Uudenmaan Ainoa Jokihelmisimpukan Esiintymä Uhkaa Hävitä Uudella

Leo Migdal

-Dec 7, 2025, 3:03 AM

uudenmaan ainoa jokihelmisimpukan esiintymä uhkaa hävitä uudella

kesä 5, 2024 | Lohikalat Karjaanjokeen, RAAKKU OHOI! 5-vuotiaita Mustionjokeen istutettuja jokihelmisimpukoita. (LUVY / Heidi Tanttu) Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku on lähes kadonnut eteläisestä Suomesta. Suomen eteläisin raakkukanta sinnittelee vielä Mustionjoessa Raaseporissa. Uusien kartoitustulosten perusteella Mustionjoella on jäljellä enää 600–800 aikuista raakkua.

Se on noin neljännes reilun vuosikymmenen takaisesta määrästä. Raakut häviävät Mustionjoesta parin vuosikymmenen kuluessa ilman onnistuneita pelastamistoimenpiteitä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on saanut Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta yhteensä 102 780 € raakun pelastustoimiin kaksivuotiseen RAAKKU OHOI! -hankkeeseen. Hankkeen koko budjetti on 171 300 €. Raakun säilyttämiseksi uudessa hankkeessa seurataan Mustionjoen tunnettuja raakkujen esiintymiä, tuotetaan uusia simpukkasukupolvia laitos- ja jokikasvatuksen avulla yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa sekä pyritään etsimään ja perustamaan raakulle uusia esiintymisalueita.

Uusia sopivia elinympäristöjä etsitään Karjaanjoen vesistöstä, johon Mustionjokikin kuuluu. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia uusien esiintymisalueiden perustamiselle muuallekin Uudenmaan maakunnassa. Kansallinen raakkuseminaari 10.10.2024 – videotallenne (youtube.com) Varjostavia puita ja ennallistettuja soita – raakun suojelu edellyttää kokonaisvaltaisia toimia (15.3.2024) LIFE Revives -projekti (Reviving freshwater pearl mussel populations and their habitats) keskittyy jokihelmisimpukan suojeluun EU:n LIFE Luonto -rahoituksella. Projektin yleisenä tavoitteena on elvyttää Suomen, Ruotsin ja Viron raakun eli jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera) kantoja kohti suotuisaa suojelun tasoa.

Kaikkiaan kunnostetaan noin 85 kilometriä raakkuvirtoja. Niin budjetiltaan kuin kattavuudeltaankin ennätyksellisen laajan hankkeen nimi LIFE Revives viittaa suoraan elvyttämiseen, koska keskeinen tavoite on saada raakkujen lisääntyminen käyntiin kunnostettavissa virroissa. Kunnostamme vuosina 2021–2027 raakun ja lohikalojen elinympäristöjä, kasvatamme raakunpoikasia istutettavaksi kohdejokiin, parannamme tietoisuutta raakun suojelusta sekä kehitämme suojelumenetelmiä. Merkittävänä osana ovat myös erilaiset vesistöseurannat ja raakun suojeluun liittyvän tietoisuuden lisääminen. Huolehdimme jokaisen arkielämään vaikuttavista asioista, kuten teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä tuemme yrityksiä niiden kehittymisessä. Olemme merkittäviä alueidemme kehittäjiä ja EU-rahoituksen myöntäjiä.

Jokihelmisimpukan eli raakun elinympäristöjen kunnostaminen Jokihelmisimpukka eli raakku on virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji, joka kasvaa hitaasti ja se voi elää jopa 280-vuotiaaksi. Suomessa raakku on erittäin uhanalainen laji, ja se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana lajina vuonna 1955. Oulun eteläpuolisesta Suomesta tunnetaan alle kymmenen raakkujokea. Life Revives -hankkeessa (2021-2027) parannetaan uhanalaisen raakun elinolosuhteita. Kuusivuotinen LIFE Revives -hanke käynnistyi usean vuoden taustatyön ja suunnittelun tuloksena 12 projektipartnerin voimin.

Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto. Hankkeen nimi LIFE tulee EU:n LIFE-ohjelmasta ja Revives viittaa elvyttämiseen, hankkeen nimi on englanniksi, koska hanke parantaa jokihelmisimpukan ekologista tilaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Kuuden vuoden jälkeen tavoitteena on saavuttaa raakun riittävä lisääntyminen ja suotuisa suojelutaso. Kansainvälisen hankkeen kohteena on yhteensä 14 suurempaa jokialuetta, joilla on 69 pienempää jokea. Niistä 32 sijaitsee Pohjois- ja Länsi-Suomessa, 36 Pohjois-Ruotsissa ja yksi Virossa. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto.

LIFE Revives -hankkeen budjetti omarahoitus mukaan lukien on 15,8 miljoona euroa. Länsi-Uudellamaalla yritetään vauhdittaa erittäin uhanalaisen Mustionjoen raakun eli jokihelmisimpukan pelastustoimia uudella hankkeella. Uusien kartoitustulosten perusteella Mustionjoessa on 600-800 aikuista raakkua, mikä on vain noin neljännes reilun vuosikymmenen takaisesta määrästä. Asiantuntijoiden mukaan raakut häviävät joesta parissa vuosikymmenessä, jos pelastustoimenpiteet eivät onnistu. Erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku on lähes kadonnut eteläisestä Suomesta. Iloinen uutinen on kuitenkin se, että olemme saaneet ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitusta raakun pelastustoimiin kaksivuotiseen RAAKKU OHOI!

-hankkeeseen! 💧 Mustionjoessa Raaseporissa sinnittelee Suomen eteläisin ja Uudenmaan ainoa raakkukanta, mutta raakkujen arvioidaan häviävän sieltä parin vuosikymmenen kuluessa ilman onnistuneita pelastamistoimenpiteitä. 💧 raakut eivät ole kyenneet lisääntymään pitkiin aikoihin. Lisääntymistä haittaa elinympäristöjen osin heikko kunto ja lohikalojen vähäisyys. Jokihelmisimpukan elinkaari on kytköksissä lohikaloihin: raakun toukat ajelehtivat aluksi virrassa ja tarttuvat lohikalojen kiduksiin, missä ne kehittyvät pieniksi simpukoiksi ennen pudottautumistaan joen pohjalle. 💧Mustionjoessa raakkujen arvioidaan voivan elää noin 100-vuotiaiksi, maamme pohjoisosassa pidempään.

💧Raakun säilyttämiseksi uudessa hankkeessa seurataan Mustionjoen tunnettuja raakkujen esiintymiä, tuotetaan uusia simpukkasukupolvia laitos- ja jokikasvatuksen avulla yhteistyössä University of Jyväskylä kanssa sekä pyritään etsimään ja perustamaan raakulle uusia esiintymisalueita. #LUVY #YhteisilläVesillä #raakku #jokihelmisimpukka #uhanalainen #Mustinjoki #Raasepori FM Heini Hyvärinen ja FM Sabrina Nykänen Heini Hyvärinen ja Sabrina Nykänen edistävät väitöskirjoissaan erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelua. Hyvärinen tutkii raakun poikasten sietorajoja ympäristökuormitukselle ja Nykänen selvittää raakun palautumiskykyä ja roolia virtavesiekosysteemissä. Maamme pitkäikäisin eläinlaji raakku on erittäin herkkä ympäristön muutoksille, koska se on hyvin vaatelias elinympäristönsä suhteen ja sillä on monimutkainen elinkierto, joka sisältää pakollisen loisvaiheen lohen tai taimenen kiduksilla.

Raakku rauhoitettiin alun perin helmenpyynnistä aiheutuneen häviämisen vuoksi, mutta se on sittemmin kärsinyt lohikalakantojen heikentymisestä, jokien perkaamisesta ja valjastamisesta, sekä valuma-alueilta tulevasta maa- ja metsätalouden kuormituksesta. Kuormitus on tehnyt uoman pohjan elinolosuhteista raakun poikasvaiheelle kestämättömät, ja poikasvaiheen kuolleisuutta pidetään nykyään suurimpana raakkukantojen taantumista aiheuttavana tekijänä. Raakulle on vasta hiljattain laadittu suojeluohjelma sen ilmeisen häviämisuhan vuoksi. Hyvärinen selvittää väitöskirjaansa varten, mikä aiheuttaa raakunpoikasten suurta kuolleisuutta. Koska poikasia on niiden pienen koon vuoksi vaikeaa tutkia luonnossa, on Hyvärinen tutkinut poikasten sietorajoja laboratorio-olosuhteissa. Tutkimuksen on mahdollistanut se, että Konneveden tutkimusasemalla kasvatetaan raakunpoikasia LIFE Revives –hankkeessa.

Tutkimuksen kohteena on ollut jokipohjan liettyminen, happikato, korkea lämpötila ja suolaisuus. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) selvittää Mustionjoen raakkujen eli jokihelmisimpukoiden määrää Alleco Oy:n kanssa. Kesällä tehtyjen sukellusten perusteella ainutlaatuisen Mustionjoen raakun tilanne näyttää huolestuttavalta. LUVY kumppaneineen työskentelee jatkuvasti jokihelmisimpukan kannan pelastamiseksi. Alleco Oy:n sukeltajat ovat syyskuussa LUVYn toimeksiannosta sukeltaneet Mustionjoen suurimman jokihelmisimpukkaesiintymän alueella Åminneforsissa Raaseporissa ja selvittäneet simpukoiden määrää paikalla. Sukelluslinjoilta löydettyjen raakkujen määrän perusteella arvioidaan kannan kokoa.

Tulokset valmistuvat loppuvuoden aikana. “Olemme seuranneet kannan kehitystä jo 15 vuotta. Tilanne näyttää valitettavasti heikolta, ja nyt on viimeinen hetki pelastaa Mustionjoen raakku”, sanoo LUVYn hankepäällikkö Anu Suonpää-Espinola. Suomen eteläisin ja Uudenmaan ainoa erittäin uhanalaisen raakun kanta sinnittelee enää parilla alueella Mustionjoessa Raaseporissa. Vuonna 2019 tehdyn arvion mukaan raakkujen määrä oli 600–800 aikuista simpukkaa, ja niiden arvioitiin häviävän parin vuosikymmenen kuluessa, jos mitään ei tehdä. Elokuussa 2025 LUVYn teettämissä sukelluksissa tilanne näytti aiempaakin synkemmältä, sillä sukeltajat löysivät tutkimusalueelta vain 12 elävää raakkua ja paljon tyhjiä kuoria.

Tämän vuoksi nyt selvitetään tarkemmin jäljellä olevien aikuisten raakkujen määrää Mustionjoessa. Raakuille etsitään uusia elinympäristöjä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry tekee työtä Mustionjoen raakun pelastamiseksi kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Uudenmaan Ainoa Jokihelmisimpukan Esiintymä Uhkaa Hävitä Uudella

People Also Search

Kesä 5, 2024 | Lohikalat Karjaanjokeen, RAAKKU OHOI! 5-vuotiaita Mustionjokeen

Se On Noin Neljännes Reilun Vuosikymmenen Takaisesta Määrästä. Raakut Häviävät

Uusia Sopivia Elinympäristöjä Etsitään Karjaanjoen Vesistöstä, Johon Mustionjokikin Kuuluu. Lisäksi

Kaikkiaan Kunnostetaan Noin 85 Kilometriä Raakkuvirtoja. Niin Budjetiltaan Kuin Kattavuudeltaankin

Jokihelmisimpukan Eli Raakun Elinympäristöjen Kunnostaminen Jokihelmisimpukka Eli Raakku On Virtaavien