Vähäinen Happi Tappaa Uhanalaisen Jokihelmisimpukan Poikasia

Leo Migdal

-Dec 7, 2025, 2:10 AM

vähäinen happi tappaa uhanalaisen jokihelmisimpukan poikasia

Pienet raakut elävät ensimmäiset vuotensa kotivesistönsä pohjasoraan kaivautuneena. Pohjan liettyminen voi estää veden vaihtumisen pohjasorassa, mikä johtaa pohjan hapettomuuteen. Tämän on ajateltu aiheuttavan raakun poikasten menehtymisen, mutta raakun poikasten hapensietokykyä ei ole aiemmin tutkittu. Jyväskylän yliopiston tutkijat testasivat alhaisen hapen vaikutusta raakun poikasten elinkykyyn. Konneveden tutkimusasemalla kasvatettuja Ähtävänjoen raakun poikasia pidettiin 10 päivää eri happipitoisuuksissa. ”Haastavinta oli kehittää menetelmä, jolla hapen pitoisuus saadaan kokeessa pysymään lähellä nollaa, mutta lähes vuoden työn jälkeen tässä onnistuttiin”, toteaa väitöskirjatutkija Heini Hyvärinen Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Alimmissa happipitoisuuksissa, lähellä hapettomia olosuhteita, poikasista tuli elottomia kokeen aikana. Keskimääräisessä ja korkeassa happipitoisuudessa poikaset pysyivät hengissä. Tutkimustulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan poikaset eivät selviä joen pohjasoran happitilanteen ollessa huono. Maastotutkimuksissa raakkujokien pohjasedimentistä on muualla mitattu nolla-happiarvoja. Huono happitilanne johtuu jokeen huuhtoutuvasta kiintoaineksesta, liettymisestä; vesi ei enää virtaa pohjan sorakerroksissa. Raakku eli jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji, jonka vähenemisen syyn uskotaan löytyvän vesistön pohjan liettymisestä ja hapettomuudesta.

Jyväskylän yliopiston tutkijat testasivat laboratoriokokeessa ensimmäistä kertaa uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun hapen sietokykyä. Ähtävänjoen raakun poikasia pidettiin kymmenen päivää eri happipitoisuuksissa Konneveden tutkimusasemalla. – Haastavinta oli kehittää menetelmä, jolla hapen pitoisuus saadaan kokeessa pysymään lähellä nollaa, mutta lähes vuoden työn jälkeen tässä onnistuttiin, kertoo väitöskirjatutkija Heini Hyvärinen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta. FM Heini Hyvärinen ja FM Sabrina Nykänen Heini Hyvärinen ja Sabrina Nykänen edistävät väitöskirjoissaan erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelua. Hyvärinen tutkii raakun poikasten sietorajoja ympäristökuormitukselle ja Nykänen selvittää raakun palautumiskykyä ja roolia virtavesiekosysteemissä.

Maamme pitkäikäisin eläinlaji raakku on erittäin herkkä ympäristön muutoksille, koska se on hyvin vaatelias elinympäristönsä suhteen ja sillä on monimutkainen elinkierto, joka sisältää pakollisen loisvaiheen lohen tai taimenen kiduksilla. Raakku rauhoitettiin alun perin helmenpyynnistä aiheutuneen häviämisen vuoksi, mutta se on sittemmin kärsinyt lohikalakantojen heikentymisestä, jokien perkaamisesta ja valjastamisesta, sekä valuma-alueilta tulevasta maa- ja metsätalouden kuormituksesta. Kuormitus on tehnyt uoman pohjan elinolosuhteista raakun poikasvaiheelle kestämättömät, ja poikasvaiheen kuolleisuutta pidetään nykyään suurimpana raakkukantojen taantumista aiheuttavana tekijänä. Raakulle on vasta hiljattain laadittu suojeluohjelma sen ilmeisen häviämisuhan vuoksi. Hyvärinen selvittää väitöskirjaansa varten, mikä aiheuttaa raakunpoikasten suurta kuolleisuutta. Koska poikasia on niiden pienen koon vuoksi vaikeaa tutkia luonnossa, on Hyvärinen tutkinut poikasten sietorajoja laboratorio-olosuhteissa.

Tutkimuksen on mahdollistanut se, että Konneveden tutkimusasemalla kasvatetaan raakunpoikasia LIFE Revives –hankkeessa. Tutkimuksen kohteena on ollut jokipohjan liettyminen, happikato, korkea lämpötila ja suolaisuus. 6.7.2020 08:30:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus Uudellamaalla sijaitsevan Mustionjoen ja Pohjanmaalla sijaitsevan Ähtävänjoen jokihelmisimpukat eli raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa. Syksyllä 2016 niitä siirrettiin kuntoutukseen Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaisiin. Kahden vuoden hoiva, ruokinta ja puhdas vesi tuottivat tulosta: syksyllä 2018 raakut tuottivat glokidium-toukkia.

Toukat kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla, kunnes aloittivat elämänsä pienen pieninä simpukoina heinäkuussa 2019. Tänä kesänä kokeillaan, kuinka 2-3 millimetrin suuruisiksi kasvaneet poikaset pärjäävät kotivesissään. Pienet simpukat on nyt laitettu rei’itettyihin pleksilevyihin, joiden suojana on verkko. Levyt on viety tarkkaan valittuihin paikkoihin Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen, ja niitä käydään säännöllisesti puhdistamassa kesän aikana. Vastaavanlaiset levyt on jätetty myös Konneveden tutkimusaseman altaisiin, jotta simpukoiden kasvua ja vointia eri olosuhteissa voidaan vertailla. "Laitoskuntoutusta" tutkimusasemalla tarvitaan raakkukannan pelastamiseksi

Nyt tutkitaan, miten ”koeputkipoikasina” Konneveden tutkimusasemalla alkunsa saaneet raakun poikaset pärjäävät jokivesissä. Niiden kasvua seurataan ja samalla kerätään kokemuksia tulevia istutuksia varten. Suurin osa poikasista saa jatkaa kasvuaan laitoskasvatuksessa vielä vuoden, mutta tämän kesän koeistutukset kertovat, minkälaiset niiden mahdollisuudet ovat selvitä kotivesissään. Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu laji, jonka kannat ovat heikentyneet lajin koko esiintymisalueella. Tärkeimpänä syynä raakkujen vähenemiseen pidetään jokipohjien liettymistä, mikä tukehduttaa raakun poikaset. Jyväskylän yliopiston tutkijat testasivat ensimmäistä kertaa laboratoriokokeessa raakun poikasten alhaisen hapen sietokykyä.

Pienet raakut elävät ensimmäiset vuotensa kotivesistönsä pohjasoraan kaivautuneena. Pohjan liettyminen voi estää veden vaihtumisen pohjasorassa, mikä johtaa pohjan hapettomuuteen. Tämän on ajateltu aiheuttavan raakun poikasten menehtymisen, mutta raakun poikasten hapensietokykyä ei ole aiemmin tutkittu. Jyväskylän yliopiston tutkijat testasivat alhaisen hapen vaikutusta raakun poikasten elinkykyyn. Konneveden tutkimusasemalla kasvatettuja Ähtävänjoen raakun poikasia pidettiin kymmenen päivää eri happipitoisuuksissa. – Haastavinta oli kehittää menetelmä, jolla hapen pitoisuus saadaan kokeessa pysymään lähellä nollaa, mutta lähes vuoden työn jälkeen tässä onnistuttiin, toteaa väitöskirjatutkija Heini Hyvärinen Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Alimmissa happipitoisuuksissa, lähellä hapettomia olosuhteita, poikasista tuli elottomia kokeen aikana. Keskimääräisessä ja korkeassa happipitoisuudessa poikaset pysyivät hengissä. Etusivu | Ajankohtaista | Luonnonsuojeluliitto vaatii jokihelmisimpukalle vahvempaa suojaa ja nollatoleranssia ympäristörikoksiin Suomussalmen Hukkajoella on tullut ilmi metsäjätti Stora Enson aiheuttamat peruuttamattomat tuhot erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan tärkeälle elinympäristölle. Vahingonteko on yksi viime vuosien räikeimmistä piittaamattomuuden osoituksista erittäin uhanalaista luontoa kohtaan. Luonnonsuojeluliitto vaatii vahingon aiheuttajilta vastuunkantoa ja Suomen hallituksen budjettiriihestä lisäresursseja ympäristörikosten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan.

Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu, luonnonsuojelulailla rauhoitettu nilviäislaji, joka elää puhtaissa, sorapohjaisissa virtavesissä. Lajia esiintyy Suomessa enää noin 150 vesistössä, sillä suurimmasta osasta jokia ja puroja raakku on ihmistoiminnan vuoksi kokonaan hävinnyt. Jokainen jäljellä oleva elinympäristö on raakulle elintärkeä. Jokihelmisimpukka on myös avainlaji joka luo elinolosuhteita muille lajeille. “Suomussalmen Hukkajoella sattumalta ilmi tullut Stora Enson metsätaloustoimien aiheuttama massiivinen raakkutuho lienee vain jäävuoren huippu. Tiedonkulku viranomaisten ja metsätaloustoimijoiden välillä ei näytä toimivan eikä raakun suojelemiseksi laadittuja ohjeita noudateta.

Tämä on konkreettinen esimerkki luontokadon vauhdittamisesta”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää. Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun hävittämiselle on määritelty 589 euron korvausarvo menetettyä yksilöä kohden. Tietojen mukaan Stora Enson hakkuita suorittaneet metsäkoneet ovat aiheuttaneet jopa tuhansien raakkujen tuhon. On siis mahdollista, että kyseessä on miljoonaluokan ympäristörikos. Karvianjokeen laskettiin tiistaina 119 jokihelmisimpukan poikasta. Ne kasvavat ensi kevääseen saakka joen pohjassa olevassa puisessa kasvatuslaatikossa.

Karvianjoki sai tänään uusia ja erittäin harvinaisia asukkaita Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajalle. Joen pohjaan vietiin pieni puinen laatikko, jonka sisällä kasvaa noin kahden millimetrin kokoisia jokihelmisimpukan eli raakun poikasia. Kyseessä on EU-rahoitteinen jokihelmisimpukan suojeluprojekti, jonka tavoittena on elvyttää Suomen, Ruotsin ja Viron raakkukantoja. Raakkujen kasvulaatikon vei paikoilleen Life Revives -projektin aluekoordinaattori Lotta Mäkinen. Hän sanoo, että jokihelmisimpukoiden istutus ei ole jokapäiväistä toimintaa, vaikka saman hankkeen puitteissa niitä on viety muihinkin jokisimpukkajokiin. Suomussalmen pohjoisosissa sijaitsevassa Hukkajoessa on kuollut arviolta jopa tuhansia jokihelmisimpukoita.

Oulun poliisi tiedotti tänään tutkivansa törkeää luonnonsuojelurikosta Suomussalmella sen jälkeen, kun Metsähallitus teki tutkintapyynnön asiaan liittyen. Raakun suojelua tehdään Metsähallituksessa LIFE Revives -hankkeessa, jonka työntekijät ovat parhaillaan Kainuun ELY-keskuksen ja puut ostaneen metsäyhtiön pyynnöstä siirtämässä raakkuja turvaan tuhoutuneelta alueelta. Hukkajoen raakkutuhot tulivat esiin Metsähallitukselle viime viikolla, kun LIFE Revives -hankkeen tilaamat tutkijat olivat tekemässä kartoitusta jokihelmisimpukoiden tilasta alueella. Metsähallitus vastaa jokihelmisimpukan eli raakun suojelusta Suomessa ja teki asiasta tutkintapyynnön poliisille. Tuhoalue sijaitsee yksityismailla. – Jokihelmisimpukan ja sen isäntälajin taimenen elinympäristö on vaurioitunut arviolta 150–200 metrin pituiselta matkalta.

Hukkajoki oli yksi neljästä hankkeemme joesta, jossa jokihelmisimpukan kantaa seurataan, mutta hyvässä kunnossa olleelle joelle ei ollut tarkoitus tehdä kunnostuksia. Tavoitteena oli vertailla Hukkajoen raakkukannan tilaa niihin virtavesiin, joissa raakun elinympäristöä aktiivisesti kunnostetaan, LIFE Revives -hankkeen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo. Jokihelmisimpukat ovat kuolleet, kun hakkuita tekevä metsätyökoneet ovat kuljettaneet puuta ajamalla joen yli. Jokeen oli ajourilta päätynyt runsaasti mutaa, hiekkaa ja hakkuutähteitä. Tutkintaan liittyvästä viestinnästä vastaa poliisi. LIFE Revives -hankkeessa kunnostuksia tekevät ammattilaiset aloittivat eilen tiistaina 20.

elokuuta Hukkajoella korjaustyöt, joiden tavoitteena on pelastaa joen raakkukannasta se, mikä vielä on mahdollista. Uhanalaisen raakun eli jokihelmisimpukan kantojen elvyttäminen jatkuu Isojoella. Kaksi vuotta sitten alkaneen EU:n komission rahoittaman suurhankkeen aikana Lapväärtinjoki saa jopa 125000 poikasta, joista osa siirrettiin Isojoen vesiin jo viime vuonna. Vuoteen 2027 asti ulottuvan hankkeen aikana kartoitetaan nyt, miten uudet pikkuraakut ovat ensimmäisistä vuosistaan selvinneet. Raakut puhdistavat tehokkaasti virtavesiä ja mahdollistavat myös monien muiden lajien selviytymisen samoissa vesissä. Artikkeli on luettavissa Rantasalmen Lehden tilaajille.

Kaikkiin tilauksiin sisältyy kirjautumistunnukset.

People Also Search

Pienet Raakut Elävät Ensimmäiset Vuotensa Kotivesistönsä Pohjasoraan Kaivautuneena. Pohjan Liettyminen

Alimmissa Happipitoisuuksissa, Lähellä Hapettomia Olosuhteita, Poikasista Tuli Elottomia Kokeen Aikana.

Alimmissa happipitoisuuksissa, lähellä hapettomia olosuhteita, poikasista tuli elottomia kokeen aikana. Keskimääräisessä ja korkeassa happipitoisuudessa poikaset pysyivät hengissä. Tutkimustulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan poikaset eivät selviä joen pohjasoran happitilanteen ollessa huono. Maastotutkimuksissa raakkujokien pohjasedimentistä on muualla mitattu nolla-happiarvoja. Huono happitila...

Vähäinen Happi Tappaa Uhanalaisen Jokihelmisimpukan Poikasia

People Also Search

Pienet Raakut Elävät Ensimmäiset Vuotensa Kotivesistönsä Pohjasoraan Kaivautuneena. Pohjan Liettyminen

Alimmissa Happipitoisuuksissa, Lähellä Hapettomia Olosuhteita, Poikasista Tuli Elottomia Kokeen Aikana.

Jyväskylän Yliopiston Tutkijat Testasivat Laboratoriokokeessa Ensimmäistä Kertaa Uhanalaisen Jokihelmisimpukan Eli

Maamme Pitkäikäisin Eläinlaji Raakku On Erittäin Herkkä Ympäristön Muutoksille, Koska

Tutkimuksen On Mahdollistanut Se, Että Konneveden Tutkimusasemalla Kasvatetaan Raakunpoikasia LIFE