Tulevat Artikkelit Työelämän Tutkimus
Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi. Voit hakea yksittäisen tutkijan julkaisuja TUNICRIS-tietokannan kautta. Mäkikangas, A., Snellman, M., Mäkiniemi, J-P., Mauno, S., & Riitta, S. (2025).
Työuupumuksen_alkulähteillä_Loppuraportti_2025. Ahopelto, T., Ruusuvuori, J., Stevanovic, M., & Tiitinen, S. (2024). Defining Personality: Epistemic Authority in Recruitment Interviews. Business and Professional Communication Quarterly, 23294906231218385. https://doi.org/10.1177/23294906231218385
Haapakorpi, A., Kolehmainen, J., Jousmäki, H., Leinonen, M. & Siirtola, E. (2024). Institutional hybridity in networked cultural organizations through boundary work. Nordic Journal of Working Life Studies. OnlineFirst https://doi.org/10.18291/njwls.146791
Haapakorpi, A., Lehtovaara, H., Koivunen, T., & Pyöriä, P. (2024). Anonyymi ja kulttuurisensitiivinen rekrytointi maahanmuuttajataustaisten työllistymisen edistäjänä. Työpoliittinen aikakauskirja, 67(2), 19-29. Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetään laajasti suomalaisen työelämän kehittämisessä.
Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa: Tässä tutkimuksessa arvioitiin työaikalain muutosta seuraamalla julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden sairauspoissaoloja vuosina 2019–2021. Työaikalain (872/2019) muutos mahdollistaa aiempaa joustavampia työvuorojärjestelmiä, esimerkiksi takaamalla vähintään 11 tuntia vuorokausilepoa työvuorojen välissä. Tutkimuksessa käytettiin koeryhmäasetelmaa ja rekisteritietoja. Tulokset osoittavat, että lakimuutos vähentää lyhyitä vuorovälejä, joiden vähentyminen puolestaan lievensi sairauspoissaolojen lisääntymistä. Tutkimuksessa todetaan, että työntekijöiden lepoajat ovat ratkaisevia työterveyden sekä työpaikkojen tehokkuuden kannalta.
Työelämän tutkimus -lehti etsii osastotoimittajaa (kirja-arviot ja puheenvuorotekstit) kaudelle 1.1.2026-31.12.2028. Monitieteisen Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehdellä on Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) vertaisarviointitunnus. Lehden tavoitteena on toimia johtavana kotimaisena monitieteellisen työelämätutkimuksen julkaisukanavana. Työelämän tutkimus- lehti on näköalapaikka työelämän tutkimukseen. Osastotoimittajan tehtäviin kuuluvat lehteen tulevien kirja-arvio- ja puheenvuorotekstien toimitustyö, julkaisupäätösten tekeminen yhdessä päätoimittajan kanssa, osallistuminen lehden kehittämiseen sekä tarvittaessa muut lehden toimitukseen liittyvät avustavat tehtävät (esim.
viestintä). Päätoimittaja ja toimittajat vastaavat lehden sisällöstä ja julkaisuprosessista yhdessä toimitussihteerin ja toimitusneuvoston kanssa. Lehti ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa Journal-alustalla sähköisessä muodossa osoitteessa https://journal.fi/tyoelamantutkimus. Tehtävään perehdytys tapahtuu tehtävän alettua tammi-helmikuussa 2026. Jos tunnet monipuolisesti työelämän tutkimuksen kenttää, sinulla on soveltuva tohtorin tutkinto tai teet väitöskirjaa työelämään liittyvistä teemoista ja sinulla on kokemusta toimitustyöstä tai halua hankkia kokemusta toimitustyöstä, lähetä vapaamuotoinen hakemus 30.11. 2025 mennessä Työelämän tutkimus -lehden päätoimittajalle Soila Lemmetylle (soila.lemmetty@uef.fi)
Työelämän muutostrendit ovat harvoin yksiselitteisesti hyviä tai huonoja. Tämän vuoksi työelämän muutosta pitää tarkastella usein erilaisin mittarein. Yli puolet suomalaisista arvioi työelämän kehittyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana huonompaan suuntaan ja lähes yhtä moni arvioi saman kehityksen jatkuvan. Yli 70 prosenttia ajattelee työmäärän, kiireen ja tehokkuuden vaatimusten lisääntyneen sekä työn muuttuneen aiempaa kuormittavammaksi, kerrotaan E2 Tutkimuksen Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankkeen loppuraportissa. Tela oli yksi tutkimushankkeen rahoittajista. Myönteisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että ongelmat eivät näytä juuri koskevan työn sisältöä.
Työn merkityksettömyys tai tylsistyminen huolettivat vain noin joka viidettä vastaajaa. Noin puolet myös kokee autonomian työssä lisääntyneen. Tutkimushaastatteluissa esiin nousseita myönteisiä muutoksia olivat esimerkiksi etätyömahdollisuudet, hyvä työturvallisuus, tasa-arvon vahvistuminen, matalat hierarkiat ja joustot työajoissa. Toisaalta lähes puolet kokee, että työ on vähemmän yhteisöllistä kuin aiemmin. Ainoastaan noin joka kymmenes kokee yhteisöllisyyden lisääntyneen. Haastatteluiden perusteella etätyöt, kiire ja älypuhelimen työtehtäviin liittymätön käyttö työpaikalla vähentävät yhteisöllisyyttä.
Yli 60-vuotiaista noin puolet kokee yhteisöllisyyden vähentyneen. Naiset ja miehet arvioivat tilannetta samansuuntaisesti, niin myös työntekijät ja toimihenkilöt. Moni tunnistaa polarisaatiota työelämässä: 71 prosenttia kokee, että työelämä jakautuu yhä enemmän kahtia hyviin ja huonoihin töihin. Kokemukseen vaikuttaa eniten asema ja koulutustausta, sukupuolella, iällä tai asuinpaikalla ei ole tähän juuri vaikutusta. How can we build healthier, more supportive workplaces? The Finnish Association of Work Life Research FAWORE...
Miten torjumme rasismia työelämässä? -keskustelutilaisuus Tiedekulman Stagella (Yliopistonkatu 4, Helsinki) ja verkossa tiistaina 4.3.2025 klo 13-15 Työmarkkinamme tarvitsevat... Työelämän tutkimusyhdistys on myöntänyt vuoden 2024 Hyvä Työ! -palkinnon TYÖ2030-ohjelmalle. Palkinto myönnettiin 16. kerran Työelämän...
Työelämän tutkimuspäivät järjestetään jälleen Tampereen yliopistolla 7.–8.11.2024 teemalla Hyvä työ – hyvä elämä? Ilmoittautua... Työelämän tutkimusyhdistys jakaa jo viidennentoista Hyvä Työ! -palkinnon merkittävästä työelämän tutkimusteosta, kehittämisteosta tai työelämän tutkimuksen... Pitkän linjan työelämän tutkija Antti Kasvio hahmotteli kymmenisen vuotta sitten, millaista on tulevaisuuden palkkatyö vuonna 2050. Hän muun muassa katsoi, että harvoilla on vakituisia työnantajia.
Sen sijaan ihmiset työllistyvät tulevaisuudessa osaamisensa perusteella suuriin tai pieniin projekteihin. (Kasvio 2014, 226.) Kasvion hahmotelma ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Keskustelu palkkatyön tulevaisuudesta ja uusista joustavista työnteon muodoista jatkuu vilkkaana ja lennokkaanakin, vaikka huhut perinteisen palkkatyön kuolemasta ovat liioiteltuja – kokoaikainen ja toistaiseksi jatkuva palkkatyö on yhä tyypillisin ansiotyön muoto (SVT 2022). Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa Kasvion kuvailemia uhkakuvia, kuten yleissitovien työehtosopimusten merkityksen romuttumista, on kutsuttu termillä työn murros. Kokoaikaisten ja pysyvien työsuhteiden arvellaan korvautuvan osa- ja määräaikaisuuksilla, vastentahtoisen yksinyrittäjyyden yleistyvän ja työurien silppuuntuvan.
Palkkatyön yhteiskunnallisen merkityksen pelätään murenevan, koska pätkätyöt, keikka- ja alustatyöt, alustatalous sekä joillain ammattialoilla koettu epävarmuus ovat kasvaneet. Huolena on, että työehtoja heikennetään ja yhä useamman on otettava vastaan mitä tahansa työtä aikaan, paikkaan tai palkkaan katsomatta, ellei sitten ole pakon edessä ryhdyttävä yrittäjäksi. (Pyöriä ym. 2019.) Totta on, että työn tekemisen muodot ovat moninaistuneet esimerkiksi monista lähteistä ansainnan ja alustatyön muotojen myötä (Järvensivu ja Haapakorpi 2022). Toisaalta erilaista keikkatyötä tai satunnaista työtä on tehty ennenkin.
Se on tuttua etenkin musiikin ja muiden esittävien taiteiden parissa mutta myös muilla aloilla. Lisäksi työelämä on muuttunut ja ollut jonkinlaisessa murroksessa niin kauan kuin palkkatyötä on tehty. Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi.
People Also Search
- Tulevat artikkelit | Työelämän tutkimus - Journal
- Julkaisut | Työelämän tutkimuskeskus | Tampereen korkeakouluyhteisö
- TT-lehti - Työelämän tutkimusyhdistys ry.
- Työelämän tutkimus | Tampere University Press
- Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus 1/2025 | Työterveyslaitos
- Työelämän tutkimus - Journal
- Tuore tutkimus selvitti kokemuksia työelämän muutoksesta
- Ajankohtaista - Työelämän tutkimusyhdistys ry.
- Työelämän muutos ei pysähdy - Rekrytointitutkimus paljastaa uusia ...
- Arkistot | Työelämän tutkimus - Journal
Työelämän Tutkimus -lehden Päämääränä On Edistää Työelämään Ja Työyhteiskuntaan Kohdistuvaa
Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä. Lehteä julkaisee Työelämän tutkimusyhdistys ry. Vuodesta 2003 ilmestynyt Työelämän tutkimus on laaja-alainen ja poikkitieteellinen tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden foorumi. Voit hakea yksittäisen tutkijan julkaisuja TUNICRIS-tietokannan kautta. Mäkikangas, A., ...
Työuupumuksen_alkulähteillä_Loppuraportti_2025. Ahopelto, T., Ruusuvuori, J., Stevanovic, M., & Tiitinen, S.
Työuupumuksen_alkulähteillä_Loppuraportti_2025. Ahopelto, T., Ruusuvuori, J., Stevanovic, M., & Tiitinen, S. (2024). Defining Personality: Epistemic Authority in Recruitment Interviews. Business and Professional Communication Quarterly, 23294906231218385. https://doi.org/10.1177/23294906231218385
Haapakorpi, A., Kolehmainen, J., Jousmäki, H., Leinonen, M. & Siirtola,
Haapakorpi, A., Kolehmainen, J., Jousmäki, H., Leinonen, M. & Siirtola, E. (2024). Institutional hybridity in networked cultural organizations through boundary work. Nordic Journal of Working Life Studies. OnlineFirst https://doi.org/10.18291/njwls.146791
Haapakorpi, A., Lehtovaara, H., Koivunen, T., & Pyöriä, P. (2024).
Haapakorpi, A., Lehtovaara, H., Koivunen, T., & Pyöriä, P. (2024). Anonyymi ja kulttuurisensitiivinen rekrytointi maahanmuuttajataustaisten työllistymisen edistäjänä. Työpoliittinen aikakauskirja, 67(2), 19-29. Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetä...
Tutustu Tutkimuksiin Alla Tai Lataa Katsaus Pdf-muodossa: Tässä Tutkimuksessa Arvioitiin
Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa: Tässä tutkimuksessa arvioitiin työaikalain muutosta seuraamalla julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden sairauspoissaoloja vuosina 2019–2021. Työaikalain (872/2019) muutos mahdollistaa aiempaa joustavampia työvuorojärjestelmiä, esimerkiksi takaamalla vähintään 11 tuntia vuorokausilepoa työvuorojen välissä. Tutkimukses...