Tieteellisten Yliopistotutkintojen Opinnäytetyöt Wikipedia

Leo Migdal

-Dec 6, 2025, 3:03 PM

tieteellisten yliopistotutkintojen opinnäytetyöt wikipedia

Suomalaisiin tieteellisiin yliopistotutkintoihin liittyviä opinnäytetöitä ovat nykyisin alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä laadittava kandidaatintutkielma, ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä laadittava pro gradu -tutkielma tai diplomityö sekä tieteellisen tieteellisen jatkotutkinnon eli tohtorin- tai lisensiaatintutkinnon yhteydessä laadittava väitöskirja tai lisensiaatintutkielma. Aiemmin on ollut käytössä myös pro exercitio -väitöskirja, jonka tarkoituksena oli harjoitella tieteellisen ajattelun ja argumentoinnin lisäksi myös tieteellistä ilmaisua latinan kielellä[1]. Ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö on Suomessa julkisuuslain mukainen julkinen asiakirja, joka on annettava jokaiselle sitä pyytävälle[2]. Diplomityö on diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon päätteeksi tehtävä opinnäytetyö, joka tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta. Vastaava opinnäytetyö muissa ylemmissä korkeakoulututkinnoissa on nimeltään pro gradu -tutkielma. Englannin kielellä diplomityöstä ja pro gradu -töistä käytetään nimitystä master's thesis.

Työn laajuus on 30 opintopistettä, ennen vuoden 2005 tutkintouudistusta 20 opintoviikkoa. Diplomityö toteutetaan usein jollekin yritykselle tai oman yliopiston laitokselle työsuhteessa tai stipendillä. Jonkin verran diplomitöitä tehdään myös ”omarahoitteisesti” opintotuella. Näin tehtyjen töiden määrä vaihtelee kulloisenkin alan työtilanteen mukaan, mutta on suhteellisen pieni. Prō gradū (lat. arvoa varten, puhekielessä yleisesti vain gradu) on yliopistoissa maisterin tutkintoa varten pääaineessa laadittava syventävien opintojen tutkielma, jolla opiskelija osoittaa, että hän kykenee ilmaisemaan itseään selkeästi ja tieteellisesti sekä tuomaan esiin oman alansa tuntemusta.

Se tunnetaan nykyään monessa suomalaisessa yliopistossa nimellä maisterintutkielma, ja sen vaatimukset ovat 2000-luvulla Suomessa merkittävästi keventyneet.[3][4] Suomalaisiin tieteellisiin yliopistotutkintoihin liittyviä opinnäytetöitä ovat nykyisin alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä laadittava kandidaatintutkielma, ylemmän korkeakoulututkinnon yhteydessä laadittava pro gradu -tutkielma tai diplomityö sekä tieteellisen tieteellisen jatkotutkinnon eli tohtorin- tai lisensiaatintutkinnon yhteydessä laadittava väitöskirja tai lisensiaatintutkielma. Aiemmin on ollut käytössä myös pro exercitio -väitöskirja, jonka tarkoituksena oli harjoitella tieteellisen ajattelun ja argumentoinnin lisäksi myös tieteellistä ilmaisua latinan kielellä[1]. Ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö on Suomessa julkisuuslain mukainen julkinen asiakirja, joka on annettava jokaiselle sitä pyytävälle[2]. Diplomityö on diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon päätteeksi tehtävä opinnäytetyö, joka tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta. Vastaava opinnäytetyö muissa ylemmissä korkeakoulututkinnoissa on nimeltään pro gradu -tutkielma.

Englannin kielellä diplomityöstä ja pro gradu -töistä käytetään nimitystä master's thesis. Työn laajuus on 30 opintopistettä, ennen vuoden 2005 tutkintouudistusta 20 opintoviikkoa. Diplomityö toteutetaan usein jollekin yritykselle tai oman yliopiston laitokselle työsuhteessa tai stipendillä. Jonkin verran diplomitöitä tehdään myös ”omarahoitteisesti” opintotuella. Näin tehtyjen töiden määrä vaihtelee kulloisenkin alan työtilanteen mukaan, mutta on suhteellisen pieni. Prō gradū (lat.

arvoa varten, puhekielessä yleisesti vain gradu) on yliopistoissa maisterin tutkintoa varten pääaineessa laadittava syventävien opintojen tutkielma, jolla opiskelija osoittaa, että hän kykenee ilmaisemaan itseään selkeästi ja tieteellisesti sekä tuomaan esiin oman alansa tuntemusta. Se tunnetaan nykyään monessa suomalaisessa yliopistossa nimellä maisterintutkielma, ja sen vaatimukset ovat 2000-luvulla Suomessa merkittävästi keventyneet.[3][4] Lopputyö, opinnäytetyö tai muu vastaava tutkielma on oppilaitoksen tutkintovaatimuksiin kuuluvan työn yleisnimi. Yliopistoissa lopputyö on pro gradu ja yliopistojen teknillisillä aloilla diplomityö. Ammattikorkeakouluissa lopputyöstä käytetään nimitystä opinnäytetyö. Lukioissa ei vastaavaa ole, sillä siellä opinnäyte annetaan ylioppilaskirjoituksissa.

Poikkeuksena tästä on IB-tutkinto, jonka tutkintovaatimuksiin kuuluu Extended Essay -lopputyö. Lopputyö on usein luonteeltaan tutkielma. Taidekorkeakouluissa lopputyö voi olla taiteellinen suoritus, johon liittyy kirjallinen työ. Ammattikorkeakouluissa opinnäytteet tehdään lähes aina tilaustyönä yritykselle tai yhteisölle. Yliopistossa toimeksiannosta tehtävien opinnäytteiden määrä vaihtelee paljon aloittain. Käytännön ammattiin valmistuminen on ennen tapahtunut mestarin opissa.

Oppilaan oli annettava kisällinnäyte päästäkseen kisälliksi ja mestarinnäyte valmistuakseen itsenäiseksi ammattilaiseksi, mestariksi. Edellisessä luvussa perehdyttiin tiedonhakuun ja lähteiden arvioimiseen. Tieteellistä tietoa julkaistaan esimerkiksi vertaisarvioiduissa artikkeleissa. Tässä luvussa esitellään erilaisia tieteellisiä tekstejä sekä tutkimusartikkelin rakennetta. Artikkelien lukeminen helpottuu, kun tietää, miten ne rakentuvat. Tässä käsitellään tieteellisten tekstien laajasta joukosta niitä, jotka tulevat korkeakouluopiskelijalle tutuimmiksi opintojen aikana: tieteelliset esseet, opinnäytetyöt (esimerkiksi gradut ja väitöskirjat) sekä artikkelit.

tieteellinen kielenkäyttö (esimerkiksi selkeys ja asiallisuus) argumentaatio eli väitteiden ja tulkintojen perustelu tieteelliselle tekstille ominainen rakenne. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Tässä artikkelissa kuvataan Diakonia-ammattikorkeakoulussa tehtävien opinnäytetöiden erilaisia toteuttamistapoja. Näitä ovat tutkimuspainotteinen opinnäytetyö, kehittämispainotteinen opinnäytetyö sekä osasuorituksista rakentuva opinnäytetyö.

Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöillä tulee aina olla työelämän yhteistyökumppani, ja ne ovat aina työelämää kehittäviä. Opinnäytetöiden aiheita on tarjolla Diakissa säännöllisesti järjestettävillä OSKE-toreilla, joissa työelämän edustajat ja Diakin hanketoimijat esittelevät ajankohtaisia kehittämistarpeita ja tutkimusideoita. AMK-tutkinnon opinnäytetyön aihe voi löytyä myös esimerkiksi harjoittelun tai opintojaksolla toteutuvan työelämäyhteistyön kautta. Tärkeää on, että opinnäytetyön aihe on konkreettinen ja sekä opiskelijan että työelämätahon näkökulmasta mahdollinen toteuttaa. Opinnäytetyön tulee aina edistää opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymistä. Opinnäytetyön voi Diakissa toteuttaa monella tavalla.

Opinnäytetyö voi olla tutkimus- tai kehittämispainotteinen, tai se voi olla myös osasuorituksista prosessimaisesti rakentuva. Yhteistä näille kaikille on aiemman tutkimustiedon hyödyntäminen ilmiön taustoituksessa ja tarkastelussa. Opinnäytetyön toteutustavan valintaan vaikuttaa työn aihe. Millaisiin työelämästä nouseviin kysymyksiin tai tarpeisiin etsitään vastauksia tai ratkaisuja? Millaisesta kehittämistyöstä tai tuotekehittelystä on kysymys? Tämä sivu antaa sinulle yleiskatsauksen pro gradu -tutkielmaan ja sen vaiheisiin.

Pro gradu -tutkielma on maisterin tutkintoon/ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva opinnäytetyö, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä ja asiantuntijuutta. Se vaatii itsenäistä tieteellistä työskentelyä ja projektinhallintataitoja. Pro gradu -tutkielma tehdään maisterivaiheen opintojen loppupuolella, ja sen laajuus on tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaisesti joko 30, 35 tai 40 opintopistettä. Opinnäytteen kieli on suomi tai opiskelijan tutkinto-ohjelman pääasiallinen kieli. Muun kuin edellä mainitun kielen käytöstä päättää opinnäytteen ohjaaja. Työ voi painottua empiiriseen tutkimukseen tai kirjallisuusselvitykseen.

Opinnäytteen tekeminen sisältää seminaarin, esittämisen, mahdollisesti opponoinnin ja kypsyysnäytteen. Pro gradu -tutkielma tehdään yksin tai pari- tai ryhmätyönä. Ryhmä- ja paritöinä tehtävissä tutkielmissa opiskelijan on kyettävä osoittamaan oma osuutensa työstä. Työ arvioidaan akateemisin perustein ja se tallennetaan yliopiston julkaisuarkistoon. Opinnäytteen tekeminen on prosessi, joka kehittää monia taitoja ja valmistaa sinua työelämään. Prosessin vaiheet tiivistetysti:

Pro gradu -tutkielman aloittaminen edellyttää riittävää osaamista aiheen ja tutkinnon tavoitteiden kannalta. Kandidaatin tutkinto tulee olla suoritettu tai kandidaatintyö hyväksytty ennen syventävien opintojen opinnäytetyön aloittamista. Aloita opinnäytetyöhön valmistautuminen ja aiheen pohdinta riittävän ajoissa, mieluiten heti maisterivaiheen opintojen alussa. Huomaa, että voit myös laajentaa kandidaatintutkielmasi aihetta pro gradu -tutkielmaksi.

Tieteellisten Yliopistotutkintojen Opinnäytetyöt Wikipedia

People Also Search

Suomalaisiin Tieteellisiin Yliopistotutkintoihin Liittyviä Opinnäytetöitä Ovat Nykyisin Alemman Korkeakoulututkinnon Yhteydessä

Työn Laajuus On 30 Opintopistettä, Ennen Vuoden 2005 Tutkintouudistusta 20

Se Tunnetaan Nykyään Monessa Suomalaisessa Yliopistossa Nimellä Maisterintutkielma, Ja Sen

Englannin Kielellä Diplomityöstä Ja Pro Gradu -töistä Käytetään Nimitystä Master's

Arvoa Varten, Puhekielessä Yleisesti Vain Gradu) On Yliopistoissa Maisterin Tutkintoa