Crandi

Tuleeko Avoimen Väylästä Maksullinen Kiihdytyskaista Yliopistoon Vai

Leo Migdal
-
tuleeko avoimen väylästä maksullinen kiihdytyskaista yliopistoon vai

Avoimen väylän laajentaminen on osa vuonna 2017 alkanutta ja tänä vuonna valmistuvaa opiskelijavalintojen uudistusta, joka on näkynyt muun muassa yliopistojen valintakokeiden keventämisenä ja todistusvalinnan painottamisena. Joillain aloilla neljäsosa opiskelijoista voidaan valita jatkossa avoimen väylän kautta. Avoimen väylän ideana on, että hakija suorittaa tietyn määrän alan opintoja avoimessa yliopistossa, ja hakee sitten suoritettujen opintojen perusteella tutkinto-ohjelmaan. Avoimen väylää on olemassa kahta erilaista tyyppiä. Joko kuka tahansa voi suorittaa väyläopintoja ja hakea niiden perusteella opiskelupaikkaa, tai väyläopintoihin ilmoittaudutaan etukäteen ja opiskelupaikka on taattu, kunhan suorittaa vaaditut opinnot tarpeeksi hyvin arvosanoin. TRY-hanke (2018–2021) on edistänyt työllään avoimen väylän uudistamista uskottavaksi valintatavaksi.

Kokonaisuuteen on sisältynyt muun muassa eri alojen avoimen väylien sekä aloituspaikkamäärien lisäämistä sekä väyläopintojen kehittämistä. Tavoitteena on ollut myös lisätä yhteistyötä ja hakijalähtöisyyttä. ”Antamamme suositukset pohjautuvat hanketyössä kertyneisiin tietoihin ja kokemuksiin. Ne antavat avoimen väylien kehittäjille käsityksen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Kehittämistyötä ei siis tarvitse jatkaa nollasta, vaan suosituksista saa ideoita sen tueksi”, kertoo projektipäällikkö Paula Savela. Yliopistoille suunnatut suositukset on julkaistu vuonna 2020 TRY-hankkeen kirjassa Marginaalista vakiintuneeksi valintatavaksi – ideoita avoimen väylän kehittämiseen.

TRY-hankkeen antamien suositusten mukaan väyläopintojen täytyy antaa relevanttia tietoa hakijan osaamisesta yliopistojen opiskelijavalinnoista päättäville tahoille, mutta avoimen väyliä on kehitettävä myös hakijalähtöisesti. Avoimen väylä on ennen kaikkea hakijalle suunnattu keino tulevaisuudensuunnitteluun, projektipäällikkö Paula Savela kertoo. Hakijan on löydettävä helposti tietoa yliopistojen avoimen väylistä, jotta hän voi ymmärtää, mitä haku yliopistoon avoimen väylän kautta käytännössä vaatii verrattuna muihin hakutapoihin. Lisäksi hakijan on voitava arvioida valintaperusteiden avulla omia mahdollisuuksiaan päästä tutkintokoulutukseen. Avoin yliopisto ja ammattikorkeakoulu on kaikille joustavaa opiskelua, jonka voi aloittaa juuri itselle sopivalla aikataululla. Opintojen avulla voit ottaa askeleen kohti unelmiesi opiskelupaikkaa tai vaikkapa vain hankkia yleissivistystä.

Lähes kaikki yliopistot sekä ammattikorkeakoulut tarjoavat avoimen väylän opetusta iästä, pohjakoulutuksesta tai työkokemuksesta riippumatta. Opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä esimerkiksi kansanopistojen kanssa. Avoimessa yliopistossa et voi suorittaa kokonaista tutkintoa, mutta avoimen yliopiston opintojen suorittamisen jälkeen voit hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon erillishaun kautta. Sama pätee ammattikorkeakouluun. Mikäli olet suorittanut avoimella väylällä riittävän määrän opintopisteitä, on sinulla mahdollisuus päästä tutkinto-opiskelijaksi. Avoimessa ammattikorkeakoulussa opinnot ovat maksullisia.

Opintojen hinta määräytyy opintopisteiden mukaan. Avoimelle väylälle ilmoittaudutaan oppilaitoksen omien nettisivujen kautta, ja opiskelijat valitaan yleensä ilmoittautumisjärjestyksessä. Valintaperusteet vaihtelevat oppilaitoskohtaisesti. Yhdenvertaiset mahdollisuudet korkeakoulutukseen pääsyyn henkilön taustasta tai ominaisuuksista on riippumatta mahdollisuuksien tasa-arvon ideaali. Avoin yliopisto mainostaa itseään avoimena mahdollisuutena tutkintotavoitteiseen opiskeluun kaikille, mutta onko se todella sitä? Pro gradu -tutkielmassani haastattelin tutkintotavoitteisia väyläopiskelijoita kilpailullisella statusalalla ja tarkastelin heidän taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen pääomiensa merkitystä väyläopintojen valinnassa, opiskelukokemuksissa ja menestyksessä.

Korkeakoulutukseen valikoituminen ja pääsy ovat keskeisiä tasa-arvo kysymyksiä. Avoin yliopisto ja avoimen väylän historia juontaa 1970- ja 1980-luvuille. Silloin avoimesta yliopistosta muotoutui koulutusmahdollisuus etenkin työikäisille. Mahdollisuudet laajenivat myöhemmin myös laajemmalle joukolle. Edellä mainittujen muutosten taustalla on ollut pyrkimys edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vähentää koulutuksen epätasa-arvoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset pääomat (kuten perhetausta, tiedot, taidot, verkostot ja suhteet) vaikuttavat yksilön mahdollisuuksiin hakeutua ja menestyä korkeakoulutuksessa.

Julkiset resurssit ja esimerkiksi juuri avoin yliopisto pyrkivät kyllä poistamaan esteitä, mutta erilaisten resurssien puute voi silti synnyttää eriarvoisuutta opiskelijoiden toimintaedellytyksissä. Tutkimuksessani opiskelijoiden kokemukset ja näkemykset korostivat väyläopintojen erityistä roolia elämäntavoitteiden saavuttamisessa ja yksilöllisten urapolkujen rakentamisessa. Tämä vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että väyläopinnot eivät ainoastaan laajenna korkeakoulutuksen saavutettavuutta, vaan myös edistävät sosiaalista ja kulttuurista inklusiivisuutta. Korkeakoulutusta voidaan yleisesti pitää yhteiskunnassamme urakehityksen välineenä ja taloudellisen aseman parantajana. Haastateltavat näkivätkin korkeakoulututkinnon saavuttamisen merkittävänä askeleena työmarkkina-aseman parantamisessa ja elämäntilanteensa vakiinnuttamisessa, mutta perinteinen reitti yliopistoon ei ollut useimmille mahdollinen vaihtoehto. Avoimessa yliopistossa opiskelu on maksullista.

Yliopistot asettavat opintopisteiden hinnat omien raamiensa ja valtion ohjeistusten mukaisesti. Nykyisten koulutuspoliittisten linjausten mukaisesti asetus avoimen yliopiston opetuksesta perittävästä enimmäismäärästä on noussut aiemmasta 15 eurosta 45 euroon opintopisteeltä. Nähtäväksi jää, kuinka yliopistot tähän reagoivat. Vaikka korkeakouluilla on mahdollisuus tarjota opetusta alhaisemmalla hinnalla tai jopa täysin maksuttomasti, huomionarvoista on, että väyläopiskelijat eivät kuulu opiskelijaetujen, tai opintotukijärjestelmän piiriin. PORIST TUNTUU kaikil oleva vähä rujo kuva. Iha syystäki.

Kaupunkin Pori o sloganin mukasesti todella outo, ehdottoman uniikki. Ko lähtee Tampereelt junal kohti karhukaupunkii, se huomaa: vaunus vittuillaa, haastetaa riitaa ja puolet o jo tukevas humalas.Ko porilaine tapaa ystävän, se sanoo et eläks sääki viäl. Kehumine hoiretaa sanomal et ois voinu ol paskempiki. Kato ko Poris vittuilu o välittämist. Poris ei ruukat ol liia hienoi, vaik onha Jorma Uotinenki meilt kotosi. Toisaalt nii o Köpi Kallioki ja moni muu.Ko joku ulkopaikkakuntalaine muuttaa Porii, sitä ihmetellää.

Ketä ny tän haluis muuttaa? Silti Porii kehutaa minkä keretää ja sentää ei mihikää Raumal muuttanu. Raumast ei se enempää.Pori o Suome kymmenenneks isoin kunta. Samat naamat siel alvariis näkyy. Keskusta o rakennettu täytee ykssuuntasii ja autol yritetää ajaa jalankulkijoire yli. Kirjasto o ko uimahalli ja siel o sisäilmaongelmii.Lukioit o Poris enää vaa yks ja siel o yli tuhat opiskelijaa.

Kävelykatu eli Kävis menee kuollee keskusta läpi ko kauppakeskus o toisel puolel Kokemäejokkee eli Kokkelii. Yöl tapellaa Grilli-Pori ees paitsi osa menee nykyää tori-Hesee. PORI TUNNETAA ehkä parhaite SuomiAreenast ja Jazzeist. Porilaiset jaksaa muistel et enne ne oli samal viikol, nykyää ei. Ko jompi kumpi tapahtuma o käynnis, autoo ei saa keskustas mihinkää. Puistotki o täyn, yleens sinne saa tie vartee 24h paikal hyvi auto.

Ko autol ei pääs mihinkää, täytyy linnottautuu keskusta johonki terassil, juora minkä kerkee ja mulkoil ohikulkevii ihmisii. Nii päivä ja ilta menee mukavast. Jos o rahaa tai pomo on ollu antelias, retkituolil linnottaudutaa Jazzie alueel ja mulkoilu hoituu sielläki musiiki siivittämän.Jazzeil nähää kaikki tutut ja tutuntutut. Ne on joko siel alueel tai Jazzpuistos- tai kadul tai Kesäravintolas. Jazzie ja SuomiAreena aikaa kaikki ravintolatyöntekijät kiroo ko hommaa riittää.Myös yks mist Pori tunnetaa o Yyteri. Sin mennää kesäl ja joskus talvelki.

Ei kai siin. Merta voi kattel myös Räpsöös tai vaik Uniluodos.Baarie karaokes kunno porilaine laulaa Patasyräme. Vaikka ei seurais jääkiekkoo, Ässie maalilaulun jokane ehta porilaine osaa ulkoo. Se yhristää meit kaikkii.Porilaiset o ina hitaast lämpeevää sorttii, me suhtaudutaa muutoksee vähä nihkeest. Enne kaikki oli paremmi ja ei mitää muutoksii sais tehä, mut silti niit halutaa ja salaa ollaa iha tyytyväisii ko jotai uut tulee. Sitä ei vaa sanot äänee.Pori kelpais koiralleki ja just siks me tykätää siit.

Just sopiva kokone ja luonnet vaik muil jakaa. Ei mittää. Koronakriisi on asettanut avoimen väylänkin uuteen valoon. Toinen reitti yliopistoon -hankkeen (TRY) projektipäällikkö Paula Savela totesi huhtikuisessa Marginaalista mahdollisuudeksi -webinaarissa, että poikkeustilanteen aikana avoimen yliopiston rooli on entistä tärkeämpi. Avoimet yliopisto-opinnot sekä tutkintokoulutukseen pääsyyn tähtäävä avoimen väylä tarjoavat kaikille avointa korkeakoulutusta ja samalla usein myös etäopintomahdollisuuksia. Eri tahojen edustajat totesivat webinaarissa avoimen väylän perusidealtaan luotettavaksi opiskelijavalintatavaksi.

Maksullisuus ja opintososiaalisten etujen puute todettiin sen keskeiseksi haasteeksi, mutta avoimiin yliopisto-opintoihin perustuvaa opiskelijavalintaa pidettiin toimivana tapana osoittaa edellytyksiään yliopisto-opiskeluun. “Avoimen väylä toisi turvaa epävarmuuteen esimerkiksi tämän kevään abeille, jotka ovat olleet monien haasteiden edessä. Välivuoden voi käyttää mielekkäällä tavalla aloittamalla yliopisto-opintoja avoimen väylällä”, TRY-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso sanoi. Marja-Leena Laakson mukaan TRY on antanut toivotun sysäyksen avoimen väylän kehittämiseen. Samalla on lisätty hakuvaihtoehdon näkyvyyttä ja tunnettuutta. Lisäksi yhteiskunnalliset tarpeet ovat lisänneet eri alojen, kuten tietojenkäsittelytieteen suosiota, kertoi Jenni Krapu Helsingin yliopistosta.

Hän on näyttöreittiä kehittävän työryhmän koordinaattori TRY-hankkeessa. Kasvava tietoisuus ja työelämän tarpeet näkyivät myös kevään 2020 avoimen väylältä hakevien määrissä. Monissa yliopistoissa, kuten Vaasassa ja Jyväskylässä hakijamäärä tuplaantui, joten vaihtoehtoisille reiteille on kysyntää. Valtakunnallisesti väyliä on jo 250 hakukohteeseen. Avoimen väylä on mahdollisuus oppia, tutustua tieteenaloihin ja akateemiseen opiskeluun sekä tietenkin saada tutkinto-opiskelupaikka. Jyväskylän yliopistossa avoimen väyliä on kaikissa kuudessa tiedekunnassa.

Viime lukuvuonna kokeilimme JYU:ssa maksuhyvityskäytäntöä väyläopinnoissa, mikä sai paljon kiitosta. Mikäli sinulla ei ole vielä korkeakoulututkintoa tai opiskelupaikkaa, saat JYU:n väyläopintojen maksuista hyvitystä 25 opintopisteen osalta. Hyvitys koskee JYU avoimen yliopiston tarjoamia opintoja (ei yhteistyöoppilaitosten tarjontaa). Tämä käytäntö sai jatkoa! Tartu tilaisuuteen! Mistä alasta olet kiinnostunut?

People Also Search

Avoimen Väylän Laajentaminen On Osa Vuonna 2017 Alkanutta Ja Tänä

Avoimen väylän laajentaminen on osa vuonna 2017 alkanutta ja tänä vuonna valmistuvaa opiskelijavalintojen uudistusta, joka on näkynyt muun muassa yliopistojen valintakokeiden keventämisenä ja todistusvalinnan painottamisena. Joillain aloilla neljäsosa opiskelijoista voidaan valita jatkossa avoimen väylän kautta. Avoimen väylän ideana on, että hakija suorittaa tietyn määrän alan opintoja avoimessa ...

Kokonaisuuteen On Sisältynyt Muun Muassa Eri Alojen Avoimen Väylien Sekä

Kokonaisuuteen on sisältynyt muun muassa eri alojen avoimen väylien sekä aloituspaikkamäärien lisäämistä sekä väyläopintojen kehittämistä. Tavoitteena on ollut myös lisätä yhteistyötä ja hakijalähtöisyyttä. ”Antamamme suositukset pohjautuvat hanketyössä kertyneisiin tietoihin ja kokemuksiin. Ne antavat avoimen väylien kehittäjille käsityksen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Kehittämistyötä ei...

TRY-hankkeen Antamien Suositusten Mukaan Väyläopintojen Täytyy Antaa Relevanttia Tietoa Hakijan

TRY-hankkeen antamien suositusten mukaan väyläopintojen täytyy antaa relevanttia tietoa hakijan osaamisesta yliopistojen opiskelijavalinnoista päättäville tahoille, mutta avoimen väyliä on kehitettävä myös hakijalähtöisesti. Avoimen väylä on ennen kaikkea hakijalle suunnattu keino tulevaisuudensuunnitteluun, projektipäällikkö Paula Savela kertoo. Hakijan on löydettävä helposti tietoa yliopistojen ...

Lähes Kaikki Yliopistot Sekä Ammattikorkeakoulut Tarjoavat Avoimen Väylän Opetusta Iästä,

Lähes kaikki yliopistot sekä ammattikorkeakoulut tarjoavat avoimen väylän opetusta iästä, pohjakoulutuksesta tai työkokemuksesta riippumatta. Opetusta voidaan järjestää myös yhteistyössä esimerkiksi kansanopistojen kanssa. Avoimessa yliopistossa et voi suorittaa kokonaista tutkintoa, mutta avoimen yliopiston opintojen suorittamisen jälkeen voit hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon erillishaun ...

Opintojen Hinta Määräytyy Opintopisteiden Mukaan. Avoimelle Väylälle Ilmoittaudutaan Oppilaitoksen Omien

Opintojen hinta määräytyy opintopisteiden mukaan. Avoimelle väylälle ilmoittaudutaan oppilaitoksen omien nettisivujen kautta, ja opiskelijat valitaan yleensä ilmoittautumisjärjestyksessä. Valintaperusteet vaihtelevat oppilaitoskohtaisesti. Yhdenvertaiset mahdollisuudet korkeakoulutukseen pääsyyn henkilön taustasta tai ominaisuuksista on riippumatta mahdollisuuksien tasa-arvon ideaali. Avoin yliopi...