Crandi

Sovittelujärjestelmä Kaipaa Kehittämistä Insinööri Lehti

Leo Migdal
-
sovittelujärjestelmä kaipaa kehittämistä insinööri lehti

Akava Worksin selvitys vertailee työriitojen sovittelujärjestelmiä ja nostaa esiin tarpeen ennakoida ongelmatilanteita. Selvitys tarkastelee työriitojen sovittelujärjestelmiä ja niihin liittyvää lainsäädäntöä ja käytäntöjä eri maissa. Emeritusprofessori Niklas Bruun on laatinut Akava Worksin toimeksiannosta selvityksen Pohjoismaiden, Viron, Saksan ja Belgian sovittelujärjestelmistä. – Järjestelmämme kehitystarpeet liittyvät sovitteluinstituution vahvistamiseen ja sovittelijoiden määrän lisäämiseen, heidän osaamiseensa sekä mahdollisuuteen olla mukana neuvotteluissa jo ennen ristiriitojen syntymistä, Bruun sanoo. Sovittelujärjestelmä on olennainen osa työmarkkinatoimintaa. Suomen järjestelmän perusta on luotu 1960-luvulla, ja se on säilynyt siitä lähtien pitkälti entisenlaisena.

– Raportin mielenkiintoisin havainto on, että Ruotsissa sovittelujärjestelmä toimii erittäin ennakoivasti. Neuvottelut sopimusten uudistamisesta alkavat osapuolten välillä hyvissä ajoin ennen sopimusten päättymistä ja sovittelutoimi on mukana jo siinä vaiheessa, kun erimielisyyksiä tai varsinaista riitaa ei ole vielä käsillä. Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että Ruotsissa on varsin vähän työtaisteluja, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki. Hallituksen ehdottama vientivetoinen työmarkkinamalli ja sovittelujärjestelmän muutokset vaikuttaisivat negatiivisesti PAMin sopimusalojen työntekijöihin ja yrityksiin ja sitä kautta koko työmarkkinakenttään ja kansantalouteen. Hyväksyttävä malli kilpailukyvyn ja ostovoiman turvaavaan koordinaation voi syntyä vain sopimalla, sen pitää antaa tila alakohtaisten tarpeiden ratkaisuun, edistää samapalkkaisuutta ja siinä kustannusvaikutusten on oltava läpinäkyviä. Hallituksen ehdottamalla vientivetoisella työmarkkinamallilla ja sovittelujärjestelmän olisi merkittävä negatiivinen vaikutus PAMin sopimusalojen työntekijöille ja yrityksille ja sitä kautta koko työmarkkinakenttään ja kansantalouteen.

Esitykset heikentäisivät kansantalouden kokonaiskysyntää ja kannusteita kehittää kotimarkkinatoimialojen tuottavuutta. Ne kurjistaisivat jo valmiiksi heikossa asemassa olevien työntekijöiden tilannetta jäädyttäessään palkkaeroja nykytasolle ja kaventaessaan tilaa työehtojen parantamiselta. Tämä kasvattaisi entisestään absoluuttisia palkkaeroja. Liian matalat palkankorotukset toimialoilla, joilla olisi mahdollista kehittää ja ottaa käyttöön uusia työtä tukevia teknologioita, saattavat hidastaa tuottavuuskehitystä. Matalapalkka-alojen työntekijöiden palkankorotuksilla on merkittävä kerrannaisvaikutus taloudessa, sillä valtaosa heidän ansioistaan suuntautuu välttämättömään kulutukseen. Jos heidän ansionsa jäävät puolestaan jatkuvasti vientialojen jälkeen, on vaarana kotimarkkinatoimialojen jatkuva kurjistuminen.

Akava Worksin selvitys vertailee työriitojen sovittelujärjestelmiä ja nostaa esiin tarpeen ennakoida ongelmatilanteita. Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa esittää tänään Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla työriitojen sovittelujärjestelmän uudistamista. Vuosi 2025 on kääntymässä loppusuoralle. Suomalaisurheilijat ovat tarjonneet vuoden aikana penkkiurheilijoille lukuisia ilonaiheita. Henkilöstö on puolustuskyvyn tärkein voimavara. Palvelussuhteen ehtojen ja työhyvinvoinnin on oltava kunnossa, jotta järjestelmistä saadaan kaikki irti.

Ruotsin sovittelumalli perustuu vientialojen käymiin neuvotteluihin teollisuussopimuksesta. Alun perin Ruotsin teollisuussopimus on neuvoteltu ja sovittu vientiliittojen työntekijöiden sekä työnantajien kesken. Sopimusta on sitten käytännössä sovellettu vuosikymmeniä muulla yksityisellä ja julkisella sektorilla. Malli muodostettiin vuonna 1997 työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä sen jälkeen, kun usean vuoden ajan työmarkkinat olivat rauhattomia keskitetyistä ratkaisuista luopumisen jälkeen 1991. Keskusjärjestöt sekä työnantaja- että työntekijäpuolella koordinoivat vahvasti jäsenliittojensa palkkanormin noudattamista alakohtaisissa neuvotteluissa. Ruotsin malliin kuuluu vahvasti myös numerottomien sopimusten käyttö varsinkin julkisella sektorilla, missä palkoista sovitaan vapaasti työpaikkakohtaisesti.

2. Mitä Pohjoismaissa on tapahtunut, kun niissä on ollut käytössä vientivetoinen palkkamalli? Vientivetoisia työmarkkinamalleja on ollut käytössä muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa 1990-luvulta alkaen ja Tanskassa 1980-luvulta alkaen. Norjassa vientialojen mallineuvotteluissa historia ulottuu 1960-luvulle asti. Esimerkiksi Ruotsissa 1980-luvulla heikkoon reaaliansioiden kehitykseen ajautuneet työmarkkinat alkoivat toimia paremmin vientivetoisen palkkamallin tultua käyttöön ja reaalipalkkojen kehitys vauhdittui.

3. Rajoittaako esitettävä lainsäädäntö palkankorotuksista sopimista? Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa esittää tänään Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla työriitojen sovittelujärjestelmän uudistamista. Oksa näkee kirjoituksessa, että valtakunnansovittelija voidaan korvata kolmen sovittelijan työmarkkinatoimistolla, josta työmarkkinaosapuolet saavat sovitteluapua ongelmatilanteissa. Ehdotuksen taustalla ovat viime neuvottelukierrosten vaikeudet. Sopimusten tekeminen on kestänyt pitkään, mikä on haitannut kaikkia osapuolia.

Syynä on ollut se, että neuvottelijoiden neuvotteluvara on sidottu ulkopuolelta eikä sovittelija ole pystynyt puuttumaan siihen. Uudistetussa järjestelmässä sovittelijalla on Oksan mukaan nykyistä enemmän mahdollisuuksia tehdä kompromisseja ja alakohtaisia ehdotuksia. Tämä jouduttaa sopimusten syntymistä. Vuosi 2025 on kääntymässä loppusuoralle. Suomalaisurheilijat ovat tarjonneet vuoden aikana penkkiurheilijoille lukuisia ilonaiheita.

People Also Search

Akava Worksin Selvitys Vertailee Työriitojen Sovittelujärjestelmiä Ja Nostaa Esiin Tarpeen

Akava Worksin selvitys vertailee työriitojen sovittelujärjestelmiä ja nostaa esiin tarpeen ennakoida ongelmatilanteita. Selvitys tarkastelee työriitojen sovittelujärjestelmiä ja niihin liittyvää lainsäädäntöä ja käytäntöjä eri maissa. Emeritusprofessori Niklas Bruun on laatinut Akava Worksin toimeksiannosta selvityksen Pohjoismaiden, Viron, Saksan ja Belgian sovittelujärjestelmistä. – Järjestelmäm...

– Raportin Mielenkiintoisin Havainto On, Että Ruotsissa Sovittelujärjestelmä Toimii Erittäin

– Raportin mielenkiintoisin havainto on, että Ruotsissa sovittelujärjestelmä toimii erittäin ennakoivasti. Neuvottelut sopimusten uudistamisesta alkavat osapuolten välillä hyvissä ajoin ennen sopimusten päättymistä ja sovittelutoimi on mukana jo siinä vaiheessa, kun erimielisyyksiä tai varsinaista riitaa ei ole vielä käsillä. Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että Ruotsissa on varsin vähän työtai...

Esitykset Heikentäisivät Kansantalouden Kokonaiskysyntää Ja Kannusteita Kehittää Kotimarkkinatoimialojen Tuottavuutta. Ne

Esitykset heikentäisivät kansantalouden kokonaiskysyntää ja kannusteita kehittää kotimarkkinatoimialojen tuottavuutta. Ne kurjistaisivat jo valmiiksi heikossa asemassa olevien työntekijöiden tilannetta jäädyttäessään palkkaeroja nykytasolle ja kaventaessaan tilaa työehtojen parantamiselta. Tämä kasvattaisi entisestään absoluuttisia palkkaeroja. Liian matalat palkankorotukset toimialoilla, joilla o...

Akava Worksin Selvitys Vertailee Työriitojen Sovittelujärjestelmiä Ja Nostaa Esiin Tarpeen

Akava Worksin selvitys vertailee työriitojen sovittelujärjestelmiä ja nostaa esiin tarpeen ennakoida ongelmatilanteita. Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa esittää tänään Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla työriitojen sovittelujärjestelmän uudistamista. Vuosi 2025 on kääntymässä loppusuoralle. Suomalaisurheilijat ovat tarjonneet vuoden aikana penkkiurheilijoille lukuisia ilonaihe...

Ruotsin Sovittelumalli Perustuu Vientialojen Käymiin Neuvotteluihin Teollisuussopimuksesta. Alun Perin Ruotsin

Ruotsin sovittelumalli perustuu vientialojen käymiin neuvotteluihin teollisuussopimuksesta. Alun perin Ruotsin teollisuussopimus on neuvoteltu ja sovittu vientiliittojen työntekijöiden sekä työnantajien kesken. Sopimusta on sitten käytännössä sovellettu vuosikymmeniä muulla yksityisellä ja julkisella sektorilla. Malli muodostettiin vuonna 1997 työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä sen jälkeen, kun u...