Toimijuus Archives Arpeeti

Mitä on asiantuntijuus? Nykyisessä työelämässä asiantuntijuutta leimaavat kiire, yllätykset, aikatauluttamisen haasteet, pirstaloituminen ja keskeytykset. Muutosvauhdin lisääntyminen maailmassa [...] Blogi asiantuntijuudesta, siinä kehittymisestä ja toimijuuden tärkeydestä asiantuntijuudessa. Aloittelijan erottaa asiantuntijasta aivojen tietorakenteiden kautta. Asiantuntijoiden tietorakenteet aivoissa ovat laajoja ja hyvin organisointuneita, mikä mahdollistaa nopeasti erottaa olennaiset tekijät epäolennaisista.

Aloittelijan tietorakenteen ovat puolestaan hajanaisempia ja irrallisia tiedonpalasia. Aloittelijat turvautuvatkin sääntöihin ja tuntevat ahdistusta, kun kaikissa tilanteissa sääntöjä ei voikaan noudattaa. Asiantuntijaksi kehittyminen vaatii harjoitusta. Harjoittelussa tärkeää ovat toistot, erilaisille tilanteille altistuminen, palaute ja harjoitteluun käytetty aika. Pelkkä suurempi tietomäärä ja harjoittelu eivät vielä takaa parempaa suoritusta, vaan tarvitaan lisäksi kykyä metakognitioon eli oman ajattelun, tunteiden ja tekojen ymmärtämistä ja tarkastelua. Ne, jotka tietävät itsestään enemmän ja osaavat soveltaa tätä tietoa käytännössä, suoriutuvat usein muita paremmin haasteellisissa tehtävissä.

Asiantuntijuuteen liittyvä olennaisesti kyky on itsereflektioon. Tärkeää on säilyttää asiantuntijuudessa tutkiva ote, jossa halutaan etsiä koko ajan uutta tietoa ja kyseenalaistaa omaa ajatteluaan. Toimijuus on asiantuntijuudelle olennainen edellytys. Se liittyy asiantuntijan omaan kykyyn vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä, tehdä valintoja, toteuttaa tavoitteitaan sekä kantaa vastuuta teoistaan ja niiden seurauksista. Asiantuntijan toimijuuden esteenä voivat olla omat sisäiset ajattelumallit, mutta toimijuus ei synnyt pelkästään asiantuntijan päästä. Työympäristö voi myös ehkäistä tai edistää toimijuuden syntymistä.

Myös ammatti-identiteetti vaikuttaa olennaisesti asiantuntijuuteen. Sen käsittely jäi kuitenkin tässä blogissa ohueksi. Ehkä kirjoitan siitä oman bloginsa. Blogista löytyy listat asiantuntijuuden olemuksesta ja kehittymisen portaista. Listat ovat aina hyviä yleistyksiä, mutta todellinen asiantuntijuus rakentuu aina yksilöllisesti arjen ainutkertaisissa tilanteissa. Blogia kirjoitin asiakkaan tarpeisiin liittyen erään valmennuksen etukäteismateriaaliksi.

Tällaistakin palvelua voit minulta ostaa. https://lnkd.in/daFhTW_V Image may be subject to use restrictions. Nykyisessä työelämässä asiantuntijuutta leimaavat kiire, yllätykset, aikatauluttamisen haasteet, pirstaloituminen ja keskeytykset. Muutosvauhdin lisääntyminen maailmassa vaikuttaa myös siihen, että omaa osaamistaan on jatkuvasti pidettävä yllä ja uudistettava. Asiantuntijaosaaminen voi vanheta nopeastikin.

Asiantuntijuuteen liittyvät ainutkertaiset, epävarmat ja monimutkaiset tilanteet, joihin sisältyy ristiriitaisia haasteita ja paljon erilaisia reunaehtoja. Asiantuntijallakaan ei välttämättä ole valmiita vastauksia tilanteisiin, mutta hänen tehtävänään on auttaa tunnistamaan, kyseenalaistamaan ja tuomaan jonkinlaista selvyyttä haasteelliseen ongelmaan. Asiantuntijuus on tietotyötä, johon liittyy muodollinen koulutus ja myös aiempaa työkokemusta. Asiantuntijuuteen liittyy yksilöllinen substanssiosaaminen, organisaatioon liittyvä prosessiosaaminen, kehittämisosaaminen ja työyhteisöosaaminen. Asiantuntijan tärkeä kyky on itsereflektio. Suurempi tietomäärä ja harjoittelu eivät vielä takaa parempaa suoritusta, vaan tarvitaan lisäksi kykyä metakognitioon eli oman ajattelun, tunteiden ja tekojen ymmärtämistä ja tarkastelua.

Ne, jotka tietävät itsestään enemmän ja osaavat soveltaa tätä tietoa käytännössä, suoriutuvat usein muita paremmin haasteellisissa tehtävissä. Tähän liittyy yhtenä osana myös oman ammatti-identiteetin pohtiminen ja muokkaaminen. Heilmannin (2022) mukaan asiantuntijuudessa voidaan erottaa yhdeksän osa-aluetta: Työelämässä korostetaan ammatillisen toimijuuden merkitystä niin yksilöiden oppimiselle ja luovuudelle kuin organisaatioiden kehittymiselle ja kukoistukselle. Avoin kysymys on kuitenkin, miten toimijuus on yhteydessä tunteisiin työelämässä. Tämän kysymyksen innoittamina tutkimme, millaisena ammatillinen toimijuus ja tunteet koetaan työssä, sekä näiden ilmiöiden yhteyttä toisiinsa.

Aineisto perustui teknisen alan asiantuntijaorganisaatiossa toteutettuun sähköiseen kyselyyn (n = 777), ja analysoimme sitä kuvailevien tilastollisten tunnuslukujen lisäksi varianssianalyysillä ja rakenneyhtälömallinnuksella. Tutkimusaineistossa ammatillinen toimijuus raportoitiin melko vahvaksi ja positiivisia tunteita koettiin useammin kuin negatiivisia tunteita. Erityisesti ammattiryhmällä oli yhteys sekä toimijuuteen että tunteisiin siten, että hallinnollissa ja esihenkilötehtävissä työskentelevät raportoivat vahvempaa ammatillista toimijuutta ja useammin positiivisia tunteita kuin muu henkilöstö (liiketoiminnan tukihenkilöstö, tutkijat ja tutkimusta avustava henkilöstö). Tutkimustulokset osoittavat ammatillisen toimijuuden olevan voimakkaasti yhteydessä tunteisiin: toimijuus selitti aineistossa yli puolet tunnekokemusten vaihtelusta. Tutkimuksen johtopäätös onkin, että työelämässä on mahdollista edistää positiivisten tunteiden kokemista, jos työpaikoilla kiinnitetään huomiota ammatilliseen toimijuuteen ja sitä edistäviin käytäntöihin. Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.

Arpeeti auttaa tuomaan tolokkua työelämään ja löytämään muutokseen tarvittavat voimavarat organisaation ja työntekijän itsensä sisältä. Arpeeti haluaa mahdollistaa palveluillaan uusien voimavarojen ja erilaisen osaamisen kehittämisen työelämässä. Palvelut edistävät hyvinvointia ja suorituskykyä. Keskiössä ovat aina asiakkaan tarpeet. Hyvät ratkaisut ovat usein yksinkertaisia ja käytännönläheisiä. Arpeetin toimintaa ohjaakin olennaiseen keskittyminen ja maalaisjärki – eli tolokku työelämässä.

Elinikäinen oppiminen ja jatkuva kehittäminen ovat osa työelämää. Palveluni auttavat sinua tehostamaan kokemuksista oppimista, ylläpitämään hyvinvointia ja kehittämään työyhteisöjen toimintaa. Kun voi hyvin, se näkyy myös työnjäljessä. Työhyvinvoinnin saavuttaminen ei ole sattumankauppaa, vaan sen eteen on tehtävä aktiivisesti töitä. Autan löytämään keinot työhyvinvoinnin saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Työyhteisö on niin vahva kuin sen työntekijät ovat.

Tässäpä ilmoittautumislinkit syksyn mindfulness-kursseilleni. Pääset tutustumaan kursseillani mindfulnessiin joko etänä tai Muhoksella lähiopetuksessa. Etäkurssit ovat neljän viikon ja lähikurssi [...] Työn arki käynnistyy usein vauhdilla loman jälkeen. Juuri silloin on arvokasta ottaa hetki aikaa pysähtymiseen ja tutkia, millaista arkea työpaikalla eletään. Millaiset kuormitustekijät vievät [...]

Voimavaroja yrittäjyyteen -valmennus on osa Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien Onnistuja – minä hyvinvoiva yrittäjä -hanketta. Valmennus koostuu yhdestä lähitapaamisesta Muhoksella ja kolmesta [...] Ammatillisen koulutuksen opettaja tai erityisopettaja – haluaisitko osallistua väitöskirjatutkimukseeni? Tarvitsisin vielä paljon lisää osallistujia tammi- ja helmikuussa pidettäviin [...] Millaiseen työnarkeen palaatte lomien jälkeen teidän työyhteisössä? Olisiko ennen syyskaamosta hyvä pysähtyä pohtimaan Ratkaisuja työnarjen haasteisiin löytyy yleensä, kun on mahdollisuus yhdessä [...]

Yhteistyö Vuolle Opiston kanssa on Arpeetin yrittäjällä jatkunut jo vuosia. Psykologian perusopinnot, 25 opintopistettä Ensi syksynä toteutetaan taas psykologian perusopinnot, joissa Merja toimii [...]

People Also Search

• toimijuus Archives - Arpeeti
• Miten käsitteellistää ammatillista toimijuutta työssä?
• Asiantuntijuus ja toimijuus kehittyvässä työelämässä - Arpeeti | Merja ...
• Ammatillinen toimijuus: rakenne, mittari ja tuki
• Kenen äänellä, millä asialla? : sosiaali- ja terveysjärjestöjen ...
• Asiantuntijuus ja toimijuus kehittyvässä työelämässä - Arpeeti
• Ammatillinen toimijuus ja tunteet työssä - Työelämän tutkimus
• Arpeeti - Ohjaus ja valmennus
• pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto Archives - Arpeeti
• Ajankohtaista Archives - Arpeeti