Crandi

Uhanalaisen Raakun Tutkimuksesta Tunnetun Laitoksen Rakennukset

Leo Migdal
-
uhanalaisen raakun tutkimuksesta tunnetun laitoksen rakennukset

Tutkimusasema on peruskorjauksen tarpeessa. Sen syvissä altaissa on esimerkiksi pystytty kuvaamaan muikun kututapahtuma, vaikka muikku on isojen järvien kala. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema on uudistuksen tarpeessa. Tutkimusaseman johtaja, professori Jouni Taskisen mukaan asema pitää peruskorjata tai rakentaa täysin uudelleen lähivuosina. Taskinen kertoo, että päärakennus ja opiskelija-asuntola ovat huonossa kunnossa, eivätkä vastaa nykyajan tarpeita. Tutkimusasema tunnetaan muun muassa uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen suojelututkimuksesta.

Tutkijat onnistuivat tuottamaan ensimmäiset viljellyt raakun poikaset Konneveden tutkimusaseman laboratoriossa. Jo dinosaurusten aikana elänyt raakku on nyt vaarassa kadota. Esimerkiksi päärakennuksessa on Taskisen mukaan sisäilmaongelmia. Hän kertoo, että päärakennuksessa oli tulipalo 1980-luvulla, ja sammutustöistä aiheutui vesivahinko. Jokihelmisimpukoiden eli raakkujen viljely alkoi Konneveden tutkimusasemalla syksyllä 2016. Sinne tuotiin Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakkuyksilöitä kuntoutettavaksi allasruokinnalla.

Kahden vuoden kokeilujen jälkeen tutkimusasemalla olosuhteet saatiin kehitettyä "lemmenlomaksi", sillä lisääntymisensä luonnossa jo lopettaneet raakut alkoivat tuottaa toukkia syksyllä 2018. Toukat tartutettiin kehittymään isäntäkalojen, lohen ja taimenen, poikasten kiduksille, missä ne ovat kehittyneet nyt lähes 11 kuukauden ajan. Nyt ne ovat kypsyneet ja valmiita irrottautumaan kaloista, jolloin niistä tulee raakun poikasia. Ensimmäiset Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakun poikaset syntyivät tällä tavalla heinäkuun alussa. Tutkijat keräävät kooltaan pikkuiset, 0,3-0,5 millimetrin mittaiset raakun poikaset talteen, ja ryhtyvät kasvattamaan poikasia syöttämällä niille kasviplanktonia. Ne on kasvatettava laboratoriossa 0,5-1 cm kokoon, ennen kuin ne ovat tarpeeksi vahvoja palautettavaksi luontoon.

Tutkimusryhmän johtajan, Jyväskylän yliopiston professorin Jouni Taskisen mukaan tämä voi vaatia 2-3 vuoden pituisen hoito- ja ruokintaurakan. "Todella hieno ja liikuttava hetki kun näin ensimmäiset elinkelpoiset pikkuraakut ’vilkuttamassa’ petrimaljalla. Tätä hetkeä on odotettu syksystä 2016. On mahtavaa ja palkitsevaa, että pitkäjänteinen ja kova työ tuottaa tuloksia, kertoo tutkimusavustaja Hanna Suonia Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta. Tutkijat selvittivät Suomen eteläisimmän raakkujoen, Mustionjoen tilanteen sukeltamalla toukokuussa 2019. Sukellukset tehtiin Åminneforsin alapuolella, missä sijaitsee kolme neljäsosaa koko joen raakkukannasta.

Tutkimussukeltaja Juha Syväranta kuvasi oheiset videot Suomusalmen Hukkajoessa viime tiistaina 20.8. Toisessa videossa raakut elävät ikiaikaista elämäänsä kirkkaassa Hukkajoessa Stora Enson työmaan joenylityskohdan yläpuolella, toisessa ne kamppailevat sedimenttikerroksen alla aivan sen alapuolella. Näkymät ovat kuin eri maailmasta. Syväranta on kartoittanut joen simpukoita osana Alleco Oy:n kuusihenkistä ryhmää Metsähallituksen Luontopalvelujen vetämässä hankkeessa. Allecon sukeltajat havaitsivat joen simpukkamäärän suuremmaksi kuin oli tiedetty – ja juuri sukeltajapari Myyri Sysivesi ja Ella Pippingsköld huomasi metsäkoneen joenylityspaikan. ”Hiekkaa ja simpukoita on paljon viety pois ja silti pöllyää noin paljon”, Syväranta kommentoi videota ja työmaan alavirran näkyjä.

”Simpukat yrittävät tuupata hylkyaukosta sedimenttiä pois”, hän sanoo. ”Mutta eivät ne pysty, jos ovat aivan tukossa tai päälläkin on hiekkaa.” Videoiden isot simpukat ovat ainakin 50-vuotiaita. Allecon sukeltajat huomasivat ensimmäiset merkit siitä, ettei joessa ole kaikki kohdallaan jo noin kilometrin / useiden satojen metrien päässä alavirtaan konekahlaamosta. Metsähallituksen Luontopalvelujen sekä Alleco Oy:n asiantuntijat etsivät erittäin uhanalaisen raakun esiintymiä lähes kahdesta sadasta pohjoisen joki- ja purokohteesta. Etsintäkohteiksi valittiin todennäköisimmät paikat historiallisten havaintotietojen, yleisövihjeiden ja tutkijoiden asiantuntemuksen perusteella.

Työ tuotti tulosta, sillä aiemmin tuntemattomia raakkuesiintymiä löytyi 23 paikasta Oulujoen, Kemijoen, Koutajoen, Tuulomajoen ja Tenojoen vesistöalueilta, Metsähallitus tiedottaa. Vaikka etsintä paljasti uusia raakkualueita, osoitti se myös, että raakut puuttuvat tyystin monin paikoin. Niitä ei löydetty esimerkiksi Oulujoen vesistöalueen latvavesiltä, vaikka niillä on lajille sopivia elinympäristöjä. Inarin maineikkaan raakkujoen, Luttojoen raakkukanta on pahasti vanhenemassa ja vähenemässä. Poikasia ei ole syntynyt kymmeniin vuosiin. Voimalaitos Venäjän puolella on estänyt raakun toukkien isäntäkalan, lohen nousun joen yläosiin 1960-luvulta saakka.

Tästä syystä Lutosta kerättiin sekä aikuisia raakkuja että raakun toukkia kasvatukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle.

People Also Search

Tutkimusasema On Peruskorjauksen Tarpeessa. Sen Syvissä Altaissa On Esimerkiksi Pystytty

Tutkimusasema on peruskorjauksen tarpeessa. Sen syvissä altaissa on esimerkiksi pystytty kuvaamaan muikun kututapahtuma, vaikka muikku on isojen järvien kala. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasema on uudistuksen tarpeessa. Tutkimusaseman johtaja, professori Jouni Taskisen mukaan asema pitää peruskorjata tai rakentaa täysin uudelleen lähivuosina. Taskinen kertoo, että päärakennus ja opiske...

Tutkijat Onnistuivat Tuottamaan Ensimmäiset Viljellyt Raakun Poikaset Konneveden Tutkimusaseman Laboratoriossa.

Tutkijat onnistuivat tuottamaan ensimmäiset viljellyt raakun poikaset Konneveden tutkimusaseman laboratoriossa. Jo dinosaurusten aikana elänyt raakku on nyt vaarassa kadota. Esimerkiksi päärakennuksessa on Taskisen mukaan sisäilmaongelmia. Hän kertoo, että päärakennuksessa oli tulipalo 1980-luvulla, ja sammutustöistä aiheutui vesivahinko. Jokihelmisimpukoiden eli raakkujen viljely alkoi Konneveden...

Kahden Vuoden Kokeilujen Jälkeen Tutkimusasemalla Olosuhteet Saatiin Kehitettyä "lemmenlomaksi", Sillä

Kahden vuoden kokeilujen jälkeen tutkimusasemalla olosuhteet saatiin kehitettyä "lemmenlomaksi", sillä lisääntymisensä luonnossa jo lopettaneet raakut alkoivat tuottaa toukkia syksyllä 2018. Toukat tartutettiin kehittymään isäntäkalojen, lohen ja taimenen, poikasten kiduksille, missä ne ovat kehittyneet nyt lähes 11 kuukauden ajan. Nyt ne ovat kypsyneet ja valmiita irrottautumaan kaloista, jolloin...

Tutkimusryhmän Johtajan, Jyväskylän Yliopiston Professorin Jouni Taskisen Mukaan Tämä Voi

Tutkimusryhmän johtajan, Jyväskylän yliopiston professorin Jouni Taskisen mukaan tämä voi vaatia 2-3 vuoden pituisen hoito- ja ruokintaurakan. "Todella hieno ja liikuttava hetki kun näin ensimmäiset elinkelpoiset pikkuraakut ’vilkuttamassa’ petrimaljalla. Tätä hetkeä on odotettu syksystä 2016. On mahtavaa ja palkitsevaa, että pitkäjänteinen ja kova työ tuottaa tuloksia, kertoo tutkimusavustaja Han...

Tutkimussukeltaja Juha Syväranta Kuvasi Oheiset Videot Suomusalmen Hukkajoessa Viime Tiistaina

Tutkimussukeltaja Juha Syväranta kuvasi oheiset videot Suomusalmen Hukkajoessa viime tiistaina 20.8. Toisessa videossa raakut elävät ikiaikaista elämäänsä kirkkaassa Hukkajoessa Stora Enson työmaan joenylityskohdan yläpuolella, toisessa ne kamppailevat sedimenttikerroksen alla aivan sen alapuolella. Näkymät ovat kuin eri maailmasta. Syväranta on kartoittanut joen simpukoita osana Alleco Oy:n kuusi...