Työhyvinvointi Ja Osaaminen Kytköksissä Tuottavuuteen Työelämän

Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy mahdollisuuksia kasvattaa tuottavuutta työpaikoilla. Tarvitaan strategista johtamista, joka nivoo hyvinvoinnin, osaamisen ja yhteistyön olennaiseksi osaksi liiketoiminnan kehittämistä. Näin kiteytyy työelämän tilannekuvaan pureutuva raportti, joka toteutettiin osana TYÖ2030-ohjelmaa. Raportissa nostetaan esiin, että monella mittarilla arvioiden työikäisen väestön terveys on pitkällä aikavälillä kohentunut. Suomalaiset kokevat työnsä merkitykselliseksi, ja työelämän laatu on parantunut monella mittarilla. – Mielenterveys on poikkeus työelämän myönteisestä kehityksestä, ja siihen liittyvien sairauspoissaolojen määrä on kasvanut erittäin nopeasti viime vuosina.

Työuupumus tai sen riski koskee jo joka neljättä työssäkäyvää, sanoo tutkimuspäällikkö Pekka Varje Työterveyslaitoksesta. Raportin mukaan Suomessa ei ole riittävästi korkean tuottavuuden eturintamassa kulkevia yrityksiä. – Etätyön yleistyminen nosti kirkkaasti esiin tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja osaamisen kytkökset. Sillä, miten työyhteisössä osataan toimia fiksummin, voi olla yllättävänkin suuri vaikutus tuottavuuskasvulle, sanoo johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitoksesta. Työelämän tilannekuva pohjustaa uutta työelämän kehittämisstrategiaa. Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy mahdollisuuksia kasvattaa tuottavuutta työpaikoilla.

Tämä edellyttää strategista johtamista, joka nivoo hyvinvoinnin, osaamisen ja yhteistyön olennaiseksi osaksi liiketoiminnan kehittämistä. Tähän kiteytyy tuoreen työelämän tilannekuvaa koostavan raportin pääviesti. Tilannekuvan rakentamisessa on käytetty useita tilastoja, tutkimuksia ja muita tietolähteitä, jotka kuvaavat tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja jatkuvan oppimisen tilaa työelämässä. Kooste antaa hyvän pohjan, kun työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö alkavat laatia yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa 2030-luvulle ulottuvaa työelämän kehittämisstrategiaa. ”Parhaan mahdollisen tulevaisuuden työelämän rakentamiseksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä työelämän kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteista ja keinoista sekä niihin sitoutumista. Tätä tavoittelemme, kun syksyllä käynnistämme tutkimustiedon pohjalta yhteisen kolmikantaisen keskustelun uudesta työelämästrategiasta”, sanoo työministeri Arto Satonen.

”Monet mittarit osoittavat, että työikäisten terveys on pitkällä aikavälillä kohentunut. Kuitenkin kokemukset työn henkisestä kuormittavuudesta ovat yleisiä. Erityisesti alle 35-vuotiaiden mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot ovat yleistyneet. Tämä suunta on saatava kääntymään”, painottaa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen. Työhyvinvoinnilla ja osaamisella on vahva kytkös mahdollisuuksiin kasvattaa tuottavuutta työpaikoilla. Tuore raportti työelämän tilannekuvasta antaa hyvän pohjan, kun työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö alkavat laatia yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa 2030-luvulle ulottuvaa työelämän kehittämisstrategiaa.

Tuottavuuden kasvattaminen työpaikoilla vaatii strategista johtamista, joka nivoo hyvinvoinnin, osaamisen ja yhteistyön olennaiseksi osaksi liiketoiminnan kehittämistä. Sen lisäksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä työelämän kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteista ja keinoista sekä niihin sitoutumista. #työ #työelämä #tilannekuva #työhyvinvointi 👇 https://lnkd.in/d_FiVaJG Työhyvinvoinnilla ja työn tuottavuudella on tutkimusten mukaan selkeä yhteys, vaikka sen todistamiseen ei ole selkeitä mittareita. Työhyvinvoinnille on monenlaisia määritelmiä ja työhyvinvoinnin on kuvattu tarkoittavan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä ammattitaitoisten työntekijöiden ja työyhteisöjen toimesta. (Työturvallisuuskeskus) Työn tuottavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon voidaan saada aikaan samalla resurssimäärällä, eli kuinka tehokasta ja tuottavaa työ on.

Työhyvinvointi on yksi työn tuottavuutta tukevista asioista, sillä tehdyn työn taustalla on työntekijä ja hänen fyysinen sekä psyykkinen hyvinvointi. Työhyvinvointi tukee työn tuottavuutta, sillä hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut, motivoitunut sekä innovatiivinen ja saa paljon työssään aikaiseksi. Työhyvinvointiin panostaminen on taloudellisesti perusteltua, sillä siihen laitetut panokset maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. (Kauhanen, 2016, s.12.) Työhyvinvoinnilla on sekä välittömiä että välillisiä tuottavuusvaikutuksia. Välittömiin tuottavuusvaikutuksiin kuuluu työhyvinvoinnin vaikutukset työntekijöiden vähäisempiin poissaoloihin, lisääntyneeseen tehokkaaseen työaikaan sekä yksilön tuottavuuden kasvuun.

Työhyvinvointi vähentää yrityksen kustannuksia, sillä hyvinvoiva henkilöstö on sitoutunut, ja tällöin myös työntekijöiden vaihtuvuus on vähäisempää. Pienempi vaihtuvuus vähentää uusien työntekijöiden rekrytointi- ja perehdytyskustannuksia. Hyvinvoivat työntekijät ovat myös terveempiä ja se näkyy työntekijöiden vähäisempinä sairauspoissaoloina. Sairauspoissaolot ovat kalliita ja niiden määrällä on suuri vaikutus yrityksen kustannuksiin ja työn tuottavuuteen. Työhyvinvointi vähentää myös ennenaikaista eläköitymistä, koska hyvinvoivat työntekijät pysyvät työelämässä pidempään. Jaksava ja hyvinvoiva työntekijä saa työssä paljon aikaan ja vapauttaa potentiaaliaan parhaiten organisaation käyttöön.

Välillisiä tuottavuusvaikutuksia ovat työn tuottavuuden parantuminen, työn laadun parantuminen sekä palvelu- ja prosessi-innovaatioiden lisääntyminen. (Kehusmaa 2011) Työhyvinvoinnilla on myös muita vaikutuksia työn tuottavuuteen. Työntekijöiden hyvinvointiin panostamalla saadaan työntekijät innostumaan työstä, joka luo työn imua. Työn imulla tarkoitetaan työssä koettua tunne- ja motivaatiotilaa. Työn imun piirteitä ovat tarmokkuus, omistautuminen sekä uppoutuminen, ja työn imua kokeva työntekijä kokee merkityksellisyyttä työssään.

Työn imua kokeva työntekijä on arvokas voimavara yritykselle ja vaikuttaa merkittävästi työn tuottavuuteen. Työn imu leviää myös työyhteisössä, sillä se vaikuttaa myös ympärillä työskenteleviin ihmisiin. Työn imu on yksi työn voimavaroista, joilla voidaan vahvistaa työhyvinvointia ja näin ollen lisätä työn tuottavuutta. Muita työn voimavaroja ovat esimerkiksi yksilöön liittyvät ominaisuudet sekä organisaatioon työyhteisöön liittyvät tekijät, kuten osaamisen kehittämismahdollisuudet ja johtaminen. (Manka & Manka, 2023, s.150) Työn tuottavuudella ja sitä kautta työhyvinvoinnilla on vaikutusta myös organisaation maineeseen ja kilpailukykyyn, sekä yrityksen tuloksellisuuteen.

Työntekijät arvottavat työpaikkoja siitä näkökulmasta, miten työpaikalla on otettu huomioon työhyvinvointi. Työhyvinvointiin panostaminen kertoo yrityksen arvoista ja organisaatiokulttuurista, ja nämä vaikuttavat siihen, miten työntekijät näkevät organisaation. Kun työntekijät ajattelevat hyvää organisaatiosta, he löytävät myös merkityksen työlleen ja haluavat tehdä työnsä tehokkaasti ja hyvin. Työhyvinvointi on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin työn tuottavuuden parantumisen kautta. Työhyvinvointiin panostaminen on siis taloudellisesti perusteltua, sillä hyvinvoiva henkilöstö on arvokas voimavara organisaatiolle. Kun työntekijät viihtyvät työssään, on myös työntekijöiden vaihtuvuus pienempää.

Tämä puolestaan vähentää uusien työntekijöiden rekrytointikustannuksia. Lisäksi työnantajan maine työllistäjänä on hyvä, mikä helpottaa puolestaan uusien työntekijöiden rekrytointia. Työhyvinvointiin on siis tärkeää panostaa ennaltaehkäisevästi, jotta ongelmia ei pääsisi syntymään. Mitä aikaisemmin työhyvinvointiin tartutaan, sitä parempia tuloksia saadaan aikaan, eikä työn tuottavuus pääse kärsimään.

People Also Search

• Työhyvinvointi ja osaaminen kytköksissä tuottavuuteen - työelämän ...
• Työelämän tilannekuvia: työhyvinvointi ja osaaminen kytköksissä ...
• Työhyvinvointi ja osaaminen kytköksissä tuottavuuteen
• PDF Työelämän tilannekuvia: Työhyvinvoinnista ja osaamisesta löytyy ...
• Työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden yhteys - Energiaa-verkkolehti
• PDF Työhyvinvoinnin vaikutus tuottavuuteen