Professori Ehdottaa Työriitojen Sovittelujärjestelmän Uudistamista

Työelämä|Emeritusprofessori Niklas Bruun teki vertailevan selvityksen sovittelusta eri maissa: Suomen sovittelujärjestelmä kaipaa ainakin vahvistamista. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala (kesk.) kuvattiin paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan (oik.) ja Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtajan Jyrki Hollmenin kanssa työriidan sovittelussa tammikuussa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva Pitäisikö Suomen hakea mallia työriitojen umpisolmujen sovitteluun naapurimaasta Ruotsista? Se on ainakin yksi mutta ei ainoa vaihtoehto, käy ilmi tiistaina julkaistusta Akava Works -selvityksestä, jonka on laatinut emeritusprofessori Niklas Bruun. Bruun on vertaillut työriitojen sovittelua ja siihen liittyvää lainsäädäntöä Pohjoismaissa, Virossa, Saksassa ja Belgiassa.

Tuore Akava Works -selvitys Työriitojen sovittelujärjestelmä vertailevasta näkökulmasta tarkastelee työriitojen sovittelujärjestelmiä ja niihin liittyvää lainsäädäntöä ja käytäntöjä eri maissa. Emeritusprofessori Niklas Bruun on laatinut Akava Worksin toimeksiannosta selvityksen Pohjoismaiden, Viron, Saksan ja Belgian sovittelujärjestelmistä. – Akava Worksin toimeksiannon mukaisesti laadin vertailun eri maissa käytössä olevista toimintatavoista. Tavoitteena ei ollut ehdottaa tai rakentaa uutta mallia Suomeen. Työn aikana kuitenkin vahvistui käsitys, että käytössämme oleva sovittelujärjestelmä kaipaisi uudistamista, sanoo professori Niklas Bruun. – Järjestelmämme kehitystarpeet liittyvät sovitteluinstituution vahvistamiseen, sovittelijoiden määrään lisäämiseen, heidän osaamiseensa sekä mahdollisuuteen olla mukana neuvotteluissa jo ennen ristiriitojen syntymistä.

Sovittelujärjestelmän toimivuus on hyvin merkittävä osa työmarkkinatoimintaa, Bruun jatkaa. – Tuore raportti luo hyvän pohjan keskusteluun järjestelmän uudistamistarpeista. Suomen järjestelmän perustahan on lähtöisin 1960-luvulta eli vieläkin käytössä oleva menettely on luotu aikana, jolloin korkeaa osaamista vaativaa asiantuntijatyötä oli olennaisesti vähemmän kuin nykyisin. Meidän pitää toimia sovittelujärjestelmässäkin nykyajan vaatimusten mukaan. Sovitteluresurssien parantaminen olisi myös tärkeää, kommentoi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. – Nykyjärjestelmä ruoskii erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisia aloja, kun palkkakoordinaatio ei perustu sopimukseen, vaan vientialojen korotustason lopullisena sinettinä toimii valtakunnansovittelija.

Jos palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei pystytä korjaamaan työehtosopimuksilla, lakkoherkkyys lisääntyy. Järjestelmän uudistamista siis tarvitaan. Se ei kuitenkaan onnistu vain matkimalla vaikkapa Ruotsia, sillä Pohjoismaiden välillä on kulttuurieroja, huomauttaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen. – Akava Worksin toimeksiannon mukaisesti laadin vertailun eri maissa käytössä olevista toimintatavoista. Tavoitteena ei ollut ehdottaa tai rakentaa uutta mallia Suomeen. Työn aikana kuitenkin vahvistui käsitys, että käytössämme oleva sovittelujärjestelmä kaipaisi uudistamista, sanoo professori Niklas Bruun.

– Järjestelmämme kehitystarpeet liittyvät sovitteluinstituution vahvistamiseen ja sovittelijoiden määrän lisäämiseen, heidän osaamiseensa sekä mahdollisuuteen olla mukana neuvotteluissa jo ennen ristiriitojen syntymistä. Sovittelujärjestelmän toimivuus on hyvin merkittävä osa työmarkkinatoimintaa, Bruun jatkaa. – Tuore raportti luo hyvän pohjan keskusteluun järjestelmän uudistamistarpeista. Suomen järjestelmän perustahan on lähtöisin 1960-luvulta eli vieläkin käytössä oleva menettely on luotu aikana, jolloin korkeaa osaamista vaativaa asiantuntijatyötä oli olennaisesti vähemmän kuin nykyisin. Meidän pitää toimia sovittelujärjestelmässäkin nykyajan vaatimusten mukaan. Sovitteluresurssien parantaminen olisi myös tärkeää, kommentoi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

– Nykyjärjestelmä ruoskii erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisia aloja, kun palkkakoordinaatio ei perustu sopimukseen, vaan vientialojen korotustason lopullisena sinettinä toimii valtakunnansovittelija. Jos palkkojen jälkeenjääneisyyttä ei pystytä korjaamaan työehtosopimuksilla, lakkoherkkyys lisääntyy. Järjestelmän uudistamista siis tarvitaan. Se ei kuitenkaan onnistu vain matkimalla vaikkapa Ruotsia, sillä Pohjoismaiden välillä on kulttuurieroja, huomauttaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen. – Raportin mielenkiintoisin havainto on, että Ruotsissa sovittelujärjestelmä toimii erittäin ennakoivasti. Neuvottelut sopimusten uudistamisesta alkavat osapuolten välillä hyvissä ajoin ennen sopimusten päättymistä ja sovittelutoimi on mukana jo siinä vaiheessa, kun erimielisyyksiä tai varsinaista riitaa ei ole vielä käsillä.

Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että Ruotsissa on varsin vähän työtaisteluja, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (jäljempänä KT) pitää välttämättömänä Suomen työmarkkinamallin kehittämistä. Sen jälkeen, kun EK päätti yksipuolisesti luopua keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista, Suomessa ei ole ollut enää kaikkien sopijaosapuolten yhteisesti hyväksymää työmarkkinamallia. Kehitys on johtanut siihen, että neuvottelukierrosten työmarkkinaratkaisut ja työrauha syntyvät yhä enenevässä määrin pitkittyneiden neuvotteluiden ja sovitteluiden sekä työtaistelu-uhkien ja toteutuneiden työtaisteluiden jälkeen. Negatiiviset vaikutukset muun muassa talouteen, lakisääteisiin palveluihin ja hoitovelkaan ovat kasvaneet. Esimerkiksi kunta-alalla menetettiin vuonna 2022 ennätyksellisen laajoissa ja yhteiskuntavaarallisissa työtaisteluissa yli 700 000 työpäivää ja niihin osallistui noin 150 000 palkansaajaa.

Ilman sovittelujärjestelmää työtaistelut olisivat olleet vieläkin pitkäkestoisempia ja laajempia. Esityksen tavoite vahvistaa Suomen työmarkkinamallia siten, että se edistää kilpailukykyä ja parantaa kansantalouden kantokykyä, on kannatettava. Esitetyt lakimuutokset vaikuttaisivat olennaisesti valtakunnansovittelijan, sovittelijoiden ja sovittelulautakunnan toimintaan. Hallitus esittää työriitoihin uutta vapaaehtoista sovittelua sekä täsmennyksiä osapuolten velvollisuuteen valmistautua sovitteluun. Tavoitteena on tukea työrauhaa sekä ehkäistä ja ratkoa erityisesti työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja. Hallitus antoi esityksensä työriitojen sovittelun muutoksista eduskunnalle 13.10.2022.

Työministeri Tuula Haatainen pyysi helmikuussa 2021 selvityksen työehtosopimusten rajariitojen syistä ja ratkaisuista. Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa. Kolmikantainen työryhmä valmisteli selvityksen perusteella yksimielisen mietinnön, johon tämä hallituksen esitys perustuu. Nykyään sovittelu alkaa yleensä työriidan osapuolen tekemän työtaisteluilmoituksen perusteella. Jatkossa valtakunnansovittelija voisi osapuolen tai osapuolten pyynnöstä ottaa soviteltavaksi työriidan myös silloin, kun siihen ei liity työtaistelua tai työrauhan vaarantumisen uhkaa. ”Vapaaehtoinen sovittelu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa voisi estää työriidan kärjistymisen työtaisteluksi.

Tavoitteenamme on tehdä sovittelujärjestelmästä yhä tehokkaampi sekä tarjota entistä paremmat keinot rajariitojen ja muiden työriitojen ratkaisemiseen”, ministeri Haatainen sanoo.

People Also Search

• Professori ehdottaa työriitojen sovittelujärjestelmän uudistamista ...
• Hallituksen esitys sovittelujärjestelmän kehittämisestä eduskuntaan
• Akava Works -selvitys vertailee työriitojen sovittelujärjestelmiä ...
• Akava Works -selvitys vertailee työriitojen sovittelujärjestelmiä ja ...
• Hallituksen esitys kehittäisi sovittelujärjestelmää ja tehostaisi ...
• Lakiluonnos sovittelujärjestelmän kehittämisestä arviointineuvostoon
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työriitojen sovittelusta ja ...
• Valtioneuvoston oikeuskanslerin kommentti hallituksen esityksestä ...
• Arviointineuvosto työriitojen sovittelusta: Suomen ja Ruotsin ...