Erilaisten Opiskelijoiden Huomioiminen Verkko Opetuksessa

Leo Migdal

-Dec 7, 2025, 2:43 AM

erilaisten opiskelijoiden huomioiminen verkko opetuksessa

Jokaisella opiskelijalla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet oppia ja osallistua opetukseen. Lisääntynyt verkko-opetus on tuonut mukanaan uudenlaisia haasteita lähiopetukseen verrattuna. Verkon välityksellä on hankalampi havaita, miten sitoutuneita ja motivoituneita opiskelijat ovat tai käyttääkö joku heistä ruudunlukijaa tai muuta apuvälinettä. Kun opetus suunnitellaan laadukkaasti, monipuolisesti ja saavutettavasti, tarjotaan onnistuneita oppimiskokemuksia ihan kaikille. Saavutettavasta sisällöstä hyötyvät kuulo- näkö- ja liikuntavammaisten lisäksi muun muassa opiskelijat, joiden äidinkieli ei ole suomi, tai joilla on haasteita vaikkapa tarkkaavaisuuden tai mielenterveyden kanssa. Tilastollisesti noin 20 % väestöstä tarvitsee jollakin tapaa saavutettavia sisältöjä ja vielä paljon suurempi osa hyötyy niistä.

Listauksen tavoitteena on lisätä osaamistasi ottaa huomioon erilaiset oppijat suunnittelun ja opettamisen eri vaiheissa. Lisäksi kerrataan käytännön vinkkejä, miten oman verkko- tai hybridiopetuksen saavutettavuutta voi parantaa. Muista, että jo pienetkin muutokset lisäävät opetuksen saavutettavuutta! Kaikki linkit avautuvat uuteen ikkunaan. Ohje on toteutettu osana Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat –hanketta, jota koordinoi Suomen eOppimiskeskus. Hanketta rahoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Osatoteuttajina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Verkko-oppimisympäristöt tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden sisällyttää opetukseen monenlaisia oppimismenetelmiä ja -materiaaleja. Monipuolinen sisältö hyödyttää erilaisia oppijoita, luo motivoivan oppimiskokemuksen sekä parantaa oppimistuloksia. Tässä blogikirjoituksessa annamme vinkkejä monipuolisen sisällön laatimiseen verkkokursseille erilaisten oppijoiden mielenkiinnon ylläpitämiseksi ja oppimisen tehostamiseksi. Oppijat eroavat toisistaan monella tapaa: heillä on eri lähtötiedot, eri motivaatio opiskeluun ja erilaiset opiskelustrategiat. Usein oppimisen ja opettamisen yhteydessä puhutaan myös erilaisista ”oppimistyyleistä”.

Eri oppimistyyleistä puhuminen on ollut suosittu tapa ymmärtää, miten ihmiset oppivat. Onkin olemassa monia eri teorioita joilla pyritään kategorisoimaan eri oppimistyylejä. Yksi tunnetuimmista malleista on VAK-malli, joka jakaa oppijat kolmeen kategoriaan: visuaalinen oppija, joka hyötyy kuvista, kaavioista ja visuaalisista esityksistä; auditiivinen oppija, joka oppii parhaiten kuuntelemalla; sekä kinesteettinen oppija, joka oppii tekemällä ja liikkumalla. Tutkimukset eivät kuitenkaan ole osoittaneet, että ihminen oppisi aina tehokkaimmin ”omalla oppimistyylillään” ja oppimistyyliteorioita onkin nykypäivänä kritisoitu ja ne on pitkälti todettu myyteiksi. Oppimistyyleihin kategorisointi voi osoittautua jopa haitalliseksi, sillä pitäytyminen vain jossakin tietyssä tyylissä voi rajoittaa ja häiritä oppimista. Sen sijaan on todettu, että oppijoilla on erilaisia preferenssejä siitä, miten he tykkäävät opiskella.

Joku voi tykätä opetella uusia asioita videoita katsomalla ja joku taas keskustelemalla ryhmässä. Se ei tarkoita, että nämä opiskelijat eivät oppisi mitään jollain toisella tavalla, esimerkiksi lukemalla. Oppiminen on monikanavaista ja ihmiset oppivatkin parhaiten yhdistämällä useita aisteja ja oppimismenetelmiä, kuten lukemalla, kuuntelemalla ja kokeilemalla. Monipuolinen lähestymistapa tehostaa muistamista ja ymmärrystä ja auttaa kaikenlaisia oppijoita. Korkeakouluopiskelijoiden joukko on hyvin laaja ja monimuotoinen, joten myös tuen tarpeiden vaihtelu on runsasta. Tietoisuus yleisimmistä toimimisesteistä ja toiminnallisista haasteista auttaa suunnittelemaan opetusta siten, että se huomioi laajan joukon erilaisia oppijoita.

Kun opetus järjestetään kaikkia huomioivasti jo alun perin, ei laajoja erikoisjärjestelyjä ja muutoksia tarvita. Hyvä tapa on kysyä opiskelijalta itseltänsä suoraan, millaisia tuen tarpeita ja toiveita oppimisen tukemiseen hänellä olisi. Tämä on hyvä tehdä yksityisesti. Monet fyysisistä vammoista tai liikkumis- ja oppimisvaikeuksista kärsivät suosivatkin verkko-osallistumista lähiopetuksen sijaan, jotta huomio ei kiinnittyisi heidän fyysisiin ominaisuuksiinsa tai heidän olisi helpompi keskittyä. Älä siis kiinnitä opetuksen aikana liikaa huomioita yksittäisiin opiskelijoihin, vaan kohtele kaikkia samalla tapaa. Lue teksti kokonaisuudessaan Hämeen ammattikorkeakoulun sivustolla

Verkko-opetuksessa opiskelijat käyttäytyvät yllättävän eri tavoin. Uusi tutkimus paljastaa neljä selkeää oppimistaktiikkaa, joiden tunnistaminen auttaa opettajaa tarjoamaan juuri oikeanlaista tukea kullekin opiskelijatyypille. Kun ymmärtää, miten erilaiset oppijat navigoivat verkkoympäristössä, voi parantaa merkittävästi heidän oppimistuloksiaan. Verkko-opetus on tullut jäädäkseen. Pandemia kiihdytti kehitystä, mutta verkko-oppimisen kasvu oli alkanut jo aiemmin ja jatkuu edelleen. Kuitenkin opettaja saattaa huomanta, että samat opetusmenetelmät eivät toimi kaikille opiskelijoille verkossa.

Toiset menestyvät loistavasti, kun taas toiset kamppailevat jatkuvasti. Miksi näin tapahtuu? Vastaus löytyy uudesta tutkimuksesta, joka paljastaa verkko-oppimisen syvimmät salaisuudet. Väitöstutkimuksessa (Heikkinen 2025) analysoitiin 209 opiskelijalta kerättyä dataa – yhteensä 56 047 klikkauksen verran digitaalisia jälkiä heidän oppimisalustalla navigoinnistaan. Tulokset ovat hämmästyttäviä: opiskelijat käyttävät neljää täysin erilaista taktiikkaa verkko-oppimisessa, ja kunkin ryhmän menestys riippuu siitä, millaista tukea he saavat opettajaltaan. Sekvenssianalyysin avulla löydettiin neljä selkeästi erottuvaa oppimistaktiikkaa.

Ensimmäinen ja yllättäen yleisin on ”lyhyen fokuksen taktiikka”. Nämä opiskelijat tekevät nopeita käyntejä oppimisalustalle, katsovat pikaisesti materiaaleja ja poistuvat. He viettävät vähän aikaa yksittäisten sisältöjen parissa ja siirtyvät nopeasti asiasta toiseen. Tämä taktiikka on huolestuttava, sillä se johtaa usein heikkoihin oppimistuloksiin. Toinen ryhmä käyttää ”projektisuuntautunutta taktiikkaa”. Nämä opiskelijat keskittyvät intensiivisesti tehtävien tekemiseen ja käyttävät oppimismateriaalia systemaattisesti.

He viettävät pitkiä aikoja yksittäisten tehtävien parissa ja palaavat säännöllisesti takaisin materiaaleihin. Tutkimus osoittaa, että tämä on menestyneimpien opiskelijoiden taktiikka (Heikkinen 2025). Tälle sivulle on koottu ohjeita saavutettavaan materiaalituotantoon sekä avustavan teknologian hyödyntämiseen. Ohjeet on suunnattu korkeakoulun henkilökunnalle ja opiskelijoille. Tavoitteena on tukea henkilökuntaa tuottamaan saavutettavaa opetus- ja ohjemateriaalia sekä tukea opiskelijoita avustavan teknologian hyödyntämisessä opiskeluarjessa. Sivulle on koottu myös hyödyllisiä linkkejä lisätiedon etsimiseen.

Kaikki sivun linkit aukeavat uuteen välilehteen. Kaipaatko peruskertausta tai johdantoa saavutettavuuteen? Aloita tutustuminen ohjeesta ”Miten lähteä liikkeelle saavutettavuuden kanssa?” Oppimistyylit ja mieltymykset ovat jokaisella meillä erilaisia. Miten siis suunnitella ja toteuttaa opetusta niin, että siitä hyötyvät ihan kaikki? Saavutettavaksi tehty dokumentti on kaikkien kannalta luettavampi, helppokäyttöisempi ja selkeämpi.

Muista, että jo pienetkin muutokset lisäävät saavutettavuutta! Sivuiltamme löytyy runsaasti HAMKissa tuotettuja ohjeita ja materiaaleja saavutettavuuteen liittyen. Verkko-opetuksen toteutuksessa suurin osa opettajan ajasta kuluu suunnitteluun ja valmisteluun. Suunnittelu on hyvä tehdä inklusiivisesti: se, mikä auttaa oppimisvaikeuksia omaavia opiskelijoita oppimaan, toimii kaikille muillekin. Oppimateriaalien tulee olla selkeitä ja saavutettavia, ja oppiminen tulee rytmittää siten, että opiskelija voi toimia sekä yhdessä toisten kanssa että itseohjautuvasti. Tässä kirjoituksessa kuvaamme, miten myyntityön verkko-opinnoista suunniteltiin mahdollisimman monen opiskelijan oppimista tukeva inklusiivinen toteutus.

Myyntityön opintojakso sisältyy ammatillisena tutkinnon osana Liiketoiminnan perustutkintoon (Opetushallitus s.a.). Opintojaksossa on uusia myynnin alan tutkinnon osia. Oppimateriaalit laadittiin siten, että ne noudattivat uusia ammattitaitovaatimuksia ja että opiskelija voi opintokokonaisuuden opittuaan näyttää halutessaan myös useamman tutkinnon osan osaamista. Opintojakson suunnittelu perustui konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jossa tieto nojaa aiemmin opittuun ja jossa palataan toistuvasti kokonaiskuvaan. Näin opiskelijalle syntyy käsitys siitä, mihin opittu tieto liittyy. Jotta konstruktio toteutuisi, oppimisessa tarvitaan dialogia, jonka avulla asiat selkeytyvät ja kirkastuvat oppijalle (Kiviniemi ym.

2021). Tällä opintojaksolla dialogin mahdollisuuksia luotiin oppijoiden välille verkossa hyödyntäen vertaisoppimista. Verkkopedagogiikassa korostuvat digiratkaisut ja niiden valinta. Valitun oppimisalustan täytyy tarjota tiedon rakentamiseen tarvittavat aktiviteetit jokaisen opiskelijan osallistumiselle (Huhtanen 2019). Hyriassa oppimisalustana on Itslearning, joka on visuaalinen ja selkeä ja joka mahdollistaa monipuoliset esittämistavat.

Erilaisten Opiskelijoiden Huomioiminen Verkko Opetuksessa

People Also Search

Jokaisella Opiskelijalla Tulee Olla Yhtäläiset Mahdollisuudet Ja Oikeudet Oppia Ja

Listauksen Tavoitteena On Lisätä Osaamistasi Ottaa Huomioon Erilaiset Oppijat Suunnittelun

Osatoteuttajina Toimivat Hämeen Ammattikorkeakoulu Ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Verkko-oppimisympäristöt Tarjoavat Erinomaisen

Eri Oppimistyyleistä Puhuminen On Ollut Suosittu Tapa Ymmärtää, Miten Ihmiset

Joku Voi Tykätä Opetella Uusia Asioita Videoita Katsomalla Ja Joku