuu uuteen ikkunaan. Rannikkotykistön historia itsenäisessä Suomessa alkaa vuodesta 1918.

Aselajin historiaan pääset tutustumaan aikajanalla! Eversti evp Juhani A. Niskan muistelmia. Rannikkotykistön perinneyhdistys ry:n arkisto. Museo esittelee teille kaikki vuosina 1918 -1998 toimineet rannikkolinnakkeet sekä muita merkittäviä kohteita. Julkaisemme linnakkeet joukko-osastoittain, ja aloitus tapahtui Lounais-Suomesta.

Laatokan alueen linnakkeet saapuivat museoon syksyllä 2022 ja vuoden 2023 jälkipuoliskolla vuorossa ovat Kotkan Rannikkoalueen ja Suomenlinnan Rannikkorykmentin alueella sijainneet linnakkeet. Alskärin linnakesaari sijaitsee Kihdin reunalla Österskärin saaristossa. Saarella oli vartioasema jo talvisodassa. Alskärin sijainti lähellä Ahvenanmaan demilitarisoitua aluetta teki siitä tärkeän linnakkeen välirauhan aikana. Korppoon keskustassa sijaitsee iso kivinen rakennus, joka tunnetaan useilla eri nimellä. Tunnetuin nimistä lienee Pirtu-Mäkelän talo.

Alkujaan asuinrakennukseksi rakennettu iso kolmikerroksinen talo toimi esikuntana vuodesta 1940 alkaen aina Gyltön linnakkeen perustamiseen vuoteen 1967 asti. Suomenlinnan Kustaanmiekalla liehui Leijonalippu ensimmäisen kerran 12.5.1918. Leijonalipun väri vaihtui alun punakeltaisesta meille tutummaksi sinivalkoiseksi jo vuonna 1918, ja lippu hulmuaa yhä Suomenlinnan valleilla. Rannikkotykistö löysi kotinsa samaiselta linnoitussaarelta ja vuonna 1948 Suomenlinnaan rakentui aselajin historiasta kertova Rannikkotykistömuseo. Museo toimi Kustaanmiekalla vanhassa Ruutikellarissa sulkemiseensa eli vuoteen 2006 asti. Nyt on aika – ei lipunvaihdon, vaan uuden Rannikkotykistömuseon.

Museo rakentuu aihekokonaisuus kerrallaan. Ensimmäisenä avaamme teille muun muassa rannikkotykistön aikajanan. Sen kautta voitte tutkia rannikkotykistön historiaa vuosina 1918-1998. Museon rakentamisen edetessä tarjoamme teille aikalaismuistoja, sotatapahtumia, kalustoesittelyjä, varusmieselämää, linnakkeiden esittelyjä, valokuvia, videoita, linnakkeiden tietoja sekä paljon muuta. Myös rannikkotykistön joukko-osastot pääsevät esiin jo museon alkumetreillä, tai virtuaalisessa museossa ehkäpä ennemminkin alkubiteillä. Esittelemme teille kaikki viisi joukko-osastoa ja teemme avajaisvuoden kuluessa pienen aikamatkan myös Laatokalle.

Virtuaalisen museon rakentaminen ei aiheuta vasaroiden pauketta eikä tavaroiden siirtelyä, vaan toimimme ruutujemme takana ja valmiit kokonaisuudet siirretään museoon suunnitellusti ilman liikenneruuhkia. Heikki Laurila Tapio Maijala Mikko Meronen Johanna Pakola Tuomas Värjö Uusi Rannikkotykistömuseo avautuu lahjoittajien tuella. Projektia ovat tukeneet Rannikkotykistösäätiö, Kaatuneiden muistosäätiö sekä Turvallisuuden Tukisäätiö. Saat kurssikutsun yhteydessä tietoa Murikkaan saapumisesta ja asumisen käytännöistä. Lue kirje ja seuraa ohjeita.

The design of Murikka, made in collaboration by Pekka Helin and Tuomo Siitonen, is based on the winning entry of an open architectural competition organised in 1974 for the training centre of Finnish Metal... Situated in Teisko, Tampere, the present-day Murikka Insitute is an adult education centre, whose mission is to maintain and develop the Finnish contract society in the field of working life by providing education to... The Metal Workers’ Union, established in 1899 (from 2017 the Finnish Industrial Union) is the largest industrial trade union in Finland and the education centre is the symbol of the joint efforts of its... The architecture was intended to highlight the skills of the users in both structural solutions and material choices, from facade cladding through to details. The scale and composition of the building were influenced by its location on a peninsula with a rocky shoreline extending into Lake Näsijärvi and the given functional requirements. These led to low-rise construction and to dividing the large overall volume into small parts.

The main building contains a spacious entrance lobby, restaurant, auditorium seating 140, library and other learning spaces. Accommodation is in a roughly L-shaped building connected to the main building by a glass corridor and surrounding a central courtyard on its north-western and north-eastern side. It contains 104 guest rooms and communal areas in the turning points of the volume. A separate building, which forms the south-eastern border of the courtyard, houses sports facilities, a swimming pool and a gym for ball games with sauna. The buildings are mainly constructed of prefabricated components. The pillars and beams of the main building and sports building are steel.

The central part of the learning area has spatial trusses. Elsewhere in the main building lightweight concrete units and hollow-core slabs supported by a pillar-beam system composed of standard units form a “beamless” ceiling. This structure contributed to the initiation of a research commissioned by the lightweight concrete producer, concerning the application possibilities and further development of the type of structure. The copper panels of the facades were stiffened by deep-drawn grooves. Applying in a public building such prefabricated components that were mainly used in industrial buildings called for intensive collaboration between the structural engineer and the architect. The dark tile floors of the building serve as a thermal mass, which absorbs the solar heat flowing in through the large windows and releases it to indoor air at night.

Cooling was arranged by means of water from Lake Näsijärvi. Both systems reduced the need of fossil energy, though at that time the matter was not as topical as it is today. Makupalat.fi on Suomen yleisten kirjastojen tuottama valikoitujen tiedonlähteiden kokoelma tiedonhakuun. Vuonna 1948 Suomenlinnassa avattu ja vuonna 2006 suljettu Rannikkotykistömuseo oli toistaiseksi pitkäikäisin, muttei ensimmäinen. Ensimmäisenä avattu Rannikkotykistömuseo sai oletettavasti alkulaukauksensa Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen (RtUY) kokouksessa loppuvuodesta 1940 Rannikkotykistörykmentti 2:n aikomuksesta tarjota ”Sotamuseolle erinäisiä tulenjohto- ym. sodassa käytettyjä välineitä, osittain kuten ptritasot täydennettyinä suurta yleisöä silmälläpitäen.

Johtokunta katsoo aloitteen erittäin onnistuneeksi ja kehoitetaan asiaa harkitsemaan muuallakin jotta, jos riittävä määrä aineistoa löytyy, voitaisiin Sotamuseossa ehkä saada syntymään oma Rt-osasto muistuttamaan jälkipolvia Rt:n kunniakkaasta ja järkähtämättömästä osuudesta maamme puolustuksessa.” Suomenlinnassa toimi Rannikkotykistömuseo pienimuotoisessa laajuudessa jo ainakin vuosina 1947 ja 1948, jolloin RtUY maksoi Rannikkotykistömuseon hoitajalle palkkaa 3500 markkaa vuodessa. Tämä Bastion Löwessä sijainnut museo siirrettiin kunnostuksen alla olevaan Viestivarastoon – museoon, jonka me olemme oppineet tuntemaan Rannikkotykistömuseona. Samassa yhteydessä museokokoelma laajeni merkittävästi muun muassa edellä kuvatun alkulaukauksen siivittämän keräyksen myötä, ja oletettavasti tässä vaiheessa RtUY:n ylläpitämä pieni museo kokoelmineen siirtyi osaksi Sotamuseota. Kuinka Viestivarastosta sitten kasvoi pitkäikäiseksi elänyt Rannikkotykistömuseo? Museon suunnittelua varten perustettiin museotoimikunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin everstiluutnantti Airaksinen.

People Also Search

• Murikka - Rannikkotykistomuseo
• Rannikkotykistomuseo
• Arkistot: Linnakkeet - Rannikkotykistomuseo
• Rannikkotykistömuseo - Tietoa meistä - Rannikkotykistomuseo
• Kun saavut opiskelemaan Murikkaan - Murikka-Opisto
• Murikka, Training Centre of Finnish Metal Workers' Union
• Rannikkotykistömuseo | Makupalat
• Ajankohtaista - Rannikkotykistomuseo
• Museo ja toinenkin - Rannikkotykistomuseo
• Lapsuutta Laatokalla: Rannikkotykistömuseon julkaisuja