Opiskelutaitojen Vahvistaminen Tampereen Yliopisto

Leo Migdal

-Dec 6, 2025, 9:14 AM

opiskelutaitojen vahvistaminen tampereen yliopisto

Kurssilla vahvistetaan eri aineiden opiskelussa tarvittavia opiskelustrategioita. Kurssilla tutustutaan oppikirjatekstin rakenteeseen, harjoitellaan etsimään tekstistä ydinasiat ja referoimaan niitä suullisesti ja kirjallisesti. Kurssilla harjoitellaan muistiinpanojen tekemistä, tutustutaan erilaisiin koetyyppeihin ja kysymysmalleihin sekä harjoitellaan vastaamaan niihin. Opiskelutaidot opitaan opiskellessa - vai miten se menikään? Kirjoitimme hankekollegoiden kanssa Tampere University Teaching and Learning Centren blogiin korkeakouluopiskelijoiden opiskelutaidoista. Ikuisuusaihe, johon halusimme tuoda vähän konkretiaa: Miten opettajana voin tukea opiskelutaitojen kehittymistä?

Opiskelutaidot eivät ole vain opiskelutaitoja! Ne ovat työelämätaitoja, joita ensin harjoitellaan opiskeluympäristössä. Ne ovat oleellinen osa sitä, miten myös opintojen jälkeen yhteiskunnassa toimimme ja miten esimerkiksi osaamme kohdata jatkuvaan oppimiseen liittyvät tarpeet ja mahdollisuudet. Kehitimme hankkeessa materiaalin opiskelutaitojen kehittämiseksi, mutta sitä ei voi tietenkään täysin ulkoistaa opiskelusta. Tällä kirjoituksella haastankin kaikki opettajat pohtimaan ennen syksyn opetuksen alkua omaan opetukseen kytkeytyviä opiskelu- ja työelämätaitoja. Onko ne tunnistettu ja sanallistettu?

Onko ne huomioitu osana tavoitteita, menetelmiä ja arviointia siinä missä sisällölliset asiat? Haastan myös korkeakoulujen ulkopuoliset kouluttajat pohtimaan asiaa: Miten opiskelu- ja työelämätaidot on huomioitu osana omia koulutuksiasi? Olisiko niiden huomioimisesta hyötyä? https://lnkd.in/dhx5V5gw #opetus #opiskelutaidot #työelämätaidot #ohjaus #koulutus Blogitekstissä viitattu opiskelutaitojen itseopiskelumateriaali on saatavissa myös Tampereen korkeakouluyhteisön ulkopuolisille henkilöille hankkeen sivuston kautta: https://kohtikorkeakoulua.fi/opiskelijalle/opiskelutaidot/ -> alalaidassa linkki Avaimet opiskeluun -MOOC. Tein osana opettajan pedagogisia opintoja tällaisen kokonaisuuden opiskelutaidoista: https://express.adobe.com/page/ZAM0hlpQrFYKq/ (koronan takia en päässyt tekemään toista harjoittelua loppuun) Opin tuosta proggiksesta sen, että opiskelutaidot on kyllä niin laaja käsite, sillä voidaan puhua esimerkiksi uskomuksista oppimisesta...

Ja ehdottomasti monet tuolla olevista materiaaleista tai aiheista on vieläkin ihan relevantti osa jokapäiväistä tekemistäni (esim. työn suunnittelu ja aikataulutus, mitkä on omat uskomukseni kyvystäni oppia uutta ja vierasta, tavoitteiden asettaminen ja niiden pilkkominen osiin). Vieläkin kaikkea tätä opettelee 😃 Opiskelutaidoilla tarkoitetaan onnistuneessa yliopisto-opiskelussa tarvittavia taitoja. Taitava opiskelija huolehtii opiskelutaitojensa kehittämisestä ja opiskelua tukevan minäkäsityksen rakentamisesta sekä ymmärtää opiskelutyön merkityksen opintojen sujumisessa. Yliopisto-opiskeluun kuuluu omien taitojen ja edellytysten arviointi sekä niiden kehittäminen.

On normaalia ja tavallista, että yliopistoon tullessa opiskelutaidot eivät ole vielä kehittyneet yliopisto-opiskelun vaatimalle tasolle. Opiskelutaidot kuitenkin kehittyvät koko opiskelujen ajan. Taidot kehittyvät harjoittelun myöstä eli opiskellessa, mutta taitojen tietoinen kehittäminen nopeuttaa niiden haltuun ottamista ja tehostaa opiskelua. Oletko koskaan pohtinut esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Yllä olevassa kuvassa esitetään opintopsykologinen jäsennys yleisistä opiskelutaidoista, jotka voivat painottua eri tavoin eri opiskelualoilla. Yleisten opiskelutaitojen voidaan nähdä koostuvan viidestä osa-alueesta:

Opiskelutaitoja voidaan tarkastella myös jostakin tietystä näkökulmasta. Tutustu myös Opiskelijan opintoihin kiinnittyminen tukee opintojen sujuvaa etenemistä, jolla puolestaan on suora vaikutus korkeakoulun rahoitukseen. Tavoiteajassa valmistuvan opiskelijan kerroin on 1,5 korkeakoulun perusrahoituksessa. Tästä syystä korkeakouluissa ollaankin kiinnostuneita keinoista tukea ja vahvistaa opintoihin sitoutumista. Nostan kirjoituksessani esiin Opiskelutaidot-opintojakson yksilöllisenä ja opiskelijoiden ryhmäytymisen yhteisöllisenä opintoihin kiinnittävänä tekijänä.

Opintoihin kiinnittymisen taustalla vaikuttavat monet tekijät. Korhonen (2014) jakaa opiskelijalähtöisessä kiinnittymismallissaan nämä tekijät yksilöllisiin tekijöihin, yhteisöllisiin tekijöihin ja opiskelukokemuksiin. Yksilöllisiin tekijöihin kuuluvat opiskelijan henkilökohtaiset ominaisuudet, esimerkiksi motivaatio, itseluottamus ja opiskelutaidot. Yhteisölliset tekijät pitävät sisällään opiskelijan kokeman sosiaalisen tuen, opiskeluyhteisön ilmapiirin ja vuorovaikutuksen toisten opiskelijoiden ja opetushenkilöstön kesken. Opiskelukokemuksilla tarkoitetaan mm. opetuksen laatua, opiskelumateriaaleja ja opiskelijan omaa kokemusta oppimisympäristöstä.

Nämä tekijät vaikuttavat yhdessä opiskelijan opintoihin sitoutumiseen ja opintomenestykseen. Laadukas opetus ei yksinään riitä, vaan on huomioitava myös opiskelija yksilönä ja yhteisölliset tekijät kuten opiskelun edellyttämät metataidot ja kokemus opiskelijayhteisöön kuulumisesta. Viime keväänä Haaga-Heliassa aloittaneiden opiskelijoideni ohjauskeskusteluissa lähes jokainen opiskelija mainitsi ryhmänsä erinomaisen ryhmähengen. Kun myönteinen palaute ryhmästä toistui, tutkin pienen kyselyn avulla tarkemmin, mitkä tekijät ryhmäkokemukseen vaikuttavat. Opiskelijoiden vastauksissa korostuivat mukavat ja samanhenkiset opiskelutoverit sekä erityisesti yksi henkilö, joka loi mukavan ilmapiirin. Opintojen alkuvaiheen orientointipäivät näyttävät kyselyvastauksissa ryhmäytymisen kannalta olevan avainasemassa.

Vertaistutoreiden merkitys ryhmähengen luomisessa on keskeinen. Tutoreilla on vahva rooli orientointipäivillä niin virallisen ohjelman aikana kuin vapaa-ajan tapahtumissa. Tutorit vastaavat ryhmäytymiseen liittyvistä aktiviteeteista ja jakavat omia kokemuksiaan opiskelusta. (Helga 2024.) 1. Järjestä vakituinen työpiste kotona työskentelylle: Kerää tarvittavat välineet ympärillesi ja ylläpidä järjestystä.

Koeta tehdä työpisteestäsi mahdollisimman mukava ja ergonominen, ettei kehosi kipeydy. Selkeä työpiste auttaa tekemään eron työn ja vapaa-ajan välille. 2. Erottele päivittäinen työskentely- ja vapaa-aika: Pitkälti kotioloissa tehtävään etäopiskeluun siirryttäessä päivittäisen opiskeluajan ja palauttavan vapaa-ajan toisistaan erottaminen vaikeutuu huomattavasti. Aika kuluu helposti epämääräiseen tekemiseen, jossa työskentely on tehotonta, mutta toisaalta opinnoista irrottautuminenkaan ei toteudu palautumista tukevalla tavalla. Luo itselle selkeä aikataulullinen suunnitelma, joka jäsentää päivittäistä ajankäyttöä ja tehostaa opiskelua sekä toisaalta auttaa jaksamisen ylläpitämisessä, kun vapaa-aikana mieli pääsee vapautumaan opintoihin liittyvistä ajatuksista.

Jokaisella meistä vireystila vaihtelee yksilöllisesti. Kohdenna siis työskentelyaika hetkiin, jolloin jaksamisesi ja keskittymiskykysi ovat parhaimmillaan. Työskentelylle kannattaa varata tietty osa päivästä. Normaalissa arkirytmissä pitäytyminen on monelle toimiva tapa. Keskity työskentelyn vastapainona vapaa-ajallasi tekemään itselle mielekkäitä ja nautinnollisia asioita. Näin jaksat seuraavana päivänäkin työskennellä jälleen tehokkaasti.

3. Rakenna ja säilytä toimivia rutiineja: Rutiinit kannattelevat ja luovat selkeyttä ja turvaa arkeen. Rutiinit auttavat myös aivoja keskittymään olennaiseen säästämällä työmuistin resursseja monimutkaisimmille toiminnoille, kuten opiskelulle. Suunnittele toimintaasi etukäteen ja pyri ylläpitämään muutostilanteessa samoja rutiineja, joita sinulla on ollut arjessa aiemmin. Pidä taukoja ja kunnon lounasaika. Ajattelevat aivot kuluttavat myös paljon energiaa!

Sovi virtuaalisia kahvi- tai muita pausseja. Vältä liian pitkää paikallaan istumista ja huomioi taukoliikunnan tarpeellisuus sekä pienet verryttelyt myös kotioloissa. Seuraa taukoliikuntavinkkejä esimerkiksi Sportunin Facebook- ja Instagram-kavavilta. Motivaatio on sisäinen prosessi, joka aktivoi energiaa liikkeelle ja ohjaa ihmisen toimintaa. Hyvä opiskelumotivaatio ilmenee vastuun ottamisena opiskelusta. Motivoitunut opiskelija haluaa siis tehdä opiskelutehtäviä, ja hän pyrkii suorittamaan opintojaan valmiiksi.

Oppiminen vaatii aina työtä, mutta mitä motivoituneempi olet, sitä mielenkiintoisemmalta opiskelu tuntuu. Usein opiskelu edellyttää ponnisteluja myös sellaisten opiskelun vaiheiden ja tehtävien kanssa, jotka eivät tunnu erityisen kiinnostavilta. Taitava opiskelu edellyttääkin jatkuvaa motivaation rakentamista ja ylläpitoa. Motivaation rakentamisella tarkoitetaan pyrkimystä oman toiminnan kautta itse vaikuttaa ja ottaa vastuuta opiskelumotivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Motivaatio ei ole tekemisen edellytys, vaan se syntyy vuorovaikutuksessa opiskeltavaan asiaan. Luovu siis siitä ajatuksesta, että sinulla pitäisi olla motivoitunut olo aloittaaksesi tai että aloittamisen ja tekemisen täytyisi aina tuntua mukavalta.

Opiskelumotivaation kehittämisen ja rakentamisen lähtökohtana on tavoitteiden asettaminen opiskelulle. On tärkeää kysyä itseltään, mitä haluan ja tavoittelen, miten priorisoin tavoitteeni ja mitä tavoitteen saavuttaminen minulle merkitsee? Hyvä tavoite on riittävän selkeä ja tarkka, mitattava (saavutinko tavoitteeni vai en?), aikataulutettu, realistinen sekä tavoittelemisen arvoinen eli henkilökohtaisesti merkityksellinen ja tärkeä. Pidemmän tähtäimen tavoite on hyvä jakaa osa- ja välitavoitteisiin. Mitä selkeämpiä, tarkempia ja konkreettisempia tavoitteita asetat, sitä helpompi sinun on jäsentää tavoitteeseen tarvittavaa aikaa ja tehdä opiskelulle aikataulu ja toimintasuunnitelma. Seuraamalla toimintasuunnitelmissa ja aikatauluissa pysymistä voit arvioida, ovatko asettamasi tavoitteet olleet realistisia.

Liian korkealle toistuvasti asetetusta ”rimasta” voi seurata runsaasti epämiellyttäviä tunnetiloja, kuten ahdistutusta, epäonnistumisen pelkoa, riittämättömyyden ja/tai syyllisyyden tunteita, sekä negatiivisia ajatuksia. Epämiellyttävät tunteet ja ajatukset voivat johtaa jatkuvaan ponnisteluun ja ylikuormittumiseen tai viivyttelyyn ja opiskelutehtävien välttelyyn. Työskennellessä psykologina opiskelijoiden kanssa kohtaa usein tilanteita, joissa nuori on löytänyt alansa, saanut opiskelupaikan ja usein myös aloittanut opintonsa innolla. Silti opinnot saattavat pysähtyä jo ensimmäiseen tai toiseen vuoteen, eikä nuori tunnu etenevän kohti työelämää. Psykologin selvittelyjen jälkeen voi käydä ilmi, ettei syynä ole sen enempää motivaation puute, väärä alavalinta kuin diagnosoitavissa olevat oppimisvaikeudetkaan, vaan se, että itse opiskelun taito ei kanna. Ammatillisten oppilaitosten arjessa nousee aiempaa selvemmin esiin yksi nuorten siirtymiä hidastava tekijä: puutteelliset opiskelutaidot.

Amisbarometri-kyselyn mukaan ammatillisten oppilaitosten 15−29-vuotiaista opiskelijoista 6,2 % koki vuonna 2019 puutteellisten opiskelutaitojen hidastaneen opintojaan. Vuonna 2024 jo joka kuudes opiskelija koki, että omissa opiskelutaidoissa oli opintoja hidastavia puutteita. NEET-termin (Not in Employment, Education or Training) mukainen osuus suomalaisista nuorista on Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen arvion mukaan pysytellyt kyseisinä vuosina tässä ikäryhmässä noin 10 prosentin tasolla. Opiskelun taito tarkoittaa niitä tietoja, taitoja ja tottumuksia, joilla opiskelija kykenee oppimaan tehokkaasti, itsenäisesti ja tavoitteellisesti eri oppimisympäristöissä. Kyseessä ei ole yksi kyky, vaan joukko toisiaan tukevia osa-alueita, jotka vaihtelevat tavoitteen asettamisesta ja rutiinien muodostamisesta aina keskittymiseen ja muistiinpanotekniikoihin. Positiivista on, että opiskelutaidot ovat kehitettävissä, ja niitä voidaan vahvistaa harjoittelun ja ohjauksen avulla missä tahansa iässä.

Opiskelutaitojen Vahvistaminen Tampereen Yliopisto

People Also Search

Kurssilla Vahvistetaan Eri Aineiden Opiskelussa Tarvittavia Opiskelustrategioita. Kurssilla Tutustutaan Oppikirjatekstin

Opiskelutaidot Eivät Ole Vain Opiskelutaitoja! Ne Ovat Työelämätaitoja, Joita Ensin

Onko Ne Huomioitu Osana Tavoitteita, Menetelmiä Ja Arviointia Siinä Missä

Ja Ehdottomasti Monet Tuolla Olevista Materiaaleista Tai Aiheista On Vieläkin

On Normaalia Ja Tavallista, Että Yliopistoon Tullessa Opiskelutaidot Eivät Ole