Tutkijat Ovat Onnistuneet Tuottamaan Luonto Lähellämme

Lähiluonnolla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja palautumiselle. Tuoreimmissa tutkimuksissa tälle on laskettu myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä esimerkiksi stressin lieventämisen ja sairastavuuden vähenemisen kautta. Vaikka luonnon elvyttävä merkitys tunnistetaan laajasti, puuttuu meiltä kuitenkin tutkimusta siitä, mitkä tekijät viherympäristöissämme tuottavat elvyttävyyttä. Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin tutkijoiden Miia Heikkilän ja Ranja Hautamäen äskettäin julkaistu artikkeli pureutuu siihen, millaiset näkyvät ja näkymättömät viherympäristöjen ominaisuudet elvyttävyyttä tuottavat. He keskittyivät kahteen erilaiseen viherympäristöön: suomalaisiin metsiin ja japanilaisiin puutarhoihin. Tutkimuksessaan Heikkilä ja Hautamäki vertailivat näiden ympäristöjen samankaltaisia ja eroavia elvyttävyyden piirteitä.

Tutkimus antaa aivan uudenlaista tietoa, sillä elvyttävyyttä on tutkittu yleensä joko luonnontilaisissa tai rakennetuissa viherympäristöissä, ja harvoin näitä kahta ympäristöä yhdistäen. Tutkijat hyödynsivät lisäksi analyysissaan fenomenologiaa, eli yksinkertaistettuna ihmisten kokemusta viherympäristöjen elvyttävyydestä. Näin elvyttävyyteen liitettävät ominaisuudet pystyttiin jakamaan näkyviin piirteisiin – esimerkiksi esteettiseen kokemukseen, saavutettavuuteen ja viherympäristössä kävelyyn – sekä näkymättömiin ominaispiirteisiin, kuten kulttuuriseen taustaan ja ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Vaikka suomalaiset metsät ja japanilaiset puutarhat ovat kulttuurisesti hyvin erilaisia, niiden elvyttävyyden kokemukset paljastuivat tutkimuksessa osittain yllättävän samanlaisiksi. Tällainen oli esimerkiksi kokemus hiljaisuudesta ja tyyneydestä. Elvyttävyyden kokemuksissa havaittiin eroja, kuten lajien monimuotoisuuden merkityksessä: metsissä se koetaan tärkeäksi ominaisuudeksi, kun taas japanilaisissa puutarhoissa, erityisesti kivipuutarhoissa, korostuu esimerkiksi puutarhaan liittyvä symboliikka.

Tämä ero havainnollistaa, miten kulttuuriset ja ympäristölliset tekijät muokkaavat elvyttävyyden kokemusta. Tutkijat painottavat, että elvyttävien ympäristöjen suunnittelussa onkin otettava huomioon sekä näkyvät että näkymättömät tekijät. Rakennettu ympäristö kuluttaa luonnonvaroja ja vaikuttaa merkittävästi saastumiseen, luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. Samalla sen toimijoilla on avaimet kehittää ratkaisuja ja innovaatioita, jotka vähentävät haittoja ja voivat jopa vauhdittaa kestävää yhteiskunnallista muutosta ja uusia elämäntapoja. Eurooppalaisen INNATURE: Luonnon monimuotoisuuden ja yhteisöjen osallisuuden parantaminen elinympäristöjä kehittämällä -tutkimushankkeen ytimessä on ajatus siitä, että tiiviimpi luontoyhteys tukee ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. ASUTUT Kestävän asuntoarkkitehtuurin tutkimusryhmän ja Ympäristöpolitiikan tutkimusryhmä PONTEn johtamassa hankkeessa luodaan viisi luontopohjaista asuinympäristöratkaisua eri puolille Eurooppaa.

– Hyvin suunnitellut ja toteutetut luontopohjaiset ratkaisut voivat tukea biodiversiteettiä sekä paikallista ja alueellista ekologiaa parantamalla ilman, maaperän ja veden laatua ja sitomalla hiiltä, mikä vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, kertoo INNATURE-hankkeen johtaja, kestävän asuntosuunnittelun... Tutkijoiden mukaan aiempien luontopohjaisten ratkaisujen hyödyt eivät kuitenkaan ole aina toteutuneet. Esimerkiksi nuorilla, ikääntyneillä ja liikuntarajoitteisilla ei välttämättä ole ollut mahdollisuuksia hyödyntää niitä. Onnistumista tukee se, että yhteisön kaikki jäsenet voivat osallistua paikallisen ympäristön suunnitteluun ja hyödyntämiseen. INNATURE-hanke alkaa syyskuussa 2025 ja kestää elokuuhun 2029. Kansainvälisen tutkijakollektiivin tavoitteena on muuttaa ajattelutapoja, vaikuttaa politiikkaan sekä nopeuttaa ja laajentaa luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa eri yhteyksissä paikallisesti ja koko Euroopassa.

Tutustu koulutustarjontaamme tutkinto-opinnoista jatkuvaan oppimiseen. Täältä löydät myös ohjeet hakemiseen ja tietoa opetuksesta. Tutustu tutkimukseemme, tutkimusyksiköihimme, tutkijoille tarjottaviin palveluihin ja maailmanluokan infrastruktuureihimme. Innovaatioita, palveluja ja yhteistyömahdollisuuksia tutkijoille, yrityksille, alumneille ja lahjoittajille. Millainen on Helsingin yliopisto? Kiinnostaako ura meillä?

Täältä löydät perustietoa meistä ja avoimet työpaikat. Tutustu tiedekuntiin, tutkimusyksiköihin, -yhteisöihin ja verkostoihin, tutkimusasemiin, vierailukohteisiin ja harjoittelukouluihin. Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu laajasti. Tutkimukset ovat yksimielisiä siitä, että luonnolla on positiivisia vaikutuksia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Luontoympäristöt ja luonnossa vietetty aika vaikuttavat myönteisesti mielenterveyteen, sydän- ja verisuoniterveyteen, hengitysterveyteen sekä on hyödyksi ihmisen mikrobiterveydelle. Luonnossa oleminen voi vähentää alakuloisuutta, ahdistusta, kognitiivista kuormitusta ja lisätä ihmisen resilienssikykyä, työssäjaksamista sekä keskittymiskykyä.

(Drakvik ym.2024; Lipponen ym. 2022; Mayer ym. 2004; Frumkin. 2001.) Vaikka luonnon hyvinvointivaikutukset ovat laajasti tutkittuja, luontointerventioita ei ole vielä juurikaan integroitu osaksi palvelujärjestelmää ja hoitosuosituksia. (Tyrväinen ym.

2024). Tämä voi aiheuttaa luonnon hyvinvointivaikutusten alikäyttöä erityisesti kaupunkialueilla. Jotta luonnon hyvinvointivaikutukset voidaan valjastaa ihmisten käyttöön arjessa, tulee ihmisten luontosuhteita ja luontoyhteyden kehittymistä sekä esteitä ymmärtää. Sitra ja Kantar oy:n kyselytutkimuksen perusteella suomalaisilla on yleisesti ottaen vahva suhde luontoon. Kuitenkin kyselyyn vastanneiden perustella luonnon tärkeys itselle riippui erityisesti vastaajan iästä. 18–34-vuotiaat arvioivat luonnon tärkeyden itselleen huomattavasti matalammalle tasolle, kuin yli 65– vuotiaat.

(Sitra & Kantar. 2021.) Tiedetään, että nuorena koetut luontokokemukset, voivat muodostua merkittäviksi elämänkokemuksiksi ja mahdollistaa jopa elinikäisen luontoyhteyden. (Bezeljak Cerva ym. 2023). Nyky-yhteiskunnassa moni asia on muuttunut tavalla, joka vaikuttaa ihmisten suhteeseen luontoon. Arjen rytmi, kaupungistuminen, digitaaliset ärsykkeet ja vähenevät kosketukset luonnonympäristöihin voivat estää luontoyhteyden syventymistä ja vaikeuttaa luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä.

Moni ajautuu yhä kauemmaksi luonnosta ja luonnollisesta tavasta olla yhteydessä siihen. Tällä kehityksellä on hintansa – luontoyhteyden heikentyminen voi näkyä muun muassa mielenterveyden haasteina ja hyvinvoinnin heikkenemisenä. (mm. Ibáñez-Rueda ym. 2020.) Jokaisella ihmisille on oma ainutlaatuinen suhteensa luontoon.

Suhde luontoon kehittyy ja kasvaa elämän eri vaiheissa. Joskus luontosuhde voi olla myös etääntynyt tai katkennut ja aiheuttaa lisääntynyttä vieraantumista luonnosta. Syventämällä luontoyhteyttä, voidaan saavuttaa vahva luontosuhde ja luontoyhteys. Tunnistettu ja tietoinen yhteys luontoympäristöjen kanssa mahdollistaa luonnon hyvinvointivaikutusten käyttöönoton arjessa. Luontoyhteydellä tarkoitetaan ihmisen henkilökohtaista kokemusta yhteydestä luonnon kanssa. (Ibáñez-Rueda ym.

2020). Luontoyhteys tutkimuksen mukaan on vanhempi niillä, jotka viettävät enemmän aikaa luonnossa (Pretty 2002). Silja Laine, Tommi Iivonen, Miikka Pyykkönen, Antti Wallin Research output: Contribution to journal › Comment/debate › Scientific Finch, J. (Principal Investigator) & Laine, S.

(Co-Investigator) Tynkkynen, N. (Principal Investigator) & Laine, S. (Co-Investigator) Project: Research Council of Finland/Other Research Councils Lähellä oleva luonto tekee hyvää – mutta miksi ja miten?

Maisema-arkkitehtuurin tutkijat pureutuvat tuoreessa tutkimuksessaan viherympäristöjen elvyttävyyteen selvittämällä mitkä näkyvät ja näkymättömät ominaisuudet suomalaisissa metsissä ja toisaalta japanilaisissa puutarhoissa tukevat ihmisten elpymistä. Lähiluonnolla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja palautumiselle. Tuoreimmissa tutkimuksissa tälle on laskettu myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä esimerkiksi stressin lieventämisen ja sairastavuuden vähenemisen kautta. Vaikka luonnon elvyttävä merkitys tunnistetaan laajasti, puuttuu meiltä kuitenkin tutkimusta siitä, mitkä tekijät viherympäristöissämme tuottavat elvyttävyyttä. Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin tutkijoiden Miia Heikkilän ja Ranja Hautamäen äskettäin julkaistu artikkeli pureutuu siihen, millaiset näkyvät ja näkymättömät viherympäristöjen ominaisuudet elvyttävyyttä tuottavat. He keskittyivät kahteen erilaiseen viherympäristöön: suomalaisiin metsiin ja japanilaisiin puutarhoihin.

Tutkimuksessaan Heikkilä ja Hautamäki vertailivat näiden ympäristöjen samankaltaisia ja eroavia elvyttävyyden piirteitä. Tutkimus antaa aivan uudenlaista tietoa, sillä elvyttävyyttä on tutkittu yleensä joko luonnontilaisissa tai rakennetuissa viherympäristöissä, ja harvoin näitä kahta ympäristöä yhdistäen. Tutkijat hyödynsivät lisäksi analyysissaan fenomenologiaa, eli yksinkertaistettuna ihmisten kokemusta viherympäristöjen elvyttävyydestä. Näin elvyttävyyteen liitettävät ominaisuudet pystyttiin jakamaan näkyviin piirteisiin – esimerkiksi esteettiseen kokemukseen, saavutettavuuteen ja viherympäristössä kävelyyn – sekä näkymättömiin ominaispiirteisiin, kuten kulttuuriseen taustaan ja ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen. Vaikka suomalaiset metsät ja japanilaiset puutarhat ovat kulttuurisesti hyvin erilaisia, niiden elvyttävyyden kokemukset paljastuivat tutkimuksessa osittain yllättävän samanlaisiksi. Tällainen oli esimerkiksi kokemus hiljaisuudesta ja tyyneydestä.

Elvyttävyyden kokemuksissa havaittiin myös eroja, kuten lajien monimuotoisuuden merkityksessä: metsissä se koetaan tärkeäksi ominaisuudeksi, kun taas japanilaisissa puutarhoissa, erityisesti kivipuutarhoissa, korostuu esimerkiksi puutarhaan liittyvä symboliikka. Tämä ero havainnollistaa, miten kulttuuriset ja ympäristölliset tekijät muokkaavat elvyttävyyden kokemusta. • Tarkastelemme luontoaltistuksen vaikutuksia erityisesti mielenterveyteen ja ihmisen puolustusjärjestelmän säätelyyn. • Luontokäynnit parantavat mielialaa, palauttavat nopeasti stressistä sekä vähentävät verenpaine-, mieliala- ja astmalääkkeiden käyttöä. • Lapsilla säännöllinen kontakti maaperän ja kasvillisuuden mikrobeihin voi pienentää allergian riskiä. • Lisätietoa tarvitaan luontokäyntien annos-vastesuhteesta ja luonto- ja viherympäristön laadun vaikutuksista, samoin kuin luontointerventioiden hyödyistä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

Modernien terveysongelmien taustalla ovat usein mielenterveyden heikkeneminen, ylipaino sekä liian vähäinen liikunta. Nämä ovat yhteydessä sydän- ja verisuonitautien, mielenterveyshäiriöiden sekä tyypin 2 diabeteksen riskiin (1).

People Also Search

• Millainen luonto elvyttää? Aalto-yliopiston tutkijat avaavat erilaisten ...
• Luonto, yhteisöt ja kestävä arki - uusi tutkimushanke uudistaa ...
• Tutkijat suosittavat: Suomen luonnon monimuotoisuuden seurantoja tulee ...
• Tie takaisin luontoon - esteet, mahdollisuudet ja vaikutukset ...
• Käyttäytymistieteellinen selvitys julkaistu: Ihmiset tarvitsevat lisää ...
• Tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan... - Luonto lähellämme
• Luontopositiivisuus ja luontokädenjälki - kohti kestävää monimuotoisuutta
• "Luonto ei löydy yksin erämaasta" - Tutkijat pohtivat uutta ...
• Luontoympäristö edistää terveyttä - Lääkärilehti