Crandi

Tt Lehti Työelämän Tutkimusyhdistys Ry

Leo Migdal
-
tt lehti työelämän tutkimusyhdistys ry

Työelämän tutkimus — Arbetslivsforskning Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi. Lehti julkaistaan kolme tai neljä kertaa vuodessa. Toisinaan julkaistaan teemanumeroita.

Työelämän tutkimus julkaisee kirjoituksia suomeksi ja ruotsiksi. Lehden koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa. Työelämän tutkimuksella ei ole tarkkoja rajauksia tai määritelmiä tutkimuskohteille, teoreettisille näkökulmille tai menetelmille. Artikkelit voivat tarkastella työelämää määrätyn tieteenalan näkökulmasta tai poikkitieteellisesti. Tutkimusalana työelämän tutkimuksen perinteisiä kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa työmarkkinat, työ- ja työvoimapolitiikka, työoikeus ja -ehdot, työelämän historia ja muutos, työolot, työhyvinvointi ja -terveys, työhön valmistava koulutus, työssä oppiminen, työkulttuurit ja -yhteisöt, työpaikkojen vuorovaikutuskäytännöt,... Vaikka työelämän tutkimus liittyy usein ansiotyöhön ja tarkastelee työtä ansionhankintana, myös palkaton työ, kuten koti- ja vapaaehtoistyö, kuuluvat sen tutkimuskohteisiin.

Lehden artikkeliosaston käsikirjoitukset käyvät läpi tieteellisten artikkeleiden referee-prosessin. Vertaisarviointiin (kaksoissokko) lähettävistä käsikirjoituksista toimittajat pyytävät vertaisarviointilausunnot vähintään kahdelta arviointitehtävään kutsutulta henkilöltä. Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia ja arvioitavana olevan käsikirjoituksen suhteen riippumattomia tutkijoita tai muita asiantuntijoita. Pääsääntöisesti arvioijat ovat väitelleitä eivätkä he työskentele samassa organisaatiossa (esim. yliopisto, tutkimuslaitos) käsikirjoituksen yhdenkään kirjoittajan kanssa. Muiden osastojen materiaalin julkaisemisesta päättää lehden toimitus, viime kädessä päätoimittaja(t).

Toimittajat arvioivat alustavasti lehteen tarjotun käsikirjoituksen. Lukemisen perusteella joko käynnistetään vertaisarviointiprosessi, pyydetään käsikirjoitukseen muutoksia ennen sen lähettämistä arviointiin tai hylätään käsikirjoitus. Ilmastonmuutoksen takia kuumissa oloissa työskentely yleistyy. Lämpökuormituksen terveysriskit ovat vakavia, mutta niitä voidaan hallita, kun työ suunnitellaan oikein. Työterveyslaitos julkaisi ensimmäiset Suomen oloihin mitoitetut tauotussuositukset. Tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat esihenkilöiden someseuraamiseen yllättävän kriittisesti, myös ammatillisissa kanavissa.

Erot sukupolvien ja koulutustasojen välillä ovat suuria, ja kyselyn mukaan some on muuttanut esihenkilötyötä pysyvästi. Yhteisiä pelisääntöjä kuitenkin puuttuu. Yhä useampi työntekijä esiintyy työnantajansa kasvona – halusi tai ei. Somessa leviävät paitsi asiantuntijapostaukset myös tuotevideot ja työpaikan yhteisöllisyyttä alleviivaavat… Kiristääkö hartioita, pakottaako jalkoja? Jos vietät työajastasi suuren osan paikallaan, lisää liikettä päivään.

Liikkumattomuuden haitat alkavat vaikuttaa jo puolen tunnin paikallaanolon jälkeen. Tasapainoilu vahvistaa pohkeita, pakaroita ja jalkojen pieniä lihaksia. Liikkeet kehittävät kehonhallintaa ja lisäävät liikkuvuutta. Tältä sivullta löydät linkkejä suomalaisen työelämän tutkimuksen kannalta keskeisiin tietolähteisiin ja tilastoihin, niiden käsitteisiin sekä julkaisuihin. Tässä mainittujen lisäksi työelämätietoa kootaan ja työelämää tutkitaan useissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä tutkimuslaitoksissa, kuten Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlassa, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa, Valtion taloudellisessa tutkimuskeskus VATT:ssa, Työterveyslaitos TTL:ssa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:ssä sekä... Myös Kansaneläkelaitos KELA, Eläketurvakeskus ETK ja Työturvallisuuskeskus TTK julkaisevat työhön liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia esimerkiksi kuntoutuksesta, sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä sekä työsuojelusta.

Työvoimatutkimus on kerännyt tilastotietoja 15–74-vuotiaan suomalaisväestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta jo vuodesta 1959: Tutkimus perustuu työikäiselle väestölle neljännesvuosittain tehtäviin puhelinhaastatteluihin. Tiedonkeruuta koordinoi ja eri maiden välillä yhdenmukaistaa Eurostat. Keväisin julkaistavissa katsauksissa on laaja kooste työllisyydessä, työttömyydessä ja työsuhteissa tapahtuneista muutoksista. Työvoimatutkimuksen keskeisimmät käsitteet ja niiden määritelmät: mitä tarkoittavat esimerkiksi työllisyysaste, työttömyysaste, työvoima, työllinen, työtön, osa-aika- ja määräaikainen työ? Työelämän tutkimus -lehti etsii osastotoimittajaa (kirja-arviot ja puheenvuorotekstit) kaudelle 1.1.2026-31.12.2028.

Monitieteisen Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehdellä on Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) vertaisarviointitunnus. Lehden tavoitteena on toimia johtavana kotimaisena monitieteellisen työelämätutkimuksen julkaisukanavana. Työelämän tutkimus- lehti on näköalapaikka työelämän tutkimukseen. Osastotoimittajan tehtäviin kuuluvat lehteen tulevien kirja-arvio- ja puheenvuorotekstien toimitustyö, julkaisupäätösten tekeminen yhdessä päätoimittajan kanssa, osallistuminen lehden kehittämiseen sekä tarvittaessa muut lehden toimitukseen liittyvät avustavat tehtävät (esim. viestintä).

Päätoimittaja ja toimittajat vastaavat lehden sisällöstä ja julkaisuprosessista yhdessä toimitussihteerin ja toimitusneuvoston kanssa. Lehti ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa Journal-alustalla sähköisessä muodossa osoitteessa https://journal.fi/tyoelamantutkimus. Tehtävään perehdytys tapahtuu tehtävän alettua tammi-helmikuussa 2026. Jos tunnet monipuolisesti työelämän tutkimuksen kenttää, sinulla on soveltuva tohtorin tutkinto tai teet väitöskirjaa työelämään liittyvistä teemoista ja sinulla on kokemusta toimitustyöstä tai halua hankkia kokemusta toimitustyöstä, lähetä vapaamuotoinen hakemus 30.11. 2025 mennessä Työelämän tutkimus -lehden päätoimittajalle Soila Lemmetylle (soila.lemmetty@uef.fi) muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Työelämän tutkimus on vuodesta 2003 ilmestynyt poikkitieteellinen työelämää ja työyhteiskuntaa käsittelevä avoin tiedejulkaisu. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys. Lehteä julkaistaan kolme kertaa vuodessa.[1] Lehti sai Kansan Sivistysrahaston Työelämän kehittämispalkinnon vuonna 2009.[2] How can we build healthier, more supportive workplaces? The Finnish Association of Work Life Research FAWORE... Miten torjumme rasismia työelämässä?

-keskustelutilaisuus Tiedekulman Stagella (Yliopistonkatu 4, Helsinki) ja verkossa tiistaina 4.3.2025 klo 13-15 Työmarkkinamme tarvitsevat... Työelämän tutkimusyhdistys on myöntänyt vuoden 2024 Hyvä Työ! -palkinnon TYÖ2030-ohjelmalle. Palkinto myönnettiin 16. kerran Työelämän... Työelämän tutkimuspäivät järjestetään jälleen Tampereen yliopistolla 7.–8.11.2024 teemalla Hyvä työ – hyvä elämä?

Ilmoittautua... Työelämän tutkimusyhdistys jakaa jo viidennentoista Hyvä Työ! -palkinnon merkittävästä työelämän tutkimusteosta, kehittämisteosta tai työelämän tutkimuksen...

People Also Search

Työelämän Tutkimus — Arbetslivsforskning Työelämän Tutkimus -lehden Päämääränä On Edistää

Työelämän tutkimus — Arbetslivsforskning Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi. Lehti julkaistaan kolme tai neljä kertaa vuodes...

Työelämän Tutkimus Julkaisee Kirjoituksia Suomeksi Ja Ruotsiksi. Lehden Koko Sisältö

Työelämän tutkimus julkaisee kirjoituksia suomeksi ja ruotsiksi. Lehden koko sisältö on heti julkaisemisen jälkeen kokonaan avointa. Työelämän tutkimuksella ei ole tarkkoja rajauksia tai määritelmiä tutkimuskohteille, teoreettisille näkökulmille tai menetelmille. Artikkelit voivat tarkastella työelämää määrätyn tieteenalan näkökulmasta tai poikkitieteellisesti. Tutkimusalana työelämän tutkimuksen ...

Lehden Artikkeliosaston Käsikirjoitukset Käyvät Läpi Tieteellisten Artikkeleiden Referee-prosessin. Vertaisarviointiin (kaksoissokko)

Lehden artikkeliosaston käsikirjoitukset käyvät läpi tieteellisten artikkeleiden referee-prosessin. Vertaisarviointiin (kaksoissokko) lähettävistä käsikirjoituksista toimittajat pyytävät vertaisarviointilausunnot vähintään kahdelta arviointitehtävään kutsutulta henkilöltä. Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia ja arvioitavana olevan käsikirjoituksen suhteen riippumattomia tutkijoita tai muita as...

Toimittajat Arvioivat Alustavasti Lehteen Tarjotun Käsikirjoituksen. Lukemisen Perusteella Joko Käynnistetään

Toimittajat arvioivat alustavasti lehteen tarjotun käsikirjoituksen. Lukemisen perusteella joko käynnistetään vertaisarviointiprosessi, pyydetään käsikirjoitukseen muutoksia ennen sen lähettämistä arviointiin tai hylätään käsikirjoitus. Ilmastonmuutoksen takia kuumissa oloissa työskentely yleistyy. Lämpökuormituksen terveysriskit ovat vakavia, mutta niitä voidaan hallita, kun työ suunnitellaan oik...

Erot Sukupolvien Ja Koulutustasojen Välillä Ovat Suuria, Ja Kyselyn Mukaan

Erot sukupolvien ja koulutustasojen välillä ovat suuria, ja kyselyn mukaan some on muuttanut esihenkilötyötä pysyvästi. Yhteisiä pelisääntöjä kuitenkin puuttuu. Yhä useampi työntekijä esiintyy työnantajansa kasvona – halusi tai ei. Somessa leviävät paitsi asiantuntijapostaukset myös tuotevideot ja työpaikan yhteisöllisyyttä alleviivaavat… Kiristääkö hartioita, pakottaako jalkoja? Jos vietät työaja...