Uhanalaiset Jokihelmisimpukat Pääsivät Lemmenlomalle Konneveden

Leo Migdal

-Dec 7, 2025, 2:11 AM

uhanalaiset jokihelmisimpukat pääsivät lemmenlomalle konneveden

Pinsiön-Matalusjoelta vietiin viime vuonna jokihelmisimpukoita eli raakkuja lisääntymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Raakut lisääntyivät onnistuneesti asemalla. Kyse on ensimmäisestä näin laajan mittakaavan poikasviljelyprojektista Suomessa. Life Revives-projektissa viljellään ja kasvatetaan laitosolosuhteissa kahdeksaa uhanalaista raakkupopulaatiota: Suomessa Konneveden tutkimusasemalla ja Virossa Põlulan kalanviljelylaitoksella. – Muutaman vuoden päästä raakunpoikaset siirretään takaisin kotijokiinsa. Siirretyistä poikasista noin 5000–20 000 yksilöä tulee saavuttamaan sukukypsyysiän.

Tultuaan sukukypsiksi 15–20 vuoden iässä, raakut pysyvät lisääntymiskykyisinä koko ikänsä. Tavoitteena on vahvistaa kohdepopulaatioita ja estää niiden sukupuuttoon kuoleminen lähitulevaisuudessa. Samalla pyritään parantamaan jokien ekologista tilaa, kertoo Life Revives -projektin projektipäällikkö Katja Vainionpää Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Äärimmäisen uhanalaisten raakkujen kasvatus, palautukset ja raakkujokikunnostukset ovat osa vuonna 2021 alkanutta LIFE Revives -hanketta, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto. Pinsiön-Matalusjoelta haettiin viime vuonna yhteensä 50 aikuista jokihelmisimpukkaa niille optimaalisiin olosuhteisiin Konnenveden tutkimusasemalle. Pinsiön-Matalusjoen raakut erittivät viime syksynä Jyväskylän yliopiston altaissa glokidium-toukkia, jotka tartutettiin järvitaimenen kiduksille.

Uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen kantaa on onnistuttu elvyttämään Jyväskylän yliopiston tutkimusasemalla, yliopisto kertoo. Lokakuussa 2016 Konneveden tutkimusasemalle tuotiin vanhoja ja huonokuntoisia raakkuja, joiden viimeisimmistä lisääntymismerkeistä oli kulunut kymmenen vuotta. Yliopiston mukaan kahden vuoden "kuntoutus- ja lemmenloma" on tuottanut tulosta, ja pari viikkoa sitten jokihelmisimpukoiden ensimmäiset toukat löytyivät aseman altaista. – Kahden vuoden tutkimustyön ja kokeilujen jälkeen olemme onnistuneet ensinnäkin saamaan jokihelmisimpukat kutemaan altaissa, ja toiseksi saamaan jo lisääntymiskykynsä luonnossa menettäneiden raakkukantojen yksilöt kuntoutettua niin, että niiden kyky tuottaa toukkia on palautunut, sanoo Jyväskylän... Avaintekijänä on sopiva ja riittävä ruokinta, yliopistosta kerrotaan. Raakuille syötetään Amerikasta tilattavaa mikrolevävalmistetta, joka on kehitetty sinisimpukoiden ruokintaan.

Toukat on istutettu taimenen ja lohen poikasten kiduksiin, sillä muuten ne eivät kehity. Toukat kasvavat kiduksissa seuraavaan kesään asti, minkä jälkeen ne irrottautuvat ja vajoavat altaan pohjalle, josta ne otetaan talteen. Uudessa ennätyssuuressa, liki 16 miljoonan euron hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa ja elinympäristöjä. Hanke parantaa samalla jokihelmisimpukan eli raakun isäntäkalojen lohen ja taimenen tilannetta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopisto. Raakkukantojen elvytystoimina rakennetaan jokihelmisimpukan kotijokiin poikasille sopivia elinympäristölaikkuja, ”lastentarhoja”, jotta poikasvaiheen elossapysymistä saadaan nostettua kestävälle tasolle.

Lisäksi aikuisia raakkuja elvytetään allaskuntoutuksella tuomalla ikääntyneet jokihelmisimpukat ”lemmenlomalle” Konneveden tutkimusasemalle. Myös Virossa ja Ruotsissa tuotetaan jokihelmisimpukan poikasia joko laitosolosuhteissa tai avustetusti kotijoissaan siinä määrin, että lopputuloksena on noin 24 000 aikuista yksilöä. Perinteisten menetelmien lisäksi projektissa sovelletaan uudempia tutkimustapoja, kuten droonikuvausta, raakun kuorenavausvastusta yksittäisen raakun kunnon mittaamiseksi sekä koulutettua koiraa uusien raakkupopulaatioiden löytämiseksi. Hanke kattaa Suomessa 32 jokea Karvianjoesta ja Isojoesta etelässä Pirkanmaan purojen ja Iijoen alueen useiden jokityyppien kautta Pohjois-Suomeen, Simojoesta aina Luttojoelle saakka. Hanke parantaa merkittävästi uhanalaisen jokihelmisimpukan mahdollisuuksia selvitä tulevaisuuden haasteista Suomessa, kerrotaan Jyväskylän yliopiston tiedotteessa. Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa.

Syksyllä 2016 niitä siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaisiin. Kahden vuoden hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia. Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019. Tänä kesänä kokeillaan, kuinka 2-3 millimetrin suuruisiksi kasvaneet poikaset pärjäävät kotivesissään. Pienet simpukat on nyt laitettu rei’itettyihin pleksilevyihin, joiden suojana on verkko. Levyt on viety tarkkaan valittuihin paikkoihin Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen, ja niitä käydään säännöllisesti puhdistamassa.

Vastaavanlaiset levyt on jätetty myös Konneveden tutkimusaseman altaisiin, jotta simpukoiden kasvua ja vointia eri olosuhteissa voidaan vertailla. Laitoskuntoutusta tarvitaan raakkukannan pelastamiseksi Nyt tutkitaan, miten”koeputkipoikasina” Konneveden tutkimusasemalla alkunsa saaneet raakun poikaset pärjäävät jokivesissä. Niiden kasvua seurataan ja samalla kerätään kokemuksia tulevia istutuksia varten. Suurin osa poikasista saa jatkaa kasvuaan laitoskasvatuksessa vielä vuoden, mutta tämän kesän koeistutukset kertovat, minkälaiset niiden mahdollisuudet ovat selvitä kotivesissään.Nykyisissä jokivesioloissa on monta vaaraa raakunpoikasille. ”Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa ja se tukahduttaa raakun pienet poikaset.

Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi”, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta kertoo. 30.6.2023 07:58:00 EEST | Pirkanmaan ELY-keskus | Tiedote Life Revives-projektissa viljellään ja kasvatetaan laitosolosuhteissa kahdeksaa uhanalaista raakkupopulaatiota: Suomessa Konneveden tutkimusasemalla ja Virossa Põlulan kalanviljelylaitoksella. - Muutaman vuoden päästä raakunpoikaset siirretään takaisin kotijokiinsa. Siirretyistä poikasista noin 5000–20 000 yksilöä tulee saavuttamaan sukukypsyysiän. Tultuaan sukukypsiksi 15–20 vuoden iässä, raakut pysyvät lisääntymiskykyisinä koko ikänsä.

Tavoitteena on vahvistaa kohdepopulaatioita ja estää niiden sukupuuttoon kuoleminen lähitulevaisuudessa. Samalla pyritään parantamaan jokien ekologista tilaa, kertoo Life Revives -projektin projektipäällikkö Katja Vainionpää Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Äärimmäisen uhanalaisten raakkujen kasvatus, palautukset ja raakkujokikunnostukset ovat osa vuonna 2021 alkanutta LIFE Revives -hanketta, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto. Pinsiön-Matalusjoelta haettiin viime vuonna yhteensä 50 aikuista jokihelmisimpukkaa niille optimaalisiin olosuhteisiin Konnenveden tutkimusasemalle. Pinsiön-Matalusjoen raakut erittivät viime syksynä Jyväskylän yliopiston altaissa glokidium-toukkia, jotka tartutettiin järvitaimenen kiduksille. Yli 400:n uhanalaisen jokihelmisimpukan toivotaan tulevaisuudessa lisääntyvän kylpyläoloissa Konneveden tutkimusasemalla Keski-Suomessa.

Päivittäinen kasviplanktontarjoilu ja 12-asteinen Konneveden vesi hellivät mustia, sorapohjaisessa altaassa kylpeviä simpukoita. Tutkimuskeskuksen valaistus vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja virtaava vesi pitää olosuhteet suotuisina. Ensimmäinen erä eteläsuomalaisten raakkujokien asukkaita on kylpenyt Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaissa vuoden päivät. – Tullessaan ne olivat flegmaattisia ja laihoja, eivätkä jaksaneet edes sulkea kuortaan. Vuodessa ne ovat selvästi piristyneet ja ruvenneet tekemään sitä mitä niiden kuuluukin, eli suodattamaan vettä, kertoo professori Jouni Taskinen. Liikettäkin on tapahtunut, siitä todistavat soraan silloin tällöin ilmestyvät aurausjäljet.

Jos omalla mökkirannalla asustelee simpukoita, se kertoo hyvää vesistön tilasta, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Katriina Könönen. "Yleiset ja runsaslukuiset järvisimpukat elävät usein 10–15 vuotta, joten jos niitä elelee mökkirannalla, vesistö on ollut ainakin rantavyöhykkeellä sen aikaa simpukalle riittävän hyvässä kunnossa. Syvänteissä voi tietenkin silti olla happikatoa." Simpukat ovat pitkäikäisiä otuksia, joten ne kertovat vesistön hyvästä tilasta vuosien, tai jopa vuosikymmenten, ajalta. Suomen pitkäikäisimpiä simpukoita ovat erittäin uhanalaisiksi luokitellut jokihelmisimpukat eli raakut, joista vanhimmat ovat saavuttaneet jopa kunnioitettavan 250 vuoden iän. Vertailun vuoksi: 250 vuotta sitten, vuonna 1771, ilmestyi Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ja kauppa-alus Vrouw Maria upposi Nauvon saaristossa.

Simpukoiden läpi kulkee jopa kymmeniä litroja vettä päivässä. Vesistön mahdolliset raskasmetallit ja myrkyt siis rikastuvat ajan saatossa simpukoihin.

Uhanalaiset Jokihelmisimpukat Pääsivät Lemmenlomalle Konneveden

People Also Search

Pinsiön-Matalusjoelta Vietiin Viime Vuonna Jokihelmisimpukoita Eli Raakkuja Lisääntymään Jyväskylän Yliopiston

Tultuaan Sukukypsiksi 15–20 Vuoden Iässä, Raakut Pysyvät Lisääntymiskykyisinä Koko Ikänsä.

Uhanalaisten Jokihelmisimpukoiden Eli Raakkujen Kantaa On Onnistuttu Elvyttämään Jyväskylän Yliopiston

Toukat On Istutettu Taimenen Ja Lohen Poikasten Kiduksiin, Sillä Muuten

Lisäksi Aikuisia Raakkuja Elvytetään Allaskuntoutuksella Tuomalla Ikääntyneet Jokihelmisimpukat ”lemmenlomalle” Konneveden